Niin monta kahvilaa, niin vähän aikaa...

Jos mahdollista, vielä  Brooklyn Cafeeta pienempi ja intiimimpi kahvila löytyy ihan Espan kupeesta Unionin-kadulta. Cafe du Coin on tuttu jo parin vuoden takaa, oven edessä ulkona on kaksi piikkiriikkistä pöytää ja sisällä muutama. Paikka onkin lounas aikaan varattu lounasasiakkaille, kahvinjuojat saavat napata kahvinsa mukaan. Paikan lounasta en ole koskaan kokeillut, mutta mikäli ne ovat yhtään niin maistuvaisia kuin esim. rouvan  munakoisoleivät, en emmi suositella.

Kahvilassa on hyvin hyvin ainutlaatuinen sekasotkun vaikutelma. Lähes kuin omasta keittiöstäni. Rouva palvelee asiakkaat suurella sydämellä, täälläkään ei asiakkaan tarvitse jäädä notkumaan tiskille kahviaan odottelemaan, palvelu pöytiin ja pöydistä pois pelaa.

Jostakin kuvakulmasta löytyi näinkin rauhallisen näköinen nurkka.

Ystäväni Virpi ja minä istahdimme tällä kertaa pelkille latte kupposille, niiden kanssa tarjotut sokerihippuset
kruunasivat nautintomme.

Oikeasti ihan ensimmäinen, mainittava Helsingin kahvilatuttavuuteni on Kalevankadun Gran Delicato. Edellä mainittu ystäväni Virpi on osallisena läheisessä Kampagalleriassa ja monet monituiset kerrat olemme hakeneet Kostakselta Ciapattat mukaamme tai istahtaneet kahvin ääreen niitä nauttimaan. Ja mitkä Ciapattat! Luulen, että kaupungin parhaat!  Maukas, rapea leipä ja upeat täutevaihtoehdot; kannattaa kokeilla myös täällä munakoisoa ja artisokkaa, ihania juustoja, ja laadukkaita leikkeleitä.

Tunnelmaltaa Kalevankadun  (2001 asti toiminut)  kahvila on  sopivan kivinen, rosoinen ja ilmava, pikantisti vanha.

Kostas-herra on avannut toimipisteen myös aivan ydinkeskustaan, keskelle Kämp Galleriaa. Jos pyörit aivan keskustassa, käy testaamassa upeat salaatit ja leivät siellä. Myyntipiste on keskellä salia, mutta näet myös sivussa olevaan avoimeen keittiöön. Niin, mistä tunnistaa hyvän kahvilan?  Yksi kriteeri voisi olla, että suolaiset tuotteet eivät löydy tunti(päivä)kausia seisoneina vitriinistä vaan ne valmistetaan tilauksesta superfresseinä.

Kuvani ovat tällä kertaa kaikki Kämpistä, paikka on kiva ja kaunis, mutta osa Kalevankadun Charmikkaasta ilmapiiristä jää uupuumaan. Kävin minä silti täällä  kahdesti helsinkipäivinäni...koska ne ciapattat vaan ovat niin hurjan hyviä.

Lisäksi pöydässä oli paljon Iltasanomia parempaa luettavaa asiakkaille!

Vielä on mainittava yksi kahvilalöytö. Alekanterinkadun kahvilapaahtimo La Torrefazione, jossa on  siis oma paahtimokin. En tiedä mikä sai minut kesällä kiipeämään toiseen kerrokseen  sisätiloihin, mutta onneksi kiipesin. Jälleen aivan järjettömän hyvät tuotteet paikanpäällä tilauksesta valmistettuna,  huomaavainen ja ilmeisen baristainen palvelu, nyt kesällä asiakkaita ei ollut liikaa, mutta kesäkauden ulkopuolella paikka on kuulemma joskus liiankin täynnä.

Hyvännäköinen paikka (hyvännäköisille asiakkaille...)! Kamera kotona, anteeksi laivassa.

Vielä jäi kokematta esimerkiksi Marin ja Laurin vinkkaama Sävy Kalliosta, ja Jonnan Mattolaituri. Ja alan kyllä uskoa, että vielä monta monituista ihanuutta löytyy. Saapi suositella. Jos vielä joskus tulee piipahdettua isoolla kirkolla.

Hauskinta tässä kahvila bongaamisessa on se, että minä en edes juo kahvia. En ole koskaan juonut,
Lattea/cappuccinoa ja muita machiaattoja ei lasketa.