VANHA KUNNON PYTTIPANNU

 

Kyllä ei ole kotona tehdyn pyttipannun voittanutta. Se vain on niin kertakaikkisen hyvää. Yksinkertaista ja hyvää.

Se on myös ehdottomasti yksi lapsuuteni lempiruuista, vaikka ei me silloin Oravan mummolas mistään pyttipannusta taidettu puhua. Paistinperunootahan ne oli ja sinne kun lisäsi jotakin makkaraa ja paistoi munan päälle, niin sitähän se oli mistä pyttipannuna puhutaan.

Ennen, kun joka päivä keitettiin perunaa, niin niitä sitten saattoi jäädä ylikin usein, tai ehkä oli keitetty tahallaan reilusti, jotta saataisiin paistinperunoita seuraavalle päivälle. Hävikkiruuista se on siis yksi parhaimpia. Keitetyt ylijäämäperunat kohtaa mitä tahansa kaapista löytyy, makkaraa, nakkeja, kinkkua, lihaa. Mulle kyllä maistuu tuo hyvinkin perinteinen versio eli peruna, sipuli, makkara ja muna. Voissa paistettuna ihanasti valurautapannulla.

Jos perheessä on jotakin sipulinkieltäytymisvaiheessa eläviä, laitetaan sipulijauhetta.

PYTTIPANNU

4:lle

8-10 perunaa (koosta riippuen)

25 g voita

1 iso sipuli

4 makkaraa (tai nakkeja, kinkkukuutioita yms.)

4 munaa

suolaa

paprikajauhetta

mustapippuria

(ruohosipulia tai persiljaa)

Kuori ja pilko perunat. Kuori ja hienonna sipuli. Poista makkaroista kuoret ja pilko makkarat. En tykkää mistään minikuutioista vaan perunalohkot saavat olla reiluja.

Heitä ensin puolet voista pannulle (voi laittaa myös hiukan rypsiöljyä) ja pehmittele sipuleita minuutin tai pari. Laita sekaan lohkotut perunat ja makkarat ja paistele hyvännäköinen kullanruskea paistopinta. Älä siis ole koko ajan kääntelemässä äläkä sohimassa lastalla, ettei turhaan tule mössöä perunoista. Mausta suolalla, paprikajauheella ja mustapippurilla. Paiston puolivälissä lisää loput voista.

Paista kananmunat öljyssä tai voissa toisella pannulla, toiselta tai molemmilta puolilta, niin kuin tilattu on. Ihaninta on tietysti, jos saat jättää keltuaiset juokseviksi.

Hienonnettu ruohosipuli pinnalla on kyllä todella hyvää.

KETOON: KOLME PIZZAOHJETTA

MÄ HALUUN PIZZAA!

Täällä suora lähetys ketokokeilukeittiöstä Seinäjoelta. Viides viikko on kääntymässä kohti maanantain punnitusta, tänään aiomme loihtia lautasille kuitenkin vielä ketogeeniseen dieettiin sopivat hampurilaiset. Ekat viiden viikon aikana.

Pizzaa sen sijaan olemme syöneet jo muutamaan otteeseen, koska joka ikinen viikko tulee se pizzaperjantai. En minä nyt muuten kyllä joka perjantai pizzaa vedä, mutta nyt kun se on vähän vaikeamman takana, niin tuntuu, että pizzanhimo on armoton. Arkielämässä olen aika normi pizzatyyppi (mikä se on?), teen kotona kohtuu usein, sekä uunipellillä, että välillä hifistellymmin leivinuunissa tai kamadossa. Noutopizzaa tulee myös tilattua, aika usein se on kotipizzaa ja sitten välillä, mikä ihanuus, saa istua pizzaravintolaan, jossa tarjoillaan tulikuuma, täydellinen pizza. Voi sitä ihanuutta! Viimeisin tälläinen kokemus on ollut Pizzeria 450°C Turun Kauppahallissa (arvosanalla erittäin hyvä). Ja täytyy sanoa, että olen myös melko kranttu pizzan syöjä. Teen aaltoja maahan asti hyvän pizzan edessä, mutta suomalaisten peruspizzerioiden helmasynti ylipäänsä on LIIKAA TÄYTTEITÄ! Moni hyvä pizzapohja pilattu.

Vaikka Seinäjoki on ollut yksi pizzan uranuurtaja kaupunki legendaarisen Casa Granden myötä, on kummallista, ettei  täällä ole viime aikoina saanut  mitään next level pizzaa. Olisko asiaan tulossa helpotusta pian avattavan Johnny Heistin myötä?

Ketodieetillä on nyt testattu kolme erilaista pohjaa. Me ollaan siis tiukalla, hyvin rajatulla ketodieetillä, jonka raaka-aineet ja määrät on tosi tarkkaan rajatut. Normaali ketoruokavaliota noudattava voi soveltaa erilaisia ohjeita paljon vapaammin. Mutta jos joku nyt kaipaa meidän tyyppisiä ohjeita, jossa hiilareita on max 5 g aterialla niin tässä kokemuksia.

1. Munakoisopizza

Ehdoton suosikki on munakoisopizza. Sen resepti löytyy Savusuolaa-blogista.

Tämä on se pizza, jota haukattuamme emme meinanneet millään päästä yli siitä, että tämähän maistuu aivan pizzalta. Minipizzojen lisäksi tämän voi tehdä myös isompana limittäin asetetuista siivuista, tällainen pohja oli  Keveäämät Kattilat -kirjassa. Vielä en ole kokeillut, meidän syömät määrät on niin pieniä, että luonnistuu kiekkoinakin hyvin. 

