Ystävyydelle

Sen lisäksi, että olen kova kiroilemaan, olen myös kova itkemään. Jos suutun oikein kovasti, itken. Mutta yleensä itken ihan tyhmeliini asioista. En pysty esimerkiksi itkemättä kuvailemaan kuinka valkoinen hevonen käveli arkun perässä Astrid Lindgrenin hautajaissaattueessa. Tai että ihailen Kaunis pieni elämä -blogin vanerisahausaskarteluja ja ettei minulla ole edes vanerisahaa. Murrun joka kerta.

Ystävyyden kyyneliä sain vierittää Herkkumessuilla, joku saattaa muistaa, että mainitsin asiasta. Perjantaina oman osuuteni päätyttyä, menimme pienessä seurueessa juomaan tutkimaan viinimessupuolta. Siinä ihania Epasteria annoksia syödessämme läheisestä pystypöydästä tuli luokseni hoikka ikäiseni oloinen nainen, joka pyysi minua käymään luonaan kun ehtisin. Menin hetimmiten  mietiskellen mitähän hänellä mahtoi olla asiaa. Hän kaivoi käsilaukustaan vanhan valokuvan ja työnsi sen käteeni.

Kuva oli tuon ylemmän kuvan kopio. Tunnistin sen heti  ja sitten ymmärsin kuka tuo nainen oli. Nainen, jonka olin tavannut viimeksi vuonna -75 ekaluokkalaisena. Kuvassa - nimet eivät oikeita, vaikka eivät muutettujakaan, näin meitä kutsuttiin-vasemmalta siis minä, Ojalluoron Pirjo ja Osuuskaupan Maarit. Ollaan Oravan mummolan pihassa, jossa tuolloin asuin, leikkimökin eressä. Me, kylän kolme ekaluokkalaista tyttöä. Poikiakin oli luokalla kaksi, Hannu ja Lasse. Yhteensä koulussa oli 16 oppilasta. Maarit muutti vanhempineen ekaluokan jälkeen pois pitämään jotain toista osuuskauppaa jonnekin muualle, enkä häntä ole sen koommin nähnyt. Kaiken tuon käsitin ja se vaivannäkö, että hän tuli messuille mukanaan kuva, sekä hänelle kirjoittamani onnittelukortins säe, miten se nyt menikään, hatarin harakanvarpain kirjoitettu, jotenkin hyvin muodollisesti, "Syntymäpäivänäsi onnitellen".

Joten ehkä kolmen sekuntia siitä kun sain kuvan käteeni olin täysin kyynelten vallassa. Kaikki ne muistot vyöryivät lävitseni, pienet hetket ja jutut jotka luulin unohtaneeni. Kiitos Maarit.  

Tänään Maitotyttö pääsi naapurin Linnean 3v. synttäreille. Halusi tehdä Linnealle kakun. Ja niinhän me tehtiin, ihan suloinen ja mini ja nopea vaan. Paljon oven avaan!

Hyvää ystävänpäivää, kaikki ystäväni; lapsuudenystävät, koulukaverit, koiraharrastuskaverit, ratsastuskaverit, työkaverit, opiskelukaverit, laivakaverit, ulkomaan kaverit, blogikaverit ja  te kaikki blogiani lukevat kaverit, onpa mulla pari vanhaa poikakaveriakin. Ja sitten tämä yks IsoHoo, jonka kanssa vietettiin häitä tasan 16 vuotta sitten.

Hyvää ystävänpäivää!