Apua, raparperimehuapua!

Viime kesänä tein erittäin onnistunutta raparperimehua. Tänä vuonna kadun, etten jostakin himpuran syystä muka "keriinny " postaamaan sitä. Kun kuviakin olis ollut. Nyt en nimittäin enää oikein tarkalleen muista kuinka se tehtiin. Enkä muista mistä reseptin alkuperäisesti löysin. Olen yrittänyt googlata kaikella tavalla raprperimehuja, mutta ihan sitä samaa en tunne löytäväni.

Koska raparperi, tuo varhaiskesän hapokas valtiatar on mitä parhain raaka-aine mehuun, lopputulos lienee mainio millä tahansa reseptillä. Voitte arvata siis miksi minä tykästyin juuri tähän reseptiin, ahkera luonteenlaatuni kun lienee jo tullut tutuksi... Taikasanat ovat tietysti helppous ja vaivattomuus. Siis jotenkin näin se meni:

Rarperimehuresepti sinnepäin

Ota esille 10 litran muovisanko. Ota 15 - ehkä - raparperinvartta ja pilko ne parin sentin paloiksi sankoon. Olisko ollut niin että n. puoli sankoa tulee pilkottua raparperia. Oisko se tuon verran varsia?

Sitten pari, kolme sitruunaa. Voit ohuesti suikaloida kuoren keltaisen osan sankoon, mutta jätä laittamatta kitkerä valkoinen. Kuori se pois sitruunan ympäriltä ja viipaloi sitruunat renkaiksi sankoon.

Seuraava osio hoituu melko kätevästi vedenkeittimen avulla, mutta onnistuu toki kattilankin avulla. Täytä sanko kiehuvalla vedellä. 

Seuraavaksi voit peittää sangon vaikkapa harsolla, ja jättää se tekeytymään vuorokaudeksi. Vai oliko se kahdeksi?

Ai niin sokeri. Muistelisin että sitä tulee n. desi per litra. Tai sitten puolta vähemmän. Ja koska se lisättiin? Heti kiehuvan veden kanssako? Minulla on sellainen  tunne, että se lisättiin vasta mehun seisotuksen ja siivilöinnin jälkeen, mehu kuumennettiin uudelleen kattilassa ja sokeri lisättiin (mikä kuulostaa kyllä ihan vähän työläältä).

Joka tapauksessa, ennen pullotusta mehu siivilöidään ja sokeroidaan kuumentaen tai sitten ei, jos se sokeri oli lisätty jo aikaisemmin. 

Mehua voi jättää jääkaappiin viikon varaksi, loput säilöin pakastamalla.

Ja mehun sai juomakuntoon lisäämällä vielä hiukan vettä sen mukaan, kuinka hapokasta haluaa.

Sen kyllä sanon, että jos tämän mehun teossa pitää näin hirviästi tehdä ajatustyötä, alkaa mehun pointti olla kaukana alkuperäisestä (helppous, vaivattomuus). Siksi ilahdunkin suunnattomasti, mikäli joku vinkkaa mulle oikean reseptin (juuri tämän) mehun tekoon. Olis paljon kivempaa tehdä mehua ilman aivoja. Luulen kyllä, että tulosta saattaa syntyä millä tahansa variaatiolla.

Niin minäkö tätä tein? Viime kesänäkö?

Tsekkaa myös uusin keittiöhöyryjä!