Pages
▼
perjantai 25. toukokuuta 2012
Hävettävää hävikkiä...mutta onneksi on lämppärit....
Ensin leipä, sitten sirkushuvit.
Campasimpukka , tuo nainen, joka kävi hiljattain väistelemässä fasaaneja Pohjanmaalla asti, teki herkullisen kuuloisia kanaleipiä (ja leivänkin itte, melekeen kun pohojalaanen) ja sain heti inspiksen. Oli Iso-Hoonkin mukava tulla golf-kierrokselta, saunan kautta kanaleipien ääreen.Olivat kuulemma erityishyviä, toki tuon tiesin itsekin, kun kolme söin.
Hävikistä herkuksi-kampanjan aikana on osallistuneissa blogeissa tehty monenmoista herkkua, mutta kyllä se suomalaisen helpoin herkku taitaa olla vanha kunnon lämppäri lämmin voileipä. Ja vaikka sitäkin on nyt veistelty monellakin taholla, niin mitä sitten? Aina mukaan yksi mahtuu! Pikkasen omani kallistuu sinne bruchettankin suuntaan, onpahan vaan täytteiltään runsaampi. Niin se piti vielä sanoa, että käykää vierailemassa viimeistään nyt facebook-sivustolla ja kertomassa mikä on ollut kampanjan aikana mielestänne paras resepti tai vinkki niin voit voittaa viiden ruokalajin illallisen Hotelli Kämp Signessä kahdelle ja Sami Tallbergin villiyrttikirjan. Palkinnon arvo 275€. Äkkiä osallistumaan! Voin lähtiä kaveriksi syömään... :)
Herkulliset kanalämppärit siitä mitä kaapissa sattui olemaan
Grillikanan jämät
iso tomaatti
2 valkosipulinkynttä
paprikatäytteisiä oliiveja
juustoraastetta
ruohosipulia
olliviöljyä
(ohra)leivän siivuja (6 kpl)
Pilko kana, oliivit ja tomaatti pieneksi kuutioiksi ja sekoita hienonnettujen valkosipulinkynsien ja juustoraasteen (juuston voi myös kuutioida, ellet jaksa kaivella raastinta esiin) sekä hienonnetun ruohosipulin kanssa .Mulla oli ehkä +/- desi/kourallinen kaikkea Valuta leivänsiivuille (jo kuivahtaneemmatkin käyvät) reilusti hyvää oliiviöljyä ja päälle ainesmassaa. 200 asteeseen uuniin kunnes juusto sulaa ja leivät näyttävät hyviltä.
Ja loppuun vielä häpiä-teema: Luulitte varmaan saavanne sirkushuvia, eli taas kuvan jääkaapistani...No ei tällä kertaa, saitte jo huvinne. Mutta lupasin päivittää, jopa mahdollisesti listata hävikkiäni. Kuten arvelinkin, listat ei ole oikein mun juttu... mutta sen voin sanoa, että tässä valveutuneessa hävikinkyttäystilanteessa alan tunteas todella omantunnontuskia.... Olen nimittäin näidenkin kolmen viikon aikana joutunut heittämään ihan hirveästi pois... Se kyllä osittain johtui siitää hirveästä alkutilanteesta, johon olin ajautunut, ei kaikki kuut ole tälläisiä.
Oma ongelmani ei mielestäni ole enää se, että ostan liikaa tai mitä sattuu, suunnittelua voisi paljon vielä toki parantaa. ja aika hyvin käytänkin niitä hävikkiuhanalaisia tuotteita. Mutta kun kerran viikossa olen nyt yrittänyt invistellä jääkaappiani, se mitä joudun heittämään pois, on tähteet tai leftoverit, eli valmiiden ruokien jämät, joita meillä ei kukaan syö. ja niitä ei tietenkään voi määräänsä enempää jatkojalostaa. Tarkoitan, että jos jää muussia, siitä voi tehdä vaikka muussijauhelihavuokaa seuraavana päivänä, mutta ei siitä nyt enää lähdetä kolmatta kertaa tuunaamaan mitään. Vai pitäiskö? Kun nyt edes muistais syödä sen. Ja pakkaseenkin mulla pakkaa jäädä nuo valmiit ruuat, jotenkin käytän mieluummin pakkasta sillä lailla, että jos on paketti kanafileitä, teen osan ruuaksi ja pakastan osan raakana.
