About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

KESÄN JYVIN PAELLA


Paella on  kesäklassikko, jota on pakko tehdä joka kesä ainakin kerran pari. Yhytän paellapannuni aina kaasugrilliin, siellä riisit mahtuvat kypsymään tasaisesti. Kesäruokana paella on vaan parasta isosta pannusta jaettuna rapean maalaisleivän kera koko porukan kesken. Kokkaamiseen voi myös osallistua isommalla porukalla, vaikka paella onkin aika yksinkertainen valmistaa, saa valmistuksessa varautua useamman raaka-aineen pilkkomiseen. Lopputulos palkitsee: Enemmän vaivaa, enemmän makua!


Paellan voi rakentaa lähes mistä tahansa raaka-aineista ja useimmiten mukana onkin ennakkoluulottomasti sekä lihaa, makkaraa, että mereneläviä. Minä päädyin testaamaan kesän ensimmäisessä paellapannussani Jyväbroilerin uutuustuotteita. Jyväbroileri on kotimaista laadukasta lihaa, valikoimasta löytyy ihanasti maustamattomat naturelli-tuotteet. Paellaan valitsin luuttomia broilerin reisileikkeitä, jotka ovat broilerin muihin osiin verrattuna maultaan ihan ylivertaisia. Tuotteisiin jätetty nahkaa takaa mehevyyden ja rapeaksi paistuessaan on myös parasta herkkua. Broileripekoni sopi mukaan rapeutta antamaan ja uutuusnakeista ja makkaroista valitsin tällä kertaa Mustapippuri-Merisuolanakin ja Feta-pinaattimakkaran. 


Perinteisestä paellasta otin mukaan paprikan, herneet, mausteet ja katkaravut, ne kun ovat lasteni herkkua. Paellaan saatiin uusi tumma säväys lisäämällä mukaan tölkillinen tomaattimurskaa.

Eikä se paella pettänyt tälläkään kertaa. Jyvää oli ja vaivan arvoista!

 

KESÄN JYVIN PAELLA
6:lle

3 rkl öljyä
1 pkt  (200g) Jyväbroilerin Mustapippuri-Merisuola Broilerinakkeja
1 pkt  (240g) Jyväbroilerin Feta-Pinaatti Grillimakkaraa
1 pkt (120g) Jyväbroilerin Broileripekonia
1 pkt (550g) Jyväbroilerin Naturelli  Reisileike Luuton
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
1 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl cayennea
1/2 tl sahramia
400g Arborio-riisiä
1 tlk tomaattimurskaa
3 dl kuivaa valkoviiniä
1,5-2 l kanalientä
2,5 dl herneitä (tuore tai pakaste)
180g katkarapuja
1 sitruuna
suolaa, mustapippuria, lehtipersiljaa

Aloita pilkkomalla kaikkia aineet. Pätki nakit ja nakkarat sopiviin suupaloihin ja puolita halutessasi reisileikkeet.  Pilko pekoni reiluihin paloihin. Kuori ja hienonna sipuli, samoin valkosipuli. Pilko paprika haluamasi muotoisiksi paloiksi.

Laita paellapannu grilliin ja kuumenna oliiviöljy. Paista pilkottuihin makkaroihin kaunis väri. Poista pannulta sivuun odottamaan. Ota seuraavaksi pekoniin ja reisleikkeisiin kaunis väri pannulla ja pane nekin sitten sivuun odottaamaan. 

Lisää pannulle sipuli, paprika ja valkosipuli ja pehmittele hetken miedolla lämmöllä. Lisää savupaprikajauhe, cayenne ja sahrami, sekä riisi. Anna riisien kuullottua läpinäkyviksi. Lisää lopuksi tomaattimurska, viini ja kanaliemi. Lisää pannulle myös broileripekoni sekä reisipalat. Anna paellan kypsyä turhia sekoittelematta n. 20 minuuttia. Lisää tarvittaessa kanalientä. 

Lisää lopuksi valutetut katkaravut ja herneet ja anna kuumeta.

Aseta lohkotut sitruunat pannulle, ripottele päälle halutessasi lehtipersiljaa ja nosta pannu ystävien keskelle pöytään.


