Voiko yksin kokoontua?...ja vinkit blogimiitin pitoon

No onneksi, kun kyse on ruokabloggareiden miitistä, paikalle uskaltautuu juhlijoita yleensä useampi. Vaikka lähimmällä vieraallakin oli matkaa 100km ja kaukaisin taisi viettää etämiittiä Sisiliassa. Meitä oli 19, 15 blogin edustus. Kolmelta aloitettiin ja talo taisi hiljentyä puoli neljältä. Siis kellonympärystän jälkeen.

Ensimmäinen tunti vietettiin kuivinsuin ja ja lähes kolme nälkäisenä. Sitäpaitsi satoi lähes taukoamatta. Koko ajan. Ja ne terassin kaiteet oli maalaamatta.

Ihan totta!

Terveisiä Pariisista

 Koska kaikki saapuivat suhteellisen pitkien matkojen takaa, tehtiin suurin osa tarjottavastakin paikan päällä. Etten sanoisi alusta asti.



Vatsasekaisin Kilinkolin perunasalaatti. Nam,



Niin vain keittiöni sopukoista löytyi soppi jokaiselle, ei aivan tosin yhtäaikaa, mutta meno oli huumaava,ihmisten etsiessä tavaroita ja teräviä veitsiä...kuten Herkkusuu asian kauniisti ilmaisi: " Ensimmäistä kertaa lähdin matkaan ilman omia veitsiä... ja viimeistä!"  Ja varmaan jokainen tarrasi kiinni toimimattomaan Peugeot pippurimyllyyn, joka on jäänyt keittiööni hengaamaan vain komian tähden.

Kuvasato jäi omassa kamerassani hyvin vaatimattomaksi, ehkä syystä, että kulutin aikani kulkemalla edestakaisin keittiön ja terassin väliä toistaen "Missä mun kamera on?" ( jossain välissä lause vaihtui ihmettelyyn "Missä mun Mojito on?"). Kun joskus ostan seuraavan digijärkkärin, en välitä niinkään onko se canon vai nikon, kunhan se on punainen. Että se kirkuu luokseni parinkymmenen sinnetänne ripotellun canonikonin joukosta.



Herkkusuun salaatti,kirjaimellisesti meidän nurlkilta

 Kattauksia oli ainakin kaksi ja väliin ja loppuun taas makeaa, Kaffa Roasteryn tarjoamaa kahvia ja talon konjakkia ja calvadosta. ("Haluaako joku konjakkia?" " No, jos on XO:ta")

Routapaisti by Vatsasekaisin kilinkolin. Täydellisen onnistunutta.

 Kuvat on ihan karmeita ja tärähtäneitä, suurimpaan osaan ruuista ei ole kuvaa, Kuvissa esiintyvien lisäksi tarjolla oli Jokihaan Portugalista roudaamaa Chorizoa paprikoisen kanssa. Loistava setti. Kokit ja Potit tarjosi mielettömiä viininlehtikääryleitä oman köynnöksen lehdistä ja kikhernetahnaa. Ja itsetehtyä kuivalihaa.



Polenta-Salvia maddet (Liisa Kivistössä)

Minä tein Focacciaa ja karkkikanaa. Ankerias "hyytelö" Vipunen tuoreita mansikoita samppanjahyytelössä. Annoksista hellyttävin. Tytöt kyllä sanoi, että ei saa kiusata. Mutta liikanimen sait.


Soppaa ja silmukoita ribsit(kiitos ja terveisiä Jaakollekin)

  Pata Porisee oli leipaissut riemastuttavan raikkaan mansikkajuustokakun.

Upeimmista upeinta settiä tarjosivat Masutoaitemu, Suolaa ja Hunajaa sekä Soulkitchen omatekoiseilla hodareilla. Makkarantekoon oli käyty oikein Marttojen kurssilla ja kevätsipulikaalisalaatti ja karamelisoitu sipuli höystivät chorizot ja Rash el hanou -makkarat itsetehtyjen sämpylöiden välissä. Tämä miitti olisi ollut napakymppi, vaikkei tarjoiluna olisi ollut mitään muuta.


