Pages

maanantai 8. huhtikuuta 2013

GW7


 Vaasasta löytyy huomionarvoinen ravintola. Gustav Wasa on toiminut jo reilu 20 vuotta. Ensin isällä, sitten pojalla ja nyt paikkaa on muutaman vuoden luotsannut nuori keittiömestari Kim Hellman. 
Satavuotta vanhaan hiilikellariin on rakennettu tunnelmallinen, klassinen pöytäliinaravintola.  Ajoimme sinne Iso-Hoon kanssa romanttisesti maanantai-illan viettoon. Eikä ollut mikään hukkareissu. 


Oikeastaan erittäin piristävä välillä poiketa tälläiseen perinteikkääseen tiiliholviravintolaan, nykyään monet ravintolat kun pakkaavat olemaan sisukseltaan niin linjakkaita, graafisia, kolisevia, pöytäliinattomia, vaaleita... GW ei kuitenkaan sorru kitchiin, yltiöromanttisuuteen, eikä ylimääräiseen tilpehööriin,  siksi paikka vaikutti yhtä aikaa romanttiselta, tyylikkäältä ja klassiselta.
  

Tiiliholvin alla, nurkkapöydässä, nautimme erinomaisen aterian, tyylikkään pienieleisen, mutta silti mutkattoman ystävällisen palvelun saattelemana. Keittiömestari on hienosti uudistanut menukonseptin ja ravintolan päätuote onkin nykyään GW7  tasting menu, joka siis sisältää koko ajan,  kauden ja raaka-aineiden mukaan vaihtelevat 7 ruokalajia. Hienoa, että Pohjanmaallakin löytyy tälläistä tarjontaa, kuten IsoHookin sanoi, parasta on juuri se, että yhden pihvin sijaan saat monta pientä makuelämystä.


Mutta koska ravintolassa, vaikka hiukan kuvataankin, ei sentään tehdä muistiinpanoja, on vaikea muistaa iavan tarkasti mitä kaikissa annoksissa oli, mutta yritetään.


Kuukkalikeitto, ruskistetulla voilla oli pehmeä maultaan ja silkkimäisen sileä koostumukseltaan.


Toisena alkuruokana nautimme ahvenballotinen, sydänsimpukoita, juuressipsejä...


Sitten poltettua keltuaista, kampasimpukkaa ja ilmakuivattua kinkkua...Tässä kävi illan ainut harmiton kömmähdys kun keltuaisen kerrottiin ensin olevan "mantelisipsi"...


Ensimmäisenä pääruokana  upean kypsyistä naudan ulkofilettä ja erittäin maistuvaa perunakakkua. Juuri lisäkkeet ovat usein niitä, jotka jäävät maussa tavallisuuden tasolle ja olin hiukan skeptinen nähdessäni palat leikattavaa lämmitettävää perunakakkusta, mutta aivan syyttä, maku oli todella tuore ja herkullinen.


Toisen pääruuan lammas oli saapunut Ilmajoelta. Annoksen päähuomion sinänsä moitteettomalta lampaalta vei kuitenkin tuo aivan superhyvä linssilisuke. Resepti, kiitos!


Juustona  oli Jalasjärveläisen Juustoportin vuohen Gruyereä, mainiolla sipulihillokkeella.

Viimeisestä osiosta eli suklaabrownie rommirusinajäätelöllä ei yllättäen löydy kuvaa. Siinä hiukan moitimme rommirusinajäätelön valintaa suklaan kumppaniksi, haikailimme vaikka ihan simppelin vaniljajäätelön perään.

IsoHoo nautti jonkun lasillisen viiniä, mutta minä olin luvannut ajaa kotiin, joten viinivalinnat jäivät osaltani testaamatta. Kaiken päätteeksi nautimme vielä espresson ja capuccinon (minä olen se moukka).

Tyytyväisiähän me olimme. Jäimme kaipaamaan jonkunlaista keittiön tervehdystä, kuitenkin näinkin pitkä menu kysymyksessä.
Tyytyväisiä siis miljööseen, palveluun ja ruokaan. Aina täytyy muistaa myös missä ollaan ja ketä asiakkaat ovat, luulenpa, että liian 
pikkumaisen suoraan-oppikirjasta oleva tarjoilu saisi pohjalaisen tuntemaan itsensä lähinnä epämukavaksi.

Ravintolaa varatessani paljastui myös kiva yllätys, tajusin Kim Hellmannin olevan Stig Helmannin poika. Stigu taas on pitkän laivauran tehnyt keittiömestari, jonka luukulta minäkin olen kantanut annoksen jos toisenkin. Yksi niitä, jonka kanssa kaikki sujui aina jouhevasti, asiakkaan etu ja toiveet etusijalla. Että terveisiä ja kiitos!