No mitä tätä miettimään. Kylmä totuus on, että parannettavaa riittää vaikka välillä esitänkin ehtoista emäntää.
Mutta kampanjan parasta antia onkin, että olen kiinnittänyt huomiota asiaan.
Hei ja nyt kun ootte päässyt äänestyksen makuun, miin toukokuun ruokahaasteessakin on äänestys meneillään. Ihanat inkiväärivaalit! Ja joudut äänestämään ihan huvin vuoksi ja ilahduttaaksesi vaivaa nähneitä bloggaajia.
Meillä on ollut vähän samansuuntaista, tosin nyt kun olen ollut lomalla, olen tavallista enemmän vahtinut tätä leftovers-osastoa, kun työlounaita ei tarvita. Hyvä kuukausi on ollut, mutta ihan vähän huokaisen helpotuksesta, kun haasteet hetkeksi hellittää :D Eilen muuten Kammenpyörittäjä väisteli fasaaneja siellä teillä päin, ei tullut road killiä hänellekään. Se on niin hämmästyttävä lintu, meillä aivan äärimmäisen harvinainen, sitä jää katsomaan ja hyvä, kun ei aja ojaan sen takia. No, se ei ole suuri vaara, kun seuraava mutka on sitten vähän ennen Vaasaa.
VastaaPoistaMeillä on muuten ihan henkilökohtainenkin fasaaniongelma. Tonttimme on metsän vieressä, ja siellä asuu hirveästi fasaaneja. Eli jokapäivä ne vierailevat meidänkin pihalla ja ikävä kyllä kaivavat kasvimaalla ja perunapellossa ja kukkapenkissä siemeniä tai mitä nyt sitten kaivavatkaan. Ja voin kertoa muuten senkin, että Fasaanin paska (lievässä ärtymyksessä on pakko sanoa asia niinkuin se on)on sitten SUURI. Maitotyttökkin matkii sujuvasti fasanin krääkymistä. Ovat sitten kovaäänisiä lintuja! Krääk, krääk!
VastaaPoista(että seuraavalla kerralla, painakaa kaasua....)
Hih, yllyttäjä!!! Kai sitä syödään myös, fasaania?
VastaaPoistaEikö muka saada vielä jälkeen-kuvaa jääkapista? Höh.
VastaaPoistaMinulla kävi hävikkilistan kanssa vähän samalla tavalla. Siitä alkoi tulla niin pitkä, että heitin sen roskiin, kun alkoi harmittaa:-) Mutta eilen käytin kuitnekin puolen litran kerman vaikka se oli jo viikon yli viimeisen käyttöpäivän. Jotain olen oppinut kuitenkin.
No niin, hyvä! Muistan kun kerroit, että aiemmin heitit heti päiväysvanhan kerman pois....
PoistaJa hyvä etten ole ainoa jonka omatunto kolkuttaa!
Todellakin jälkeen-kuva jääkaapista - tehän olette siellä Pohojanmaalla yllytyshulluja, joten en vielä luovu toivosta ;-)
VastaaPoistaYllättävän paljon joutuu tsemppaamaan tuossa hävikkihommassa ja tuntuu, että jääkaappi on ihan puolityhjä, mutta silti ei olla nälkäisenä oltu. En halua miettiä, miten paljon on tullut viskattua roskiin.
PS Voinko tulla huomenna kierroksen jälkeen teille, jos teillä saa tälläiset herkut kotiinpalatessa?
Jonna, jos ihmisen on lähes päivittäin jaksettava kiertää kierros viheriöllä, niin pakkohan sitä on vähän hemmotella...
VastaaPoistaMutta jos Ruuhikoskelle asti joskus eksyt pelaamaan, niin kyllä täälä tarjoilu pelaa!