Meille haasteellinen osuus näissä pizzoissa on se, että munakoisossa on itsessään paljon hiilareita ja tomaattipyreessä vielä enemmän, joten hiilareita tarvitsee laskea tarkkaan. Mä olen nyt tehnyt 100g munakoisoa ja 10 g tomaattipyrettä, se riittää. Proteeiniksi on laskettu max 10% mozzarellaa. Joten oikeastaan pyreen, valkosipulin ja oliivien (niitähän saa syödä jopa 80 g lisäksi aterialla) sekä juuston lisäksi tuohon ei paljon muuta saa. 

Muista maustaa oreganolla myös. Nämä on niin huolettoman hyviä ja voi tarjota vaikka kelle, ketossa tai ei. Loput kasvikset sitten vihersalaatin muodossa.

2. Mantelijauhopohja

Vihersalaatin (jossa täytyy olla öljyn lisäksi etikkaa) kanssa nautitaan myös toinen pizzaversio.

Tähän mukailin mikrosämpylän reseptistä pellille muotoiltavan taikinan, jota ensin esipaistetaan, ja sitten laitetaan täytteet, täytteinä pyree, herkkusienet, oliivit ja juusto.

Tämäkin oli yllättävän hyvä. Pizzan maun tekee ennen kaikkea pyree, valkosipuli, oregano, basilika ja juusto, me thinks. Mitään 72 h hapantaikinapohjia nämä eivät tietenkään ole.

Ketopizzapohja mantelijauhosta (kahdelle)

50 g mantelijauhoja
1 rkl psylliumjauhoa
ripaus suolaa

1 tl leivinjauhetta

2 munaa
20 g oliiviöljyä

Sekoita ensin kuiva-aineet lisää sitten munat ja öljy. Taputtele ohueksi pizzapohjaksi leivinpaperin päälle. Esipaista 200 asteessa  15-20 min kunnes pohja näyttää rapsakalta. Täytä ja laita vielä uuniin kunnes juusto sulaa.

3. Kukkaalipizzapohja

Tämä oli meidän eka pizza ja varsinkin siskoni kritisoi tätä kovasti. Tässä on varmaan tärkeää taputella pohja mahdollisimman ohueksi, että se on myös rapsakkaa, eikä maistu ylikypsältä kaalilta. Tälle pohjalle on varmaan annettava vielä uusi mahdollisuus, niin paljon sitä (tai siis kukkakaaliapohjaa yleensä) on kehuttu. Luulen, että sellainen, jossa on kukkakaaliraasteen lisäksi myös juustoa pohjassa on aika bueno. Täytteenä pinaattia, herkkusieniä, paprikaa, tonnikalaa ja juusto on tuolla alla.

Ohje on valmennuksen reseptipankista yhdelle.

Ketopizzapohja kukkakaalista

100g kukkakaalia

1 muna

20g mantelijauhoa 

ripaus suolaa

Hienonna raaka kukkakaali tehosekoittimessa / sauvasekoittimella tms. Lisää joukkoon muna, mantelijauho ja suola. Sekoita tasaiseksi.

Levitä pohja uunipellille leivinpaperille n. 0,5cm lätyksi. Paista pohjaa uunin keskitasossa 225 asteessa noin 15min.

Ohjeita löytyy myös  kokonaan ilman mantelijauhoa, sitäkin voisi kokeilla (siis vain muna ja kukkakaali). Perunasta saatava profiberkuitu on myös monessa ketopizzapohjan ohjeessa, se on kyllä testattava dieetin päättyessä. Kas kun sitä ei mainita sallituksi meidän dieetissä niin kokemattomina näistä hommista me ei muuten paljon sovellata näitä dieettihommia.

Ei tartte sitte jossitella.

KETOON: HERKUTELLAAN!

 

Näin juuri meemin, jossa luki:

Joka kerta, kun yritän alkaa syödä terveellisesti, tulee joulu, pääsiäinen, kesä, perjantai tai tiistai - ja kaikki menee pilalle.

Todellakin! Kuinkahan monta kertaa sitä on siirtänyt elämäntapauudistusta eteenpäin? Aloitan sitten joulun, eiku uudenvuoden, eiku viikonlopun jälkeen.

Joskus se on vaan laitettava stoppi tällekin sitkulle. Ja mä laitoin. Enkä nyt kerro kuinka monta vuotta olen tätä siirtänyt pala kerrallaan aina seuraavan asian ylitse. Mutta en siirtänyt sitä viimeistä kertaa! Vaikka - voi ei! - laskettiin, että sehän on pääsiäinen siinä keskellä ketodieettiä. Ja pääsiäisen aika ruukaa olla kyllä melkoista syömisen iloittelua meidän sakissa.

Aluksi oltiin ihan tyrmistyksissä, niin kuin oon kertonutkin, siitä, kuinka tiukka tämä ketodieetti on. En oo niitä ihmisiä, joka punnitsee x määrän kurkkua, paistaa x määrän jauhelihaa, juo x määrän öljyä shottina jne. vaan haluan tuntea syöväni kunnolla. Välillä onnistun paremmin, välillä huonommin. Viikonloput ovat kuitenkin sellaista aikaa ja varsinkin nyt menneet pääsiäisen pyhät, että sitä oikeasti oikeasti oikeasti haluaa herkutella.

Joo, ehkä mulla on väärä asenne ruokaan, kun edelleenkin haluan sen palkitsevan tai lohduttavan itseäni. Mutta niin se vaan on.

No, pääsiäissuklaat yms. jäivät kyllä syömättä ja kaikenlaiset makeat herkut sekä mämmi. Niitä olen kyllä valmistanut ja se ei yllättäen ole tuottanut suurta tuskaa, taikinaterapia tuntuu toimivan vaikkei itse pääse syömään. Ihana kuulla, että halipupukeksit oli aivan parhaita ja pashani perin herkullista.