Yhteistyössä Jyväbroiler




lauantai 18. kesäkuuta 2016

HÄRKÄPASTA JA KÄSIN TEHTY PESTO



Mulla oli sopivasti pala edellispäivänä kokonaisena grillattua naudan ulkofilettä, ruskeita herkkusieniä, pala parmesania, pussinpohja pinjansiemeniä ja ruukku basilikaa, kaapissa tietenkin kuivapastaa ja ruokaa piti saada pöytään nopeahkosti. 

Siljan italialaisen keittiön nimiin vannovan Tavolata-ravintolan listalla on hirveän suosittu härkäpasta-annos. Siinä on suurin piirtein juuri nuo ainekset, pakkohan mun oli päästä kokeilemaan kotikeittiössä. Koska mua on viime aikoina vainonnut konekato, sellaista tasaista kahden koneen viikkovauhtia aparaatit sanovat irti itsensä, kohdistin katseeni mun rakkaaseen jättimortteliin ja päätin hieraista peston sillä. Täytyy suositella. Vaikka se koneen hurautus on helppoa, näppärää ja sileää, niin käsin mortteloidussa pestossa on jotakin niin kauniin ruustiikkia, se ei ole niin tasaista, pinjansiemenet erottuvat eri kokoisina muruina eikä basilikaa ajeta laihaksi väriksi.

Koska tämä on mun blogi, otan oikeuden sääliä itseäni vielä hetken aparaattipuolella. Eilen kuvasin terassilla viimeisissä päivänvaloissa. Kuvattuani roudasin tietenkin tavarat takaisin sisälle, ensimmäisenä jalustaan kiinnitetyn kamerani. Olin ottanut kuvia ylhäältäpäin ja koska kamera-objektiivijärjestelmäni on mallia "ei pääse lähelle, ei kauas", olin joutunut venyttämään perintöjalustan eli isäni 70- luvulla Sveitsistä hankkiman (Ollut muuten aikoinaan varmaan ihan vimpan päälle peli, mutta haloo, 70-luvulla!)kolmijalan ääriasentoon, eli kamera oli siinä jossain pääni korkeudella. Nostin siis jalustan sisälle kameroineen ja levitin kolme jalkaa tukevasti seisomaan kun menin hakemaan ruokia ulkoa. Sisältä kuuluui karmea smash! tai olisiko ollut kräck! tai brombbbb! tai jotakin hirveää... jalustan yhden jalan lukko oli pettänyt ja koko hoito kaatunut pehmeälle laattalattialle.

Kameran objektiivin sisältö on muuten mielenkiintoinen, kun sitä pääsee näin pieniin osiin pilkottuna tutkimaan. Kiitos yhteisistä vuosista.

R.I.P

Teknisten laitteiden karma tuntuu seuraavan. Olen parhaillani junassa ja kuljettaja juuri kuulutti, että olemme menettäneet jännitteen, joka on aika olennainen asia sähköisesti kulkevalle junalle, rullailemme tässä ihan omalla painollamme.

Poistakaa minut junasta. Ehkä matka jatkuu sitten.

.

KÄSIN TEHTY PEST0

Rehellisyyden nimissä, tämän voi myös hurauttaa siloiseksi monitoimikoneella tai sauvasekoittajalla.

1 ruukku basilikaa 
2 rkl pinjansiemeniä paahdettuna
1 dl raastettua parmesania
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 dl hyvälaatuista oliiviöljyä
merisuolaa, mustapippuria

Survo kaikki kiinteät ainekset isossa huhmaressa ja sekoita lopuksi öljy joukkoon.

HÄRKÄPASTA
4:lle

400g penneä 
300g naudan ulkofilettä kuutioituna /raakana tai kypsänä: itsellä edellispäivän medium grillattu liha
200g ruskeita herkkusieniä hiukan pilkottuna
yllä olevan reseptin mukainen annos pestoa
suolaa, mustapippuria
oliiviöljyä paistamiseen
pinnalle parmesanlastuja ja mustapippuria

Valmista pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Pastan kiehuessa paista lihakuutiot oliiviöljyssä, suolaa ja pippuroi. Paista myös herkkusienet samoin.

