About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle läskisoosi. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle läskisoosi. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit

perjantai 27. maaliskuuta 2020

RUOKAA KORONAN AIKAAN


Food in the time of Corona. Mahtavaa, sain ujutettua jo toisen kirjallisen viitauksen blogiini 10 vuoden sisällä. (Niin, mikähän se toinen on? Sanokaa, ettei tämä kaikki ole turhaa? Kai joku tietää?)

Aika monella on sama juttu kuin itselläni, olen etätöissä kotona, ja lapset peruskoulun ääripäistä,  tokaluokkalainen ja ysiluokkalainen, käyvät etäkoulua. Lisäksi talouden vahvuuteen kuuluu kepo*(tietäjät tietää) IsoHoo, joka on toistaiseksi kotona merityöstä ja Meimitherottweiler.

Ja ruokaa tarvitaan. Harrastuksista "vapautuminen" tuo selkeästi lisäaikaa, jota voi käyttää vaikka leipomiseen, yksin ja yhdessä. Ruuanlaitto on ollut mulle aina mieluista, mutta kun se tarkoittaa 2 ateriaa arkisin joka päivä, on se töiden lomassa pakko hoitaa aika nopeasti, syöntiajathan ovat keskellä työpäivää ja sen päätteeksi... Siksi selkeät suomalaiset arkiruuat ovat nyt kovassa huudossa. Lapsenikin ovat jonkin sortin kranttuilijoita, Maitotyttö haluais syödä pelkkiä Mamanuudeleita (olivat muuten loppu ja piti ostaa Pirkka pikanuudeleita:...) ja Urho15v luultavasti vuoropäivinä noutokebabbia ja Mäkkäriä. 

Kotiruoan valmistuksessa on helppo onnistua  ja se on suhteellisen edullista, sitäkin täytyy ajatella näinä aikoina. 

En ole ehtinyt vielä olla kauhean suunnitelmallinen, mutta olen nyt kirjannut viikon ruokalistan ajatuksella mitä tuli syötyä ja se paljastaakin monta seikkaa: kalaa liian vähän, missä mun kasvisruuat on tällä viikolla (no viime viikolla oli kyllä 2x kalaa ja kasvissosekeittoakin).

Tässä teille vinkiksi 12 keittoa ja 12 arkista, nopeaa tai pienen valmistelun jälkeen itsekseen valmistuvaa ruokaa helpottamaan arjen ruokavalintoja. Nämä toivottavasti maistuvat erityisesti lapsiperheille. * merkityt ovat kasvista. Jätin nyt tahallani kaiken vähänkin eksoottisen pois, paitsi pika-phota en voinut vastustaa. Toki blogissani on toista tuhatta reseptiä näiden 24 lisäksi, että sukeltakaa sinne vaan, on siellä muutakin. Avainsanaluettelon kautta pääsee herkimmin kiinni haluamaansa.

Tämä listani tässä on kyllä melko sekalainen, puuttuu esim lihapullat, uunilohi, pasta bolognese, pasta carbonara joita meillä syödään säännöllisesti. Tässähän täytyy alkaa skarpata puuttuvien reseptien suhteen!


Keitot

Vinkkejä keittopäivälle:
  • tee iso kattilallinen, niin voit lämmittää sitä toisellakin aterialla