Keräsin tähän muutamia otoksia siltä erikoisherkkuosastolta, annoksia, jotka ovat olleet niin herkullisia, ettei tunne syövänsä lainkaan minkään rajoitusten sisällä. 

Pääsiäisenä söimme 2 kertaa muiden perheenjäsenten kanssa pitkän kaavan mukaan ja kun muut nauttivat bruschettoja ja paholaisen munia, tai kurpitsakeittoa alkuun, me teimme itsellemme hyvät vihersalaatit, ensimmäisen kuvan malliin. Siemenet ja oliivit vähentävät rasvan määrää ja ovat jees lisä salaattiin.

Ensimmäisellä aterialla isäni oli savustanut lohta ja oli helppo punnita siitä meille määräpalat. Paahdoimmen pannulla herkkusieniä ja vihreää parsaa. Kylkeen vielä majoneesi. Tämähän oli aivan upea, yksinkertainen kombo! Toki normiaikana, entinen minäni olisi sortunut vähintään tupla-annokseen. Anteeksi muuten mun stailaamattomia kännykkäkuvia, nämä mun ketokuvat nyt on kaikki tällaisia, kyllä mua häiritsee vähän tuo muutama lohihippu tuossa pinnalla. Mutta ei onneksi häirinnyt syödessä!

Sitten tuli se kauan odotettu nyhtölammasdinneri. Äitini keksi valmistaa mun ja siskon osuuden paahtopaistista, joka on siis paistia vähärasvaisempi osa. Alkusalaatista jäätettiin kurkut ja tomskut pois niin saatiin enemmän parsaa ja kesäkurpitsaa. Öljystä, majosta ja yrteistä, sekä tietenkin valkosipulista tehtiin vinaigrette, jota avomielisesti sai valuttaa sekä kasvisten, lampaan, että alkusalaatin päälle. Lampaan pinnalla oli myös minttua. 

Kyllä oli. Täydellisen herkullista.

Jälkiruokina nautittiin kupilliset hyvää teetä.

Kyllä se niin on, että kun on laadukkaat raaka-aineet, on myös helppo tehdä hyvää. Rekosta ostin 700 g sisäfileen Lakeuden Highlandilta. Siitä meille riitti kolmeksi kerraksi herkullista ruokaa. Kaksi kertaa paistoin mehevät pihvit. Niiden salaisuus, taas kerran on myös tuo öljy-majo-yrtti-valkosipulikastike, joka on kyllä melkein yhtä hyvää kuin äitini valkosipulipersiljavoi. Olemme myös tehneet välillä chimchurri tyyppistä kastiketta, se on ihanaa kun siinä on hiukan etikkaa, joka vähän lievittää yletöntä öljyisyyttä. Munakoisoviipaleet paahdettiin uunissa. Todella hyvä lisuke sienten kanssa.

 

Toisella kertaa pihvin seurana kukkakaalirisotto herkkusienten kera.

Samaisesta rekosta olin tilannut myös kalaliike Eljas Santalalta pari siikafilettä. Suomustin fileet (lusikalla) ja nypin muutaman ison ryodon siitä harjanteelta. Kylläpä olikin tuoretta, sai oikein kiskoa ruotoja ja mukana lähti aina vähän lihaakin!

Ja kyllä sen tuoreuden havaitsi maistaessakin. Paistoin palat oliiviöljyssä, enkä yllä muista koska olisin yhtä hyvää siikaa syönyt. Vihersalaattia, avokadoa ja herkkusieniä lisukkeena.

Yksi herkkuruoka on vielä ehdottomasti jaettava. Chili-valkosipuliöljyssä paistetut scampit, nimittäin. Sydämeni huusi öljyyn dipattavaa rapeakuorista vehnäleipää, mutta olin kyllä kiitollinen oikeasti tästäkin herkkuhetkestä.

Eli herkuteltukin on. Tietysti olisin auliisti syönyt kaikkia isommat annokset ja vielä sen patongin kera. Enkä kyllä olisi viinilasilliseenkaan sylkenyt. Nyt juomaosastolla herkuttelu tietää  viikonlopun Zero Cola- tölkkiä. Niitä kyllä saisi juoda enemmänkin, mutta ollaan itse asetettu tämä rajoitus. Pirkan mustikka tai metsämansikka vissyt on kans hyviä, kaloreita ja hiilareita 0. Löydettiin myös Halpa- Hallista tarjouksesta 15 pack Olvin päärynävissyjä ja oltiin aivan pyörtyä siihen tuoksun ihanuuteen.

Raaka-aineet näihin herkkuihin ovat kyllä arvokkaammasta päästä. Mutta toisaalta, jos minä saan aterialla syödä 125 g sitä proteiinia, niin annoksen pienuus tasaa kustannuksia.

Kokeilematta ovat vielä ainakin ne savustetut katkaravut, tässähän alkaa tulla  muuten kiire kohta. Samoin burgerit täytyy vielä tehdä, ehkä useammalla tavalla. Pizzaa sen sijaan on tehty, kolmella eri tyylillä ja selkeä voittaja on löytynyt...mutta siitä enemmän toisella kerralla.

Nyt on siis 4 viikkoa ketodieettiä takanapäin. Hengissä ollaan, eikä edes nälkäisinä. Sitä energialevelin nousua vielä odottelen. Sisko vaihtoi takaisin 1. viikon vähähiilihydraattiselle kauhean ja kutiavan ihottuman takia. Mutta muuten mennään käsi kädessä. Liikuntaa en ole yhtää ehtinyt lisätä.

Ehtinyt? Kunnelkaa mua? Nyt! Nanna!