Sekoita pesto valutettuun kuumaan pastaan. Lisää liha ja sienet, viimeistele parmesanlastuilla.

Juna kulkee taas! Vaikka oon kyytissä.












tiistai 14. kesäkuuta 2016

AITOA RAKKAUTTA - LÄHIRUOKATREFFIT

Sutelan Myllyn jauhot; tosi läheltä ja tosi tuoreesti
Positiivinen trendi, sitähän se on. Lähiruoka on kaikkien huulilla ja sitä myöten myös yhä useammassa vatsassa. Lähiruokaa suosimalla tukee paikallisia yrittäjiä, maaseudun elinvoimaisuutta, vaalii suomalaista ruokakulttuuria ja sanoo sanansa myös ekologisuuteen; lyhyemmät kuljetusmatkat, vähäisemmät pakkausmateriaalit; kaikki säästävät energiaa. Mielikuvissa lähiruoka kietoutuu vahvasti tuoreuteen, puhtauteen ja aitouteen, sillä ruoan jäljitettävyys eli sen alkuperätieto on yksi lähiruoan tärkeimmistä tunnusmerkeistä. Mäkelän perheen kananmunat Ilmajoelta ja Kortesjärveläiset perunat Pekan pellosta tuntuvat jotenkin tutummilta syötäessäkin. Ja vaikka esimerkit olivat tällä kertaa keksittyjä, juuri tätä minä, kuluttaja, haluan. Lähellä tuotettua turvallista ruokaa.

Merja Kosken kirjan kansi sen kiteyttää! Kirjan reseptiaitassa löytyy reseptit myös harvinaisemmille raaka-aineille kuten härkäpavulle, luomukvinoalla ja hampulle.
Lähiruoan käsite on hiukan epätarkka ja vakiintumaton, vaikka se EU lainsäädännössä  määritelläänkin maakunnan tai vastaavan alueen rajojen sisäpuolella tuotetuksi (2011). Silti edelleen voi lähiruoan mieltää myös laajemmin omassa tai naapurikunnassa tuotetusta ruuasta kattamaan koko kotimaisen tuotannon, joskus se voi käsittää koko EU-alueen. Kun nyt tässä puhun lähiruoasta, käsitän sillä kuitenkin hyvin paikallisen kotimaisen ruokatuotannon. Juuri ne naapuripitäjän Mäkelän perheen kananmunat.

Mitkä aromit!
Lähiruoka sai alkunosteensa erilaisista ruokapiireistä ja tietenkin ihan kansainvälisestäkin ilmapiiriin ja ruokaan suhtautumisen muutoksista. Ravintolat ovat tehneet lähiruoka-ajatuksen lanseerauksessa osaltaan uraa uurtavaa työtä, vaikka tuottajien löytäminen, kysynnän tasaaminen ja siihen vastaaminen ei aina ole sielläkään ongelmatonta. Lähiruoalla on kysyntää, sitä halutaan ostaa ja pientuottajia suositaan. Jotta lähiruoka olisi aidosti jokaisen ulottuvilla, sitä on saatava myös aivan tavallisesta kaupasta.

Meillä on nyt keitelty ihanaa Ohramannaa. 
Superilahduttavaa on, että k-kaupoissakin halutaan erottautua tuomalla paikallinen ruoka osaksi valikoimaa. Paikkakuntalainen ilahtuu lähiruoan ostomahdollisuudesta yhtä paljon kuin sitä odottaa kauppaan eksyvä vierailijakin. Aika harvalla paikkakunnalla on resurssit ympärivuotiseen toritoimintaan, siksi seudun tarjontaan onkin hieno tutustua vaikka paikallisessa K-kaupassa.  Ei Maaningalla tai Iissä ole mahdollista perustaa lähiruokatuotteisiin erikoistunutta kivijalkamyymälää.