Ravintola löytyy ihan keskeltä Vaasaa, jos vaikka kesällä poikkeatte kaupungissa!

15 kommenttia:

  1. Tuttu paikka :) tuonne piti viime jouluna mennä,mutta päädyin sitten toiseen raflaan töihin. Elämäni tähän asti suurin virhe valinta. Gw:ssä oppis niin paljon uutta ja hyvää settiä oli näköjään taas tarjolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi sun santeri, Joonas! ...Voihan sitä työpaikkaa aina vaihtaa...

      Poista
    2. Totta,tosin nyt aloyin keittiömestarikoulutuksen ja jumiudun kiltisti nykyiseen 1,5 vuodeksi. Sitten taas uusia haasteita kohti.

      Poista
  2. Näyttääpä hyvältä, tosin epäilen että noinkohan tulee Vaasassa käytyä koskaan?

    Minä puolestani en osaa kaivata keittiön tervehdyksiä, etenkin kun on noin monta ruokalajia jo listalla. Minulle tuli oikeasti vähän hölmö olo Olossa, kun tilasimme neljän ruokalajin menun, mutta tervehdyksiä tuli suunnilleen 7, tai en edes muista kuinka hirveästi niitä tuli. Tunnustan nyt vähän moukkamaisuuteni, mutta minusta se oli jo häiritsevää ;) Mutta joo, tykkäänkin sellaisista paikoista kuin vaikka Muru tai Ravintola Lasipalatsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidettu opettaa mut liian hyvälle...jotenkin siitä Amusesta tuloo vaan niin kiva, tervetullut olo.

      Poista
  3. Jos joskus eksyn Vaasaan, niin tuonne! Ei ole kyllä tullut yli 20 vuoteen käytyä, niin saas nähdä. Mutta jotenkin sydäntä lämmittää tieto siitä, että Vaasassakin on tällainen loistopaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin muakin. Ei tartte aina lähtiä merta edemmäs kalaan...

      Poista
  4. Tuonnepa taidamme Kammenpyörittäjän kanssa mennä ensi kuussa, kun menemme Vaasaan! Paitsi jos sinne pitää olla oikein hövelinhienosti pukeutunut... Minulla ei tunnetusti ole koskaan mitään päällepantavaa, kun olen niin toistaitoinen pukeutuja. Tanttu ja takki, jonka selässä lukee notta Superpesis, siinä on minun hienostelut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä? ookkosä Härmästä?

      Kyllä Gustav Wasaan voi mennä ihan omana ittenään, puitteet on komiat mutta ei siellä tuu yhtään "tämon mulle liian hianua"-olo!

      Poista
    2. Hyvä, esittelen tämän sitten vaihtoehtona meille illallispaikaksi, kun Vaasaan K:n kanssa mennään :) Kiitos raportista!

      En minä ole Härmästä, mutta naurettiin mun viikonlopun grillausasulle, melkein oli kuin Rehupiiklesin levyltä.

      Poista
  5. Minun kommenttini taisi joutua ennakkosensuuriin - tai ainakin se on mystisesti kadonnut. Epäilen Iso-Hoota...

    Jos teillä on noin romanttista jo maanantaina, mitä se onkaan muutoin. Hienoa, että tarjontaa alkaa löytyä jo ympäri maan. Erityisesti tämä ilahduttaa nyt, kun juuri kuulin, että Kuopiossa yksi hyvä suljettiin kannattamattomana. Taantuma, pöh. Kääntyis jo. Onneksi ei ole sukellettu niin syvälle kuin laman aikaan, jolloin jäljellä oli varmaan enää keskiolutkuppiloita, jotka möivät aletuoppeja.

    Miten minä nyt näin hienosta postauksesta päädyin tähän. En tiedä, joskus ajatuksenjuoksuni yllättää itsenikin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, en oo kyllä varma lukeeko IsoHoo ylipäätään mun blogia...että, kaiken me jaamme jne. Siinon sulle romantikkaa :)

      Ehkä tämä oli meidän 15-vuotishääpäivän vietto-ateria, sehän oli jo helmikuun 14.

      Poista
    2. Pakko tunkea tähän väliin: mitämitämitä Kuopiosta on lopetettu?!

      Poista
    3. Uutisoinnin mukaan Gusto sulkee ovensa, näin ainakin äitini tiesi minulle kertoa.

      Poista
  6. Kiitos Nanna! Mukava kun kävit,(mutta miksi juuri kun mie olin afrikassa).Olen ilolla seurannu sun blogia, jatka vaan samaan tyyliin. Kevätterveisin

    VastaaPoista