Ja 4 viiko päätöspunnitus? 7,2 kiloa kadonnut. Jonnekin.

Never want to see you again!

KETOON: PIENTÄ VASTATUULTA

Lopussa myös kolme ketodieetin suosikkireseptiä kanasta. 

Eikä ole paino noussut, nyt 3 viikon punnituksessa laskukäyrä toki tasaantunut ja 6 kg on nyt takana. Ketodieettiä on noudatettu tunnontarkasti, ei ole ollut mitään retkahduksia, ei kummemmin mielihalujakaan. Yhden kerran, ja tätä en ole uskaltanut kertoa PikkusiskoNatallekaan, olin siivomassa Niilo-pupun häkkiä Maitotytön huoneessa, lattialla oli Julia-konvehti, nappasin sen parempiin suihin. Normi. Oli kyllä aika aikaista, että en varmaan muistanut diettaavani. Jonkun tunnin päästä sitten aloin ihmetellä suussani viipyilevää suklaan makua (tässä kun tulee makusteltua kaikenlaisia metallinmakuja yms.) Ja samassa tajusin... voi ei!

• Nälkä ei varsinaisesti ole. Joskus ruokaa tehdessä tulee sellainen äkillinen nälkä ja tulen tosi ärtysäksi. Syön siis kolme ateriaa päivässä, ei snackin snackiä, muuta kuin vettä ja teetä.
• Pahin haittavaikutus on se, että ruoka lähinnä etoo, eilen oli ihan kamala päivä sen suhteen, Nata meinaskin, että mulla tulee nyt vasta oireet, jotka sillä oli ekalla viikolla, kun olen vaan tähän asti porskuttanut etenpäin tyytyväisenä.
• Perustuuko tämä elämäntapamuutos siis siihen, etten koskaan enää halua syödä mitään? Lakkaan palkitsemasta itseäni ruualla, lohduttamisesta puhumattakaan. Ruoka ei juhlista ystävien kohtaamisia tai perheen kokoontumisia?
• Ruokajutut vie tosi paljon aikaa (no mulla ne vie aina), paljon energiaa kuluu sekä omasta halusta, että pakosta, kun yritän suunnitella jotakin uutta. Ja sitten kun me punnitaan näitä määriä ja välillä lasketaan korvaavuuksia. En todellakaan aio syödä koko ajan yhtä ja samaa reseptiä.
• Suosikkeja on syntynyt: paistetuista parhaimmat ovat parsa, pak choy ja herkkusienet. Pettureiksi ovat alkaneet ne, joita pidin suosikkeina; kukkakaali, parsakaali ja kesäkurpitsa, hitto on ollu kitkeriä nua jälkimmäiset.Tai sitten se on vaan päivän moodista kiinni.
• Leivällä elän edelleen, ainakin aamiaisen.TG orthexleipä!
• Ei mulla mitään energiatason nousua ole tapahtunut, päinvastoin, illalla tulee yhtäkkiä se energiatason romahdus ja tajuton väsy. Natalla on yöunet lyhentyneet, ja vaikuttaa pirtsakammalta. Ihan hyvin olen kyllä jaksanut hoitaa kaikki hommat, tai ainakin akuuteimmat.

Mun piti laittaa postauksen nimeksi, että puhutaan paskaa, mutta olkoon nyt. Suolen toimenta on tärkeä osa hyvinvointia ja ilmeisen monilla tulee ns. rasvaripuli. Minä olen suoriutunut aivan normaalisti. Päivittäin syömme 10 g rouhittua pellavaa. Nata lähetti terveisiä, että sonta on muuttunut tummanvihreäksi. Itse en ole muistanut kattoa väriä.

Mutta sitä vastatuulta: Natasiskolle on puhjennut päänahkaan pahanäköinen  ja erittäin kutiava ihottuma. Tälläinen ketoihottuma, ketorash, on kuulemma aivan tyypillinen kehon reaktio tähän itse aiheutettuun kehon stressitilaan. Hoitokeinona on hiilihydraattien lisääminen ruokavalioon. Tämä juttu tuli meille vähän puuntakaa, jos muistatte, että meillä ei hirveästi sitä ennakkaotietoa ketosta ollut.

Ihottumaa on nyt pohdittu, että voisko se olla, ruusu, tai psoriasis tai ruoka-aineallergia, vai vaan ketoihottuma. Selvää on vain se, että mikä tahansa se onkin, niin tämä ruokavalio on sen laukaissut.

Me hullut jatkamme ihmiskoetta.

Lisäaineet

Ollaan siskon kanssa sitä mieltä, että tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet saa syömällä monipuolisesti. Ainut mitä purkista oon napannut on talvisin D-vitamiini. Tässä ruokavaliossa on himmeä lista  syötävistä lisistä: elektrolyyttijauhetta, monivitamiinia, Kalsiumia, magnesiumia, C-vitamiinia, Omega-3a, biotiinia jne. Emme kuitenkaan uskalla oikein olla syömättäkään näitä, jos dieetti ei täytä näitä tarpeita. Mutta tämä sotii kyllä ajatusmaailmaamme vastaan. Lisäksi useissa valmisteissa on myös noita muitakin aineita, tuleeko päällekkäisyyksiä?

Kolme syytä miksi Keto voi olla  epäterveellinen

1. Yksipuolinen ravinto.

Et saa tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita. Tämän FitFarmin valmennuksen parasta antia on, että ainakin tuntuu, että kaikki on tarkkaan otettu huomioon ja laskettu, siksi kai tuo pitkä lisäravinneluettelo. Niillä on hyvät perustelut. Silti askarruttaa. 

