Street Food Helsinki, Top 3

Top3 listaa (absoluuttisena totuutena) lukiessasi on syytä muistaa myös, että nämä ovat  ainoat kyseisen genren paikat, joissa olen Helsingissä tänä kesänä visiteerannut...

Kuvankauniilla paikalla Sofiankadulla kököttää Street Gastro -kärry, josta myidään pitatyyppisiä leipiä. Vaihtoehtoja löytyy possu, nauta, kana ja lohi (ja vege?), kaikki omilla lisukkeillaan, jotka ovat hiukan gastrompia kuin perusgrillin sinappiketsuppi-kurkkusalaattiyhdistelmä. Oikeasti sairaan hyviä leipä, jonka chilikastike valuu rennosti rinnuksille. Palvelu oli ripeää ystävällistä, suurin miinus on syömäpaikan löytäminen ruuan saatuasi, varustukseen kun kuuluu pelkkä katu (ja ikkunalaudat, vink,vink).

Testattu 2X....

Tää kuvaraukka ei nyt tee annokselle oikeutta, olis pitäny kuvata lihapuolelta...Minkäs teet kun sulla on zero tölkki, leipä ja coca zero kädessä kameran lisäksi, ei laskupaikkoja, ei assaria....kaiken kruunasi vielä akun loppuminen kamerasta...vai oliko kruunu vasta se kuvanoton jälkeen kadulle kädestäni singahtanut avattu(tietenkin) zero tölkki, joka ihanasti suihkusi vastaantulevan, rattaissa istuvan pienokaisensa ja rattaiden käyttäjän päälle....

Fafa´s käynti on ollut listoillani pitkään. Kunnon falafelejä en ole syönyt sitten 80-luvun Saudi Arabian aikojen, silloin ihanat falafelipatongit olivat vakio-ostos aina Soukissa käydessä. Voi mitä herkkuja ne olivat. Elin ihan pari vuosikymmentä uskossa, että söin jotai lammaslihapullia, koska mikään kasvisruoka ei voi olla näin hyvää.

Fafa's (löytyy 3kpl eri puolita Helsinkiä, tämä iso Roba 2)ei pettänyt, Falafelit olivat tulikuuman tuoreita ja listalla on sitäpaitsi mielettömiä kukkakaali, munakoiso yms. muita yhdistelmiä. Söpöä ja persoonallista on myös se, että ruokaa odottaessa ei saanut vuoronumeroa, vaan tilaus huudettiin nimellä.

Juomaksi meille myytiin Matet, joka on kai suurinta hottia Saksan baareissa, etiketti menee siis niin, että ostat Maten juot ensimmäisen kulauksen ja tarjoilija täyttää pullon uudestaan viinalla. No meidän Matet olivat ehkä melko huoneenlämpöisinä ei niin valtava elämys. Omat jäät siis mukaan! Paikanpäällä myös pöytiä, niin sisällä kuin ulkona.

Ehkä eniten odotettu oli kuitenki meksikolainen Cholo (Lönnrotinkatu 9), jonka IsoHookin ehti testata jo ennen minua. Paikka oli lounasaikaan melko piukassa ja ruokaa (nimellä myös) sai kyllä odottaa aika kauan.

Palvelu oli kuitenkin iloista ja ystävällistä, toimitus onnistui kokonaisuudessaan myös espanjan kielellä, mistä olin hirveän ylpiä. Kohdissa, joissa en ymmärtänyt, pakottauduin hymyilemään typerästi itsevarmasti.

Ruoka oli hyvin meksikolaisen kotikutoista, mikä voi yllättä monet Texmexin syöjät sinällään autenttisuudellaan. Sääli, että junalle tuli lopulta niin kiirus, että loppuruoka piti lähinnä hotkia. Burritot olivat ainakin melkoisen isoja. Otettiin Virpin kanssa puoliksi yks taco- ja yks burritoannos.

Kelpo paikkoja!  Ja keskustassa kaikki, eli seuraavalla Helsingin visiitillä valitseppa joku näistä picnikkien ja mäkkäräiden sijaan.

Testikierros toteutettiin  ehdottomasti omalla rahalla, paitsi ystäväniVirpi tarjosi Cholossa.