Pages

torstai 3. joulukuuta 2015

Moskovan pataa hevosenpaistista


Kaivoinpa isoimman ja vanhimman patani, sen mustan ei-emaloidun ja 1,5 kimpaleen hevosenpaistia pakkasesta. Tiesin, että mikään ei voi mennä pieleen kun haudutan sitä hiljalleen ajan kanssa uunissa ja yhytän samaan patan tuon klassisen venäläiskolmikon; suolakurkun, hunajan ja smetanan ja vielä sinihomejuuston. Tästä padastahan ei puutu kuin pekoni!

Pata kulkee nimellä Moskovan pata, ja olen törmännyt moneen ylistävään reseptiin netissä. Pakkohan sitä oli kokeilla. Yleensä tämä tehdään naudanpaistista, mutta uskonette minua, ettei hevosen kanssakaan voi mennä vikaan, päinvastoin. Lause ei kyllä enää pidä elämässäni täysin paikkaansa, onnistuin nimittäin isänpäivänä paistamaan hevosen ulkofileestä sitkahkot pihvit, mitä jaksan vieläkin ihmetellä. Mun paistinpalani tähän oli ehkä turhankin hyvää, paahtopaistia nimittäin, mutta jotenkin halusin pelata varman päälle tällä kertaa.

 


 Huonommallakin reseptinlukutaidolla ymmärtää, että herkkuhan tästä tulee. IsoHoo lupasi syödä pataa koko vapaaviikkonsa. Ei tästä kyllä koko viikoksi riitä. Kuvissa on muuten pienin (ja sievin) patani, koska tekopäivänä pimeys ehti laskeutua suuren patani päälle, otin kuvat vasta seuraavana päivänä...pataruuan kanssa kun ei oikeastaan edes ulkonäkö kärsi lämmityksestä, mausta nyt puhumattakaan.



Laitan reseptin kilon annokselle, vaikka itselle lihaa olikin reilummin.

Moskovanpata
6-8:lle

1 kg hevosen-tai naudanpaistia kuutioituna
3 sipulia hienonnettuna
3 suolakurkkua kuutioituna
3 rkl juoksevaa hunajaa
3 rkl vehnäjauhoja
5 dl lihalientä
150g sinihomejuustoa
240g smetanaa
1 tl cayennepippuria
1 tl rouhittua mustapippuria
voita paistamiseen
persiljasilppua

Laita voi pannulle sulamaan ja kuullota sipulisilppua muutama minuutti. Lisää 2/3 suolakurkkukuutioista ja hunaja ja paista muutama minuutti lisää miedolla lämmöllä. Mauta mustapippurilla ja cayennella. Siirrä odottamaan pataan.

Ruskista reilut lihakuutiot voissa pienemmissä erissä kauniin ruskeiksi. Lisää pataan. Huuhdo pannun nesteet pataan. Ripottele pataan vehnäjauhot, sekoita. Sitten kuuma lihaliemi, sekoita. Lisää vielä murusteltu sinihomejuusto , sekoita. Sekoita lopuksi joukkoon smetana.

Kansi päälle ja uuniin, 200 asteeseen 1 h. Laske lämpö 150 asteeseen ja hauduta vielä 2 h, niin että liha on pehmeän mureaa.

Koristele pata viimeisellä suolakurkulla ja persiljasilpulla, keitä kaveriksi perunat, ohrahelmiä, riisiä tai pastaa.

Talvisen viikonlopun tuhti herkku. Enää puuttuu talvi....




Muuta juttua hevosenlihasta:

11 kommenttia:

  1. Käviskös tähän ihan vaikka hevosen kulmapaisti? Sitä saa tuolta mun kotopuolen kauppahallista noin neljän euron kilohintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh, miks tää väittää, että olen unknown? Ei onnistunut tämä työkoneella kommentointi.

      T. Kilinkolin-Riikka

      Poista
    2. Varmasti käy kulmapaisti. Onpas se edullista! Lihapalasta ja siitä minkä kokoisia paloja teet riippuu varmasti vaan sitten paistoaika. Pata on kyllä pilalla jos liha jää kumipallomaisen joustavan sitkaaksi. Niin kauan lämpöä, että sulla on haarukalla painettaessa hajoavat ihanat lihanpalat! Eli saattaa mennä pitempään kuin tuo 3 tuntia.

      Poista
  2. Moskovan pata on kyllä herkullista ja hevosta täytyy kokeilla pataan. Tunnustan, että olen itsekkin onnistunut valmistamaan sitkeitä pihvejä hevosesta. Et ole siis ainut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä. Olen aina syönyt niin jumalattoman hyviä hevosenpihvejä, että aivan järkytyin. Ne on ollu kyllä sisukkaa.

      Poista
  3. Ihana! Ei mulla muuta (kokeiluun menee tänä talvena).

    VastaaPoista
  4. Nam! Olen tehnyt vastaavaa porosta, myös käristyslihasta, ja toimii siitäkin valmistettuna oikein hyvin.

    VastaaPoista
  5. Hevosen kulmapaistiPATA uunissa.
    Suolakurkut jouduin jättämään väliin, ja cayannepippurin korvasin kuivatetulla chipotlella.
    Samoin smetana tuli korvattua ranskankermalla ja sipulit tuli kuullotettua pekonipaketillisen kanssa.
    Lopuksi päälle vilä timjamia.

    Ennen uuniin menoa maistoin soppaa ja kyllä nussii suuta.

    VastaaPoista