2. Syöt liikaa eläinperäisiä, tyydytettyjä rasvahappoja.

Tämäkin on huomioitu. Tässä dieetissä ei saa käyttää voita, kermaa yms, ja juusto on alle 10% (se lasketaan proteiininlähteeksi, eikä sitä viitsi usein käyttää, koska sitä saa käyttää niin vähän). Kasvisöljyt ovat käytössä, lisäksi rasvaa myös oliiveista ja avokadosta siemenistä ja pähkinöistä, toki sitä rasvaa on myös majoneesissa ja kananmunissa, sekä muissa lihaperäisissä proteiininlähteissä.

3. En muista mikä se 3. oli ? Kuidun saanti? Sekin on huomioitu pellavarouhelisällä. 

Mutta sitten on ne kolme suosikkiresepti kanasta. Kanan luulisi olevan just mainio ja maistuvan vaikka ohutleikkeenä salaatissa tai vokattujen kasvisten kanssa. Jostain syystä se ei ole kuitenkaan profiloitunut meidän herkkulistalle tässä muodossa. Maustaminen on vaikeaa ja erittäin tärkeää. Ja se öljy kun pitäisi käyttää mieluummin ilman kuumennusta. Sen sijaan seuraavat kana-ateriat ovat osoittautuneet herkuksi:

Aasialaiset Kanalihapullat

Postauksen 1. kuvassa tyylikkäästi guacamolen ja broccoliinin kanssa. Tässä iloisesti sekawokin proteiinina. Maistuvat myös aasialaistyylisessä keitossa.

Kuinka?

Lihapullat kannattaa punnita esim, 25 g kokoisiksi, niin annostelu on helppoa.

Tee taikina ilman munaa ja muita, aasialaistyyliset maustan suolalla, valkosipulijauheella, tuoreella korianterilla, inkiväärillä ja chilillä, sekaan öljyä ja ehkä hiukan myös seesamiöljyä. Paisto pannulla.

Saiturinpihvit kanasta

Kuinka?

Jaa  kananjauheliha sopiviin määriin,(esim 100g tai mulla 125 g), kauli tai painele muovikelmun tai leivinpaperin välissä  ohueksi pihviksi. Laita vähintään 15 min pakkaseen, tai näitä voi sinne valmistella hätävaraksi vaikka kuinka paljon. Laita muovia ympäri, etteivät kuivu. Pakkasesta suoraan irrotat sitten kuumalle pannulle ja paistat molemmin puolin kauniin värin ja maustat. Maustaminen on tärkeää! Päällä yrttimajoneesi. 

Salaattitacot kanatäytteellä

Kuinka?

Ruskista kanajauheliha kypsäksi ja mausta hyvin, esim. noiden lihapullien tyyyliin, lisäten myös soijaa tai sitten savupaprikaa, jeeraa ja jauhettua korianteria, cayenneä... Tarjoa tukevista salaatinlehdistä, esim. sydänsalaatti.

Juuri korvanappiini tulleen tiedon mukaan, valmentajamme oli kehottanut siskoani siirtymään vähähiilihydraattiselle dieetille ja lopettamaan ketoilun iho-oireiden takia. 

Nyt olen yksin.

Ketojutut ovat omia( ja siskon), henkilökohtaisia kokemuksia ja mutuja 7 vk FitFarmin ketovalmennuksen ajalta. Päiväkirjamaisia kännykkäräpsyin.En kuvittele tietäväni asiasta mitään. Vieläkään.

KETOON: AAMIAISELLE!

 

Aamiainen. Mä oon oppinut, että se on päivän tärkein ateria, sillä lähtee päivä käyntiin. Välillä se on nopea, mutta yleensä aina kuppi teetä ja voikkuleipä ainakin. Vapaapäivän tunnistaa nautinnollisen pitkästä aamupalatuokiosta, joka antaa koko päivälle rennon fiilksen. Tuskin koskaan lähden huitelemaan minnekkään tyhjin vatsoin.

Nyt on joutunu vähän joustamaan.

Olen siis kolmatta viikkoa FitFarmin 7 vk tiukalla (noh, mitä mä näiden tiukkuudesta tiedän), Ketodieetillä. En ole mikään ketoiluasiantuntija, pää on aika pyörällä kaikesta uudesta informaatiosta. Puhun siis vain omista kokemuksistani, eikä ole taattua, että olisin ymmärtänyt kaiken oikein. Luotan kuitenkin ohjeistukseen ja laskuihin, ne tuntuvat perusteellisen ammattitaitoisilta...vaikka en kaikkea ihan vielä ymmärrä.

AAMIAINEN

Nykyään saatan olla siis 5-6 tuntiakin hereillä ennen aamiaisen syöntiä, jonka syön vähän kuin lounasaikaan 11-12 aikaan. Tämä johtuu siitä, että päivässä on vaan kolme ateriaa ja sitten on joku pätkä paastotsydeemi, jota en ole vielä hahmottanut, syitä ja seurauksia, mutta ymmärrän sen verran, että siinä ollaan esim 16 h syömättä ja 3 ateriaa sitten 8 h: n aikana. Eli jos syö aamiaisen klo 12 niin klo 20 sitten vipa ateria...jaksaa nukkua. 

Aamiaisella syödään

2 munaa tai alpron soijajugurttia

x määrä kasviksia

x määrä öljyä/manteleita/pähkinää/siementä

x määrä pellavasiemenrouhetta

Nuo kananmunat ovat huippujuttu aamiaisella, niitähän söisin muutenkin. Aamiaismunista syntyy  munakas, johon hyvä upottaa kasviksia, tai kokkeli, tai ihan vaan perus paistetut munatkin ovat hyviä. Löysä keitetty muna tai välillä kovakin, kaikki mun mieleen. Smoothien kun tekee 1/2 Alpromäärällä, niin jää vielä smoothien lisäksi yksi muna syötäväksi!