Ihana Laila on lisännyt tuoterepertuaariinsa vihdoinkin toivotun Dijonin / Lailas Hyvät Maut.
Tuottajan ja kauppiaan teiden yhtyminen ei ole sekään aivan ongelmatonta. Kuinka saada ostovastaava kiinni, kuuntelemaan ja ostamaan tuote kauppaan?  Kesko on kehittänyt aivan oman konseptinsa pulman ratkaisemiseksi yhdessä muiden lähiruokatoimijoiden kanssa (mm. Ruokatieto, Aitoja Makuja). 

Lähiruokatreffejä on pidetty säännöllisesti eri puolella Suomea jo joitakin vuosia. Idea on saada tuottajat ja kauppiaat kohtaamaan toisensa kompakteilla messuilla, pienin kustannuksin. Uudet tuotteet löytävät paikkansa kauppojen hyllyiltä ja K-kauppiaat ja lähiruokatuottajat saavat mahdollisuuden verkostoitua. Myös moni tuttu Pirkka-tuote on lähiruokaa tietyllä alueella, niitä kun valmistaa yli 180 paikallista yritystä ja tuottajaa.

Kaunis tuoteperhe ihan tästä nurkan takaa.
Sain kutsun toukokuisille Lähiruokatreffeille Seinäjoelle. Nelituntinen tapaamisessa tuottajat esittelivät tuotteitaan kauppiaille pienen kynnyksen messuilla ihan perinteiseen tyyliin pienten esittelypöytien takaa. Tiiviissä ringissä tuottajiin oli helppo ottaa kontakti, kysellä tuotteista, valmistustavoista, ilman turhaa tärkeilyä, jotenkin lähiruokamaiseen tyyliin, ihmisläheisesti. 

Pienpanimot olivat toki edustettuna myös, useamman panimon voimin. Hurraa tällekin ilmiölle!
Tuottajan tapaaminen antaa tuotteelle kasvot. On turvallista tietää, että kun omissa arjen kiireissä nappaa kaupan hyllyltä sen lähiruokatuottajan jauhopussin taustalla löytyy myös aito suhde kauppiaan ja tuottajan välillä. Asioista on puhuttu, silmiin katsottu ja kädestä puristettu.


Aitoa lähiruokarakkautta!


Kaupallinen yhteistyö K-ruoan kanssa

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

MUN IHANA BABY PORCHETTA





Saattoipa hyvinkin olla, että grillasin tämän kesän upeimman grilliherkkuni jo toukokuun helteillä. Dietan ja HK:n Meat&Fire- kurssilta tulin kotiin semmoisen pikkupossun kera, että se ansaitsee kyllä aivan oman juttunsa ja reseptin julkiseen jakoon.  Rullalle kääritty ja sidottu (!) possunkylki ei nimittäin ole monimutkainen tai vaikea valmistaa (tai kallis), muutama työvaihe ja sitten vaan lähinnä kärsivällistä odottelua, mieluummin yön yli.


PORCHETTA

n, 2,5 kg rypsipossun  lihaa: iso palan luutonta ja nahatonta kylkeä ja sellainen 1/4 osa soiro kaslerista (tai pala possun sisäfilettä), joka leikataan saman pituiseksi pätkäksi kuin siankylki.

hienoa merisuolaa
mustapippuria
1 sitruunan kuoret ja mehu
murskattua valkosipulia 
runsaasti lehtipersiljasilppua



Aseta siankylki leikkuulaudalle rasvaisempi puoli kattoa kohti. Halkaise kylki veitsellä leikaten ja samalla palaa avaten kuin kirjaa. Älä kuitenkaan leikaa ihan loppuun asti vaan jätä palat kiinni toisiinsa toisesta reunasta.




Nuiji palaa hiukan tasaiseksi. Ripottele sitten gremolata-tyyppiset mausteet lihalle. Ihan reilulla kädellä. Lopuksi laita kaslerin pala oikeaan reunaan ja rullaa possu  tiukalle rullalle kääretortun tapaan. Eli rullaus alkaa samasta sivusta kuin mistä aloit leikata lihapalaa auki.

