Pieni ihminen, suuri hävikki

Kuluttajaliiton johdolla vietetään tällä viikolla 8-14.9.2014 Hävikkiviikkoa, jolloin meitä kaikkia pyydetään kääntämään katseemme kohti omaa napaa ja seuramaan hukkaan heittämämme ruuan määrää ja ennen kaikkea sitä, voisiko asialle tehdä mitään. Asia on tärkeä, tarkastelipa sitä sitten globaalisesta näkökulmasta; ruoan tuotannosta ja sen riittävyydestä, hiilijalanjäljistä ja muista koko palloomme vaikuttavista tekijöistä tai yksittäisen perheen/yksilön kannalta, jolloin asiaa huomioimalla voi saada suuria muutoksia aikaan, jotka tuntuvat aivan siellä oman kukkaron pohjassa.

Me ruokabloggaajat olemme jo useamman vuoden pitäneet yllä keskustelua asiasta ja liittäneet postauksiimme Hävikistä herkuksi- logoa, jotta muutkin löytäisivät inspiroivat ideamme.

Itse olen näemmä ollut hävyttömän laiska tuota logoa lisäämään, vaikka arkisissa ruuissa tähteiden jatkojalostaminen ja  hiukan nahistuneiden tuotteiden käyttäminen on tuttua puuhaa meidänkin keittiössä.

Millä keinolla itse taistelen hävikkiä vastaan?

1. Ostojen suunnitelmallisuus. Tiedä kauppaan mennessäsi mitä aiot ostaa. Älä osta ruokaa varmuuden vuoksi mieluummin hiukan yli sen mitä tarvitset. Usko pois, kyllä se riittää. Aivan varmasti riittää.

2. Käytä pakastinta. Pakasta tähde-annokset välittömästi tai valmista esim. vain puolet kanafileistä ja pakasta toinen puoli raakana muuta ruuanlaittoa varten. Kana ja jauheliha nopeasti käyttöön otettavia raaka-aineita pakkasestakin.

3. Inventoi. Käytä sitä pakastinta. Tarkasta säännöllisin väliajoin mitä siellä on, ota käyttöön tai suunnittele joka viikko ainakin pari ateriaa perustuen pakkasen antimiin. Inventoi myös ruokakomerosi ainakin joka toinen kuukausi. Älä anna jauhojen, ryynien ja muiden nyssyköiden vanheta vaan anna niiden toimia pohjana viikon ruokalistalle. Sama pätee myös jääkaapissa lojuviin maustekastikkeisiin ym. oliiveihin.

4. Mikäli virhearviointeja on sattunut, on monia tuotteita mahdollista käyttää päiväysmerkinnän jälkeen. Aistinvaraisen tarkistuksen perusteella rohkeasti käyttöön esim. päiväysvanhat hapanmaitotuotteet ja kerma. Avaamattomina ne säilyvät yllättävän pitkään. Vanha maito on omiaan pullaan, sämpylöihin, lettuihin, pannareihin.

5. Kuivata leipä (ennen kuin se homehtuu) krutongeiksi, korppujauhoiksi tai vaikka hevosille(meillä). Ei niin tuore leipä käy mainiosti panzanellaan, lämppäreiksi, fondueseen (tokihan teillä syödään viikottain juustofondueta?).

6. Raasta juustonkannikat ja pakasta.

7. Keitä tai paahda jo hiukan nahistuneet vihannekset, soseuta keitoiksi tai käytä leipätaikinaan, kuten myös puuronloput, muusit yms.

8. Anna ruokavarastojesi inspiroida. Mikään ei ole ihanampi kuin tunne, että loihdit perheellesi aterian "tyhjästä".

9. Kaikki kiteytyy ehkä kahteen sanaan: SUUNNITTELE ja INSPIROIDU.

Voin rehellisesti sanoa, että keittiössäni toteutetaan jokaista edellä mainittua kohtaa... Ehkä noin 50%. Paljon on parantamista vielä, hyvä tahto ja tietoisuus asioista  siloittavat matkaa kohti hävikittömämpää elämää. Tässä asiassa kunnostautuminen on ehkä helpoin tapa tuntea itsensä HYVÄKSI IHMISEKSI.

Lukuun ottamatta  ehkä niitä hetkiä, kun huomaat, että olet pitkällä aikavälillä tehnyt jotakin oikein (aamun karjuntasessiosta huolimatta) kun Urho10v. tulee halaamaan sanoen : " Äiti, en tiedä miks,  mutta mun vaan tekee mieli halata sua KOKO AJAN!" (tapahtui eilen).

Sellaiset hetket tallennetaan sydämeen ja tutkiskellaan niitä silloin kun Maitotyttö3v huutaa: "Sitten mä sanon sua äiti ruipelopaskaksi!"

Älkää järkyttykö. Niin se sanoo kiljuu. Oikeasti.