PikkusiskoNata harrastaa enemmän smoothieta, mä olen tainnut tehdä vasta kaksi, sinne saa kyllä hienosti upotettua kasvisten lisäksi pellavarouheen ja öljytkin. Ei ne nyt valtavan hyviä oo, vähä sellaisia neutraalin makuisia. Kaikki kasviksethan ei läheskään oo sallittuja tässä, esim. tomaatti ja punainen paprika vain pienessä määrin, se täytyy aina laskea erikseen ettei aterian hiilarit ylitä 5g.

AAMIAISEN PELASTAJA

Eniten mua mietitytti tässä dieetissä, että kuinka mä selviän ilman leipää. Rakastan leipää yli kaiken. Muistan kun olin raskaana ekaa kertaa, mies oli merillä ja minä siis tein itselleni ruokaa yksin kaiket päivät (tai siis EN tehnyt) ja hyvin usein tuli ruoka kuitattua voileivillä. Olin vähän huolestunut ja kysyin asiaa neuvolassa, mutta neuvolatäti lohdutti, että ei tartte murehtia, pari reissaria päällyksineen on ihan hyvä ateria. Eikä mulla ollukkaan mitään ongelmia, Hb huiteli 140 ilman rautalisiä.

Keto-ohjeista löytyi mikrosämpylän ohje, niitä löytyy myös  googlettamalla. Olin tosi skeptinen, mutta päätin kokeilla. Ja jumaleissön! Luulen, että tämä on mun dieetin pelastaja kokonaisuudessaan. Leipä valmistuu nopeasti ja helposti ja se maistuu ja tuntuu leivätä kaikin puolin. Tuollaisella Orthex- neliskanttisella pakasterasialla saa paistettua just paahtoleivän kokoisen, sen kun halkaisee ja paahtimissa paahtaa vielä hiukan rapeutta siihen, niin aivan mahtava. Oon kokeillu muunkin mallisia rasioita, mutta tuo Orthex on optimaali.

KETOSÄMPYLÄ MIKROSSA

1 kananmuna

30g mantelijauhoa/jauhetta

10g rouhittua pellavaa (käytän Linseedin, koska huipputuote ja vielä läheltä)

1/2 dl vettä

1/2 tl suolaa

1/2 tl leivinjauhetta

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi (löysää keittoa), kaada mikronkestävään pakasterasiaan ja lämmitä täysteholla  + - 3 min. Mulla tasan ja 1000kW on hyvä.

Leipä irtoaa paiston aikana rasian reunoista. Kumoa leipä pöydälle, anna jäähtyä hiukan, halkaise ja paahda vielä paahtimessa, niin saat kivaa rapeutta.

Leivän paistaminen onnistuu myös uunissa ja pannulla, mutta en ole kokeillut. Joku teki muumimukissakin, mutta taitaa tulla paksut siivut.

Leipää voi maustaa vähän vaikka yrteillä, valkosipulijauheella ja eilen laitoin sinne auringonkukansiemeniä 10 g ja tästä lähin laitan aina, oli niin kiva tuntuma! Aion myös kokeilla oliivileipää!

Näihin leipiin ei ole leipämaakari kyllästynyt. Kasviksia vaan päälle ja käyttämättä on myös yksi muna, eli siitä paistan usein pikkupannulla pienen pienen munakkaan leivän päälle.

Muutaman kerran olen vähän lainaillut proteiinia seuraavalta aterialta parin kalkkunasiivun muodossa.

Eilinen aamiaisen syönti venyi vähän pitkään, joten päätin vaihtaa aterioiden paikkaa. Söin Atria 2  aamiaiseksi ja sitten aamiaisen sen tilalta töiden päälle, ennenkuin lähdin ratsastamaan, smoothien muodossa, se sopi paremmin aikatauluun. Jaoin 2 aterian proteiinit  leipään tarvittaviksi 1 munaksi 4 siivuksi ohutta kalkkunaa ja 2 siivuksi Kadet5% :sta. Leivän voitelin majolla (usein käytän rasvana oliiviöljyä tai avokadoa), lisäsin kasvikset ja  siivutin  toisen kananmunan... ja oli kyllä paras leipä koko dieetin aikana.

Nyt haaveilen keto toast Skagenista. Täytyy hiukan suorittaa laskelmia, että saan sen sovitettua dieetin raameihin, mutta siinä olisi yksi pääsiäisherkku.

Leivän himooni olen tehnyt myös siemennäkkäriä, voin ottaa sitä yhden palan silloin kun haluan herkutella kahden munan munakkaalla, tai vaan kahdella munalla...

Tarvittavaa kasvismäärää on melko mahdoton sovittaa leivälle, joten usein punnitsen lautaselle myös jotain ihanaa rouskutettavaa, varsiselleri pysyy tämän tytön lempparina.

Niin se vaan on, että leipä tämänkin tytön on tällä dieettillä pitänyt!

PS. ekassa postauksessa kommentoija ehdotti, että voisin vastata kysymyksiin omista kokemuksistani. Mielelläni teen sellaisenkin postauksen. Lähettäkää niitä siis kommentteihin, jos haluatte, sähköpostiin nannarintala (a)  yahoo.com, tai IGviestillä. Oliko seny SMIG se hieno lyhenne... 

PÄÄSIÄISPÖYDÄN MAKEAT HERKUT

 

Ihana leipoa pääsiäistä. Se on vuoden juhlista melkein lemppari, monta pyhää peräkkäin, eikä niin perinteissä kiinni ruuan osalta kuin vaikka jouluna, enemmän irroittelua jotenkin. No pitäähän sitä olla mämmiä, suklaamunia ja lammasta tietenkin, mutta niiden kanssakin voi varioida.