Herkkusuun endiivit maa-artisokkamajoneesilla on vahvasti addiktoiva

Hayley´s cuisinen trooppinen kaakaokakku ristittiin uudelleen majoneesikakuksi, siitä vetelin aina vaan paranevat viimeiset rippeet vielä eilen.

Campasimpukan työläät mutta herkulliset ranskalaiset teekakut

 Hartvallin lähettämät Organic Happy Joe-siiderit pitivät tunnelmaa yllä, ja testattavana oli niin montaa viiniä, että oli vaikea pysyä selvänä selvillä, luultavasti jokaiselle löyty suosikki. Sen vois päätellä ainakin sunnuntaina jääkaapistani löytyneiden "omien" (avaamattomien") pullojen määrästä. Kiitos kaikille unohtaneille.
Oli myös syreeninkukkamehua, raparperisiirappia ja raparperimansikkamehua. IsoHoon Rasberrymojitot.


Manzikkalikööri, kiitos Norex

  Lopultakin ehkä ruoka ja juoma oli sivuseikka. Parasta olivat uudet  ja vanhat ystävät, nauru, puheensorina ja tunnelma joka kietoi meidät lämpimään syleilyynsä terassilla sateisen pimeässä kesäyössä. Ja olihan katossa myös IsoHoon asentama infrapunalämmitin...

Keittiöpyyhebingon pyyhkeet jaettiin emännän pitkäpiimäiseen tyyliin alati vaihtuvilla säännöillä, myös joku muisti lupaukseni tanskankielisestä performanssista, joka sekin olisi saattanut olla hyvinkin pitkäpiimäinen ilman Kivistön Liisan loistavaa tulkkausta.


Kivistön uskomaton kasvisleipäkakku burratalla




Jokihaan pelastavan vesimelonisalsan vaikutuksen täytyy perustua kuutioden eksaktiin kokoon.




Karkkikanaa




Uberherkku cannele? Kivistöstä



The morning after alkoi siihen mihin ilta päättyi, eli hodareilla.

Ja parilla muulla herkulla.

 Kuten vaikka majoneesikakulla. Majoneesinhan tekee jokainen itseään kunnioittava ruokabloggari aina itse!

Mutta enemmän kuin mikään muu, sykähdytti aamuinen näky terassilla.

Eikä niinkään varsinaisesti nämä kurkoosten täyttämät lasitkaan kuin se, että yhdessä paikallayöpyneiden ja vielä parin paikalle kurvanneen autolastillisen myötä organisoitiin tiski-kuivaus ja kaappinkanto-rinki. Suit sait!

Tämä teko lähentelee jo rakkautta!

Kiitos kaikille! Isäntäväki kiittää.

Ainut harmittamaan jäävä asia on se, että tunnelma on hiukan kuin omissa häissä, tupa täynnä ihania ihmisiä, eikä kenenkään kanssa ehdi kunnolla juttelemaan.

Mutta sekö se on emännän osa. Vaikka mä en mitään tehnytkään.

Maanantaina naureskelin kun löysin poromagneetin toisensa jälkeen. Hannele? Riikka?

Ai niin ja vinkkejä blogimiitin pitoon?

JÄRJESTÄ SELLAINEN!

Illasta löytyy juttua myös muiden kuin emännän näkökulmasta.

Campasimpukka

Hayley's Cuisine

Masutoitemu

Herkkusuun lautasella 

Soul Kitchen

Pata Porisee

 Soppaa ja silmukoita

Kiitos vielä

 Norex Spirits Oy,

Treasury Wine Estates Finland,

Hartwall,

Kaffa Roastery

ja

Lambi, jolla pyyhimme suut ja pöydät!