Pages

lauantai 18. kesäkuuta 2016

HÄRKÄPASTA JA KÄSIN TEHTY PESTO



Mulla oli sopivasti pala edellispäivänä kokonaisena grillattua naudan ulkofilettä, ruskeita herkkusieniä, pala parmesania, pussinpohja pinjansiemeniä ja ruukku basilikaa, kaapissa tietenkin kuivapastaa ja ruokaa piti saada pöytään nopeahkosti. 

Siljan italialaisen keittiön nimiin vannovan Tavolata-ravintolan listalla on hirveän suosittu härkäpasta-annos. Siinä on suurin piirtein juuri nuo ainekset, pakkohan mun oli päästä kokeilemaan kotikeittiössä. Koska mua on viime aikoina vainonnut konekato, sellaista tasaista kahden koneen viikkovauhtia aparaatit sanovat irti itsensä, kohdistin katseeni mun rakkaaseen jättimortteliin ja päätin hieraista peston sillä. Täytyy suositella. Vaikka se koneen hurautus on helppoa, näppärää ja sileää, niin käsin mortteloidussa pestossa on jotakin niin kauniin ruustiikkia, se ei ole niin tasaista, pinjansiemenet erottuvat eri kokoisina muruina eikä basilikaa ajeta laihaksi väriksi.

Koska tämä on mun blogi, otan oikeuden sääliä itseäni vielä hetken aparaattipuolella. Eilen kuvasin terassilla viimeisissä päivänvaloissa. Kuvattuani roudasin tietenkin tavarat takaisin sisälle, ensimmäisenä jalustaan kiinnitetyn kamerani. Olin ottanut kuvia ylhäältäpäin ja koska kamera-objektiivijärjestelmäni on mallia "ei pääse lähelle, ei kauas", olin joutunut venyttämään perintöjalustan eli isäni 70- luvulla Sveitsistä hankkiman (Ollut muuten aikoinaan varmaan ihan vimpan päälle peli, mutta haloo, 70-luvulla!)kolmijalan ääriasentoon, eli kamera oli siinä jossain pääni korkeudella. Nostin siis jalustan sisälle kameroineen ja levitin kolme jalkaa tukevasti seisomaan kun menin hakemaan ruokia ulkoa. Sisältä kuuluui karmea smash! tai olisiko ollut kräck! tai brombbbb! tai jotakin hirveää... jalustan yhden jalan lukko oli pettänyt ja koko hoito kaatunut pehmeälle laattalattialle.

Kameran objektiivin sisältö on muuten mielenkiintoinen, kun sitä pääsee näin pieniin osiin pilkottuna tutkimaan. Kiitos yhteisistä vuosista.

R.I.P

Teknisten laitteiden karma tuntuu seuraavan. Olen parhaillani junassa ja kuljettaja juuri kuulutti, että olemme menettäneet jännitteen, joka on aika olennainen asia sähköisesti kulkevalle junalle, rullailemme tässä ihan omalla painollamme.

Poistakaa minut junasta. Ehkä matka jatkuu sitten.

.

KÄSIN TEHTY PEST0

Rehellisyyden nimissä, tämän voi myös hurauttaa siloiseksi monitoimikoneella tai sauvasekoittajalla.

1 ruukku basilikaa 
2 rkl pinjansiemeniä paahdettuna
1 dl raastettua parmesania
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 dl hyvälaatuista oliiviöljyä
merisuolaa, mustapippuria

Survo kaikki kiinteät ainekset isossa huhmaressa ja sekoita lopuksi öljy joukkoon.

HÄRKÄPASTA
4:lle

400g penneä 
300g naudan ulkofilettä kuutioituna /raakana tai kypsänä: itsellä edellispäivän medium grillattu liha
200g ruskeita herkkusieniä hiukan pilkottuna
yllä olevan reseptin mukainen annos pestoa
suolaa, mustapippuria
oliiviöljyä paistamiseen
pinnalle parmesanlastuja ja mustapippuria

Valmista pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Pastan kiehuessa paista lihakuutiot oliiviöljyssä, suolaa ja pippuroi. Paista myös herkkusienet samoin.

Sekoita pesto valutettuun kuumaan pastaan. Lisää liha ja sienet, viimeistele parmesanlastuilla.

Juna kulkee taas! Vaikka oon kyytissä.












7 kommenttia:

  1. Voi objektiivi-, juna- ja Nanna-parka! Mutta onneksi mortteli ei sentään tipahtanut lattialle saatikka varpaille!

    Toivottavasti pääsit lopulta perille. 😘

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja sitä piti vielä kommentoida, että pitäis itsekin mortteloida useammin pestoa, tulee lähes aina hurautettua vain sauvasekoittimella sur-rur.

      Poista
    2. No pääsin, pääsin. Huhmaroinnissa saa myös purettua hiukan agressiota, jos sellaista tuppaa kertymään :). Vaikka ehkä sinulla ei, olet ehkä maailman lempein ruokabloggaaja.

      Poista
  2. Voi objektiiviparkaasi...
    Minäkin teen aina peston itse,mutta sauvasekoittimella kuten Riikka,vaikka morttelikin löytyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllähän minäkin olen sauvasekoitin nainen, mutta täytyy myöntää, että ihan niinkuin tulis aavistksen verran parempaa ja kotitekoisempaa huhmareella!

      Poista
  3. Kiitos Nanna. Kokeilin tätä ja onnistuin.�� Aivan loistavaa.
    t. Anne-Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Anne-Maria! Kiva kun jaksoit myös kommentoida!

      Poista