Tänään ilmestyy yhdeksässä sanomalehdessä taas Lännen Median tuottama ruoka-aukeama,jonka sisällön olen tehnyt. Etsi lehti käsiinne naapurista, netistä, kirjastosta tai kioskilta, ellei se kotiin tule ja ala suunnitella pääsiäisien leivontaa ja jälkiruokapuolta.

SITRUUNAA! Sitä huutaa pääsisäisleivonta ja vielä isoilla kirjaimilla. Sitruuna rientää kevättä kohti kirkkaalla värillään ja pirteällä hapokkuudella. Sitruunaruudut ovat , noh, sitruunaisia. Eikä resepti oo vaikea.

Mutta ei se ole vaikhea pääsiäismunakakkukaan,ei! Hedelmäiset maut toteutuvat hyvin iloisen värikkäässä koristelussa. Kääretorttupohjasta muotoiltu kakku on nopea tehdä ja juuri sellainen, jonka leipomispuuhiin on mukava ottaa mukaan myös perheen pienimmät.

Pienet rakastuvat myös halipupupikkuleipiin aivan varmasti eikä noita kyllä aikuinenkaan pysty vastustamaan. Suloinen on aina suloinen. Teinikin on kysellyt jo viikon, että koska leivot niitä uuden pesueen. Halipupujen salaisuus on ylösalaisin käännetty pipakakku-ukkomuotti.

Kruununjalokiveksi nostan vielä tämän porkkana- ja juustokakun liiton. V-A-S-T-U-S-T-A-M-A-T-O-N!

Keräsin vielä yhteen 3 raikasta pashareseptiä. Mikä on sun valinta?

Perinteisempi versio?

Hedelmäinen ja vegaani kippotyyliin?

Vai jotakin aivan muuta? Vaikka nutellapashaa!

Ihanaa pääsiäisajan herkuttelua!

KETOON: VIIKKO 2 JA KAKSI KEITTOA SIENISTÄ

 

Ketoon, ketoon baby, ketoon -juttuni herätti sen verran paljon kiinnostusta ja kun oma maailma juuri nyt pyörii tiukasti tämän ketoruokavalion ympärillä, harppaus kun on melkoinen tällaiselta hiilihydraattien rakastajalta, että otan teidät mukaan tälle jännittävälle matkalle. Kiitos tosi paljon kaikista mahtavista (ja pitkistä) tsemppiviesteistä, joita oon saanut eri kanavien välityksellä.

Muistakaa nyt sitten, että en ole ketoilun asiantuntija (ja mitään mitä sanon ei toivottavasti käytetä minua vastaan), vaan pikemminkin ketokokeilija.Muistakaa myös, että  ette seuraa mua ja ketogeenista ruokavaliota in general vaan FitFarmilta ostamaani 7 vk Ketovalmennusta ja omaa kokemustani siinä. Juttu on aika kompleksi, enkä yritäkkään kopioida kertoa teille kaikkea.Tämä on aika tiukka ruokavalio, tässä ei käytetä maitotuotteita (poikkeuksena 3-10 % juusto yhtenä proteiinilähteenä), ei perunaa, bataattia, porkkanaa, viljoja, marjoja, hedelmiä etc. Valmennuksessa on eri ruokavaliota aktiivisuuden ja sukupuolen mukaan, yksi myös vegaaneille. Itse noudatan sekaruokavalio 2:sta. Ensimmäinen viikko oli vähähiilihydraattinen laskeutuminen ketoon ja toivon mukaan nyt ketoosi on hyvällä mallilla käynnissä (mulla ei ole mitään mittareita), kun elän jo viikkoa kolme. Mutta tässä kakkosviikon fiiliksiä.

Saan syödä kolme ateriaa päivässä, aamiaisen ja 2 samanarvoista ateriaa.

• Ateria 2&3 koostuu
• x g liha /kana/ kala ( rasvaa alle 10%) tai x g juustoa (5-10%) tai x g valkuaista
• x g öljyä/pähkinää,/mantelia siemeniä + öljyä
• x g avokadoa/majoneesia /oliivia
• x g kasviksia sallittujen kasvisten listalta (esim tomaatti ja punainen paprika sallittu vain pienessä määrin)

Ja tässäpä  se haaste, mitä syödä? Jos pilkot kulhoihin proteiininlähteen ja kasvikset, kaadat päälle hirveän määrän öljyä ja valitset lisäksi vielä avokadon, majon ja oliivien välillä, se on sitten siinä.

Meitä ihmisiä on montaa tyyppiä ja osa tykkää syödä juuri näin. Minä ja (Natasisko, jonka kanssa tätä noudatetan) ollaan ehkä liiankin rakastuneita syömiseen ja ruokaan ja haluamme syödä vaihtelevasti, monipuolisesti ja siten, että ateriamme tyydyttävät kaikkia aisteja, joten öljyshotit ei oo vaihtoehto (Tänään kyllä vedin aamiaisen pellavarouheen veden kanssa, kun en enää tienny mihin olisin sen tunkenut). 

Oon yrittänyt tsempata siskoa ja luvannut olla luovat aivot meidän aterioidemme takana, vaihtelevalla menestyksellä. Jaan tosi mielelläni omat tai muilta omaksumani niksit maistuviin ruokiin.

SIENET

Jos olette ihmetellyt näitä suppiksen kuvia, se johtuu siitä, että ne ovat osoittautuneet lottovoitoksi, kun tarkoituksena on tehdä maistuvia keittoja. Onneksi syksyllä tuli pistettyä pakkaseen (muttei syötyä). Sienet käyvät kuitenkin  hyvin 1 listan kasviksista, eli niistä, joiden kanssa ei tarvitse alkaa laskemaan hiilareita.