Sido rulla tiukasti puuvillanarulla. Voit tehdä  ihan ympäri, umpisolmu ja poikki ja uudestaan ympäri, ellet ole masteroinut virallista lihansidontateksniikkaa. Lopputulos sama!

Tässä vaiheessa me vakumoimme lihan, jääkaapissa se säilyy vakumoituna viikon verran.

Ja nerokas paisto: Pistä liha vakuumissa 80 asteeseen uuninpellille ilman mitään vesihauteita ja anna kypsyä yön yli. Varsinainen köyhän miehen sous vide!
Mikäli sulla ei ole vakumointipakkausta, lihan voi paistaa vaikka paistopussissa, tai ihan uunivuoassa. Kamera ja Kauha Antti oli paistanut omaansa lämpömittarin kanssa 6 h, itse paistoin ohjeistetut 10, matalan lämpötilan hienous on, ettei lihaa saa kovin helpolla pilalle.

Kääri valmis liha folioon vetäytymään 20 minuutiksi. Ota sitten pintaan väri grillivastuksen alla, kaasugrillissä, tai kaikkein mieluiten hiiligrillissä, että saat lihaan kaiken kruunaavan savun maun. Toki kaasugrilliinkin voi laittaa savustuspuruja foliopussiin käärittynä, ja pussiin reikiä jotta savu pääsee maustamaan ruoan.


Leikkaa porchetta reiluiksi viipaleiksi ja ihastu kesän kuumiimpaan grilliruokaan. Oi nam




torstai 9. kesäkuuta 2016

RUOKAVERSTAS FOOD SUMMITISSA


Kevään ruokaverstas-urakka huipentuu ensi viikolla  SEINÄJOKI FOOD BUSINESS SUMMIT'issa 14-15.6. Ruokatuottajien, -jalostajien ja -teknologioiden asiantuntijatapahtuma saa kylkeensä keskiviikkona  Makutrilogian viimeisen verstaan. Vaikka verstas on Food Summitin kyljessä, se on edelleen kaikelle kansalle avoin, maksuton tapahtuma, vain ilmoittautuminen riittää. Ja niitä otetaan vastaan maanantaihin 13.6 asti.


Tarjolla on sitäpaitsi harvinaista herkkua. Meillä on keynote-puhujana fysikaalisen kemian tohtori Juan Carlos Arboleya, joka toimii tällä hetkellä apulaisprofessorina ja tutkimusjohtajana Baskimaan kulinaarisessa keskuksessa. Hän on myös kansainvälisen International Journal of Gastronomy and Food Science - julkaisun päätoimittaja. Hän on tehnyt aktiivista yhteistyössä keittiömestareiden kanssa mm. Akellare, Arzak ja Mugaritz-ravintoloissa. 

Tarjolla siis todella ainutkertainen luento keittiömestareiden ja tutkijan välisestä yhteistyöstä.

Pakko laittaa, tähän väliin, #mäenkestä...mitkä pari päivää tulossa; meidän Moniaistinen huippuruokaverstas ja keynote-puhuja ja edellisenä päivänä seminaarissa aion käydä kuuntelemassa ainakin myös esim. Keynote Bruce Oreck: Entrepreneurship in the Digital World: Disruption, Transparency and the Supremacy of Customer Experience. 

Illalla luvassa moniaistinen illallinen, jonne musiikin ja äänimaailman on luonut muusikko, äänitaiteilija Sami Silén ja ruuasta yhdessä Juurella keittiömestareiden kanssa vastaa kevään Seinäjoen valopilkku José  Manuel de Torres Arrillo, niinikään Baskimaan kulinaarisesta keskuksesta.

Ja kaikki tämä mun omassa pikku kaupungissa, jei!

Ruokaverstaissa voi tapahtua mitä vaan. Tässä tilannekuvassa näyttäisi ihan siltä, että kohta saadaan nakkisoppaa...

Ruokaverstaassa maustetaan tällä kertaa siis musiikilla. Sonic seasoning- miten ihana termi. Sami on paikalla tilaisuutta varten luodun äänimaailman kanssa ja sitten katsotaan mitä siitä syntyy.

