Pages

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Tom Kha Gai -oikeesti ja oikoteitse


Kokeilen usein kaikenmaailman maustepussukoita. Joittenkin ohjeet ja lopputulokset osoittautuvat mainioksi, maut ovat lähellä autenttista ruokaa ja pussit nopeuttavat ruuanlaittoa huomattavasti. Toisinaan taas lautaselle päätyvä annos on ylisuolainen, identiteetön mössö, josta ei tunnista mitään yhtäläisyyksiä aiottuun ruokalajiin.
Niinpä en koskaan osta esimerkiksi intialaista ateriamausteseosta, jossa käsketään lisäämään kermaa. Siis käyttääkö ne kermaa ylipäätään intialaisessa keittiössä.? Kaipa sitten.

Ensin siis oikotie

Yksi niistä hyviksi kokemistani mausteseoksista on joka kaupasta löytyvä Santa Marian Tom Kha- seos. Sillä saa nopeasti loihdittua pöytään tuon huumaavalta tuoksuvan thai-keiton, ostoslistalla on pussin lisäksi  oltava kanaa, tomaattia, herkkusienet ja kookosmaito. Keiton valmistaa kaikkineen vartissa. Tätä on tullut viime vuosina laiteltua usein ja äitini joka keittoa tekee myös usein (pussista) on kehitellyt erilaisia ruokaisempia versioita. Siine voi mainiosti lisätä perunaa, kukkakaalia,  porkkanaa, katkarapuja jne. keitossa on pikkuisen mukana myös chiliä, sikäli ei ehkä aina maistu kaikkein nuorimmille. Ainakin jos olette tältä osin epäonnistuneet lapsenne ruokaelämyksiin tutustuttamisessa yhtä surkeasti kuin minä. Urho 5v. kuuli saavansa tänään thai-kanakeittoa ja ilmoitti välittömästi syövänsä VAIN suomalaista ruokaa. Huh huh! Vaikka melko suomalaiseltahan tämäkin alkaa jo perunoineen kuulostaa.

Aito Tom Kha Gai (tai ainakin aidohko)

Tänään halusin kuitenkin palata keiton alkuperäiseen valmistustapaan pitkästä aikaa. Häämatkallani -98 Pohjois-Thaimaassaa Chiang Maissa erkanimme päiväksi, aviopuoliso golf-kentälle ja minä paikalliseen kokkikouluun. Nyt kaivoin tuon kokkikoulun monistenivaskan esille ja tajusin jopa käydä etsimässä netistä, sinnehän ne kotisivut olivat ilmestyneet. Chiang Mai Thai Cookery School oli tosi hieno kokemus jo silloin ja näköjään toimintaa on kehitetty edelleen. Somphonista on ilmeisesti tullut "international tv-chef".
Suosittelen lämpimästi jos sinnepäin matkustatte. Muutenkin Pohjois-Thaimaata voin suositella omatoimimatkailijoille, Bangkokista yöjuna (jossa tarjoiltiin omalle paikalle 3 ruokalajin illallinen, alkuruokana oli muuten tätä keittoa; ja tämä kaikki siis 2-luokassa) vie näppärästi ja edullisesti Chiang Maihin ja siellä löytyy rantoja lukuunottamatta monenlaista touhua. Itse kävimme mm. 3-päivän viidakkovaelluksella.

Tämän kokkikoulun reseptin mukaan Tom Kha Gai on siis hyvin miedonmakuinen, chiliä ei käytetä missään muodossa. Kukapa estää tulisuutta kaipaavaa heittämään mukaan muutaman chili-palon. Mutta näin resepti sopii siis myös koko perheelle, vaikkakin hapan saattaa oudoksuttaa lapsia.
Näin minä siis sen tein tänään:

  • 300g kananrintaa kuutioituna
  • 8oo ml kookosmaitoa ( no mulla oli vaan tästä puolet ja jatkoin sitten kanaliemellä)
  • 5dl tai 200g sieniä - siitake tai herkkusieniä viipaloituna tai halkaistuna
  • 5 ohutta Ginza eli Galangal lastua puolitettuna (tuore inkiväärikin käy)
  • 2 sitruunaruohoa - käytä vain alin 1/3, katko n. 3cm pätkiin
  • 2 rkl kalakastiketta
  • 3 kaffir lime lehteä hienonnettuna ilman keskiruokoa
  • 2rkl sitruunamehua
  • reilusti hienonnettua korianteria
reseptin ulkopuolelta laitoin omatoimisesti mukaan vielä kourallisen puolitettuja miniluumutomaatteja, nekun toimivat tuossa oikotie-keitossa niin hienosti.

Tämänkin keiton valmistus käy nopeasti. Kuumenna kookosmaito kiehuvaksi ja lisää sitten kana, sienet, ginza ja sitruunaruoho. hauduta n. 5 min., kunnes kana on kypsää. Mausta sitten kalakastikkeella, kaffirlime-lehdillä (ja sillä tomaatilla), ja kuumenna uudelleen kiehuvaksi. Sammuta levy, sekoita keittoon sitruunamehu, tarjoile runsaan korianterisilpun kera.

Kalakastike ja kuivatut kaffir lime- lehdet löytyvät normaaleista kaupoista hyvin. Sitruunaruohoa ja ginza myös toisinaan, nyt hain ne Thai-marketista. Sitruunaruohoa ja ginzaa ei tarvitse syödä keitossa, saattavat olla puisevia. Tälläkertaa ginza tuli kyllä syötyä huamaamatta. se on siis inkiväärin juurakon näköinen, mutta hiukan erimakuinen, keiton nimessä tuo Kha tarkoittaa juuri sitä. Se siis kuoritaan ja leikataan ohuiksi lastuiksi tai viipaleiksi.

Olipas helppoa saada thai-aromit soppakulhoon.













3 kommenttia:

  1. Pitääkin taas pian tehdä Tom Kha- keittoa,on se niin hyvää!!

    VastaaPoista
  2. Kannattaa hakea Aasia kaupasta tuo "paste" 400g maksaa noin 3e. En tiedä mitä tämä maksaa mutta luulen että tuo "aito" tavara on halvempaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähin Aasia-kauppa on Vaasassa, 80 km päässä....
      Oli kyllä hyvä kauppa, kun viime keväänä kävin!

      Poista