Vielä tärkeämpää on se, että sienissä on paljon umamia eli makua! Mausteita saa kyllä käyttää, hiukan myös soijaa ja etikkaa, mutta maustaminen näissä aterioissa on jostain syystä haasteellista vaikka maustaminen itse asiassa on avain herkullisiin ateroihin myös ketossa! 

Sunnuntaina onnistuin tekemään tuon ylemmän kuvan todella herkullisen sienigulassin. 

SIENIGULASSI

suppilovahveroita pakkasesta

tomattimurskaa

hiukan kesäkurpitsaa puolikuu siivuina

naudan filettä kuutioina

(chili)öljyä

suolaa, mustapippuria, savupaprikaa (hot), valkosipulijauhetta, sipulijauhetta

Paista pilkotut suppilovahverot pannulla/padassa, lisää öljyä ja ruskista lihakuutiot.  Mausta. 

Lisää tomaattimurska, kesäkurpitsa ja vettä keiton vaatiman määrän ja anna porista hellästi vartin verran. Maista välillä ja lisää tarvittaessa mausteita, gulassissa saa olla pikkuisen takapotkua.

Loput aterian öljyt lorautin sekaan lautasellani ja  laitoin vielä pinnalle x määrän majoneesia (eli n. 1 rkl), niin sain kaikki aterian ainekset käytettyä. Hyvä, täyttävä ja lämmin keitto.

En laita näihin tarkkoja ainesmääriä, kun se riippuu ruokavaliosta,mutta toivottavasti idea välittyy. Aloitan nämä sienikokkailut niin, että punnitsen paljonko mulla on sieniä, yleensä niitä on 100 g /annos,  tomaattimurskaa ja kesäkurpitsaa sitten niin paljon että tarvittava kokonaispaino (tässä 200g.) kasviksia täyttyy. Tomaattia kun ei saa olla mielinmäärin.

Ensimmäinen sienikeitto kokeiluni oli hiukan aasiaan kallellaan. Se valmistui jauhelihasta ja oli myös ihanan makuista. Kiitos sienten!

Seuraava keitto on kahdelle ja se sisältää 400g kasviksia ja  x g proteiininlähdettä.

AASIALAINEN SIENI-JAUHELIHAKEITTO

317 g suppilovahveroita (koska sattui olla tuo määrä)

10 g öljyä

1/2 sipuli eli x g

x g varsiselleriä pilkottuna

reilusti korianteria

1-2 rkl soijaa

1 tähtianis

hiukan chilihiutaleita

valkosipulijauhetta

seesamiöljyä

x g naudan tai broilerin jauhelihaa

Punnitse sipuli, korianteri ja varsisellerin määrät niin, että saat tarvittavan määrän (400 g) kasviksia yhdessäsienten kanssa. Sipuli on tomaatin tavoin kasvis, jota ei voi olla kuin pieniä määriä sen hiilhydraattisuuden takia.

Paahda pilkotut sienet pannulla, lisää öljy ja jatka kuullottaen sipulia, lisää varsiselleri ja vetta niin paljon, että saat keiton. Pudota keittoon 1 tähtianis, chilihiutaleita ja valkosipulijauhetta. Keittele nätisti vartin verran. Ruskista jauheliha, mausta hyvin ja lisää joukkoon.

Tarjoillessa pinnalle seesamiöljyä ja hirmusti korianteria.

 MIKÄ OLO? 

2. viikkohan oli vasta ensimmäinen varsinainen ketoviikko ja ketoflunssa vaanii nurkan takana toden teolla. Natasiskolla taisi olla rankka viikko, sitä oksetti, oli päänsärkyä, ärtyisyyttä(sanon minä!), ruoka lähinnä etoi, motivaation puutetta, väsymystä jne. Yksi hiihdetty hiihtolenkki veti lihakset aivan maitohapoille. Nyt, viikko kolmosella alkaa elämä hymyillä hälläkin, ihanaa.

Mulla ei ole ollut ensimmäisten viikkojen kanssa ongelmia. Viime viikolla olin kyllä tolkuttoman väsynyt, mutta liittynee siihen, että nousin tekemään aamu viideltä töitä kolmena päivänä. Oli niin kiire,etten ehtinyt kiinnittää kamalasti huomiota olooni. Oon leiponut paljon ja tehnyt ruokaa perheelle, eikä se ole ollut ollenkaan vaikeata. Lauantaina vedin jopa livekokkailun, ja vaikka bruschetat, kampasimpukkarisotto, zabaglionehedelmät ja lasi kylmää valkoviiniä kuulostaakin taivaalta, ei niiden ohittaminen tunnu vaikealta. Nälkä ei oikeastaan ole. 

Liikkunut en ole erityisesti, mutta kävin mä nyt 3 x ratsastamassa ja muutamia kertoja koiran kanssa lenkillä.

Ai niin, ja näin puolihuolimattomasti sanon tähän loppuun, että ensimmäisen kahden viikon saldo oli -5 kg. En tiedä mitä nestehöttöä se oli, pääasia, että on poissa. Viisasta tai ei, aloitin tämän valmennuksen tähtäimenä painonpudotusshokki, joka  motivoisi minut sitten jatkamaan aloitetulla tiellä lopun elämää, ensin jatkaen painonpudotusta ja sitten ylläpitäen se. En vielä ainakaan ole kypsä hylkäämään perunaa/pastaa/riisiä/leipää kokonaan, mutta toivon herääväni uudenlaiseen kohtuullisuuteen ja tasapainoon  ruokavalinnoissani.

Ja vielä sienistä: Tuoreet herkkusienet ovat osoittautuneet yhdeksi suosikiksen kun paista kasviksia aterialle!