Viisaita päitä on luotu koko kevät yhteen. Tässä Jose ja Anu.
Ja näissä meidän vertaissa syntyy!

Uskokaa tai älkää, kiinalainen höyryttetty nyytti on täytetty suomalaisella savukalalla....

Kevään toteutuneista ruokaverstaista ja tuloksista voit lukea lisää meidän Ruokaverstas-blogistamme.

Vielä kerkiät mukaan Moniaistiseen Ruokaverstaaseen!



maanantai 6. kesäkuuta 2016

#TASTETWIST



Mäkin twistasin. Kun ymmärtää ja arvostaa (tai  vaikka inhoaa) klassikkoja, saa niitä mennä tuunaamaankin. Joskus menee syteen, mutta toisinaan saa aikaan ihan uutta ja herkullista, vähän erilaista. Maistuu sitten taas se klassikkokin seuraavalla kerralla.

Tällä kertaa iski twistausinto brittiklassikkoon fish and chips. Hauesta tekaisin tuorejuustolisällä pehmoiset pihvit ja perunaranskalaiset saivat väistyä bataatin tieltä. Ei huono. Hauraat pihvit menisivät hyvin hampurilaisessakin. Resepti tähän mun fish & chips- muunnelmaan löytyy Apetinan sivustolta (tässä linkki suoraan reseptiin).

Ja sitten vielä muistutus. Ihan jokaikinen voi osallistua Apetinan tastewist kuukauden kilpailuun instagrammaamalla jonkun oman ruokaluomuksensa, jossa on joku pieni twist.  Tägää kuva #tastetwist. Muuta ei tarvitse tehdä. Paitsi voi käydä äänestämässä Apetinan sivuilla, jonne kuvat nostetaan, eniten ääniä saanut voittaa. Viime kuussa se oli muuten Tinskun keittiössä Suomesta. Tämän helpompaa kisaa ei ookkaan! Nyt lähtee voittajalle laadukas kattilasarja. 

Eli heti kohta kuva instaan!  


Yhteistyössä Apetina

torstai 2. kesäkuuta 2016

UUDET PERUNAT JA PARHAAT RESEPTIT


IHANAA HUOMENTA! Aina silloin tällöin on pikkariikkisen suloisempaa herätä torstai-aamuisin. Mahanpohjassa on ihan vähän perhosia, sillä lailla mukavaa siipien havistelua. Kuinka mä tekisin tänään? Hauduttaisin ison kupin Earl Greytä, tekaisisin leivät, hakisin lehden postilaatikosta ja lukisin kiduttavan rauhallisesti, kääntäen sivu sivulta aina edellisen luettuani kunnes oikea aukeama avautuu. Hillittisin itteni.

Vai loikinko yöpaidassa avoonjaloon pitkin siitepölyistä asfalttia laatikolle ja avaan lehden summittain jo jostain keskivaiheilta matkalla takaisin. Mahdollisimman läheltä heti sitä teema-sivuosiota. Viimeistään kodinhoitohuoneen kohdalla on pakko pysähtyä seisaaltaan lukemaan. On ne siinä. Kuvat ja teksti: Nanna Rintala. #emmäkestä


Tänään torstaina Lännen Media tarjoaa ruokasivustollaan meikäläisen parhaat uudet perunat-reseptit. Kyllä tätä herkkua on taas odoteltukin (viittaan nyt perunoihin). En väitä ollenkaan, en ollenkaan, etteikö uusi peruna olis aivan parasta voi ja suola päälle pyyhkäistynä, mutta kyllä siitä saa paljon muutakin. Paljon muutakin hyvää, korjaan.


 Kertauksena vielä lehdet, joiden sivuilta reseptini löytyvät:

Aamulehti
Satakunnan Kansa
Lapin Kansa
Kainuun Sanomat
Pohjolan Sanomat
Ilkka
Pohjalainen
Turun Sanomat
Kaleva
Keskipohjanmaa
Hämeen Sanomat
Forssan Lehti


 Ihanat puolimiljoonaa painotuoretta sanomalehteä.


Ihanat uudet perunat. Olkaa hyvä!

Mites te laitatte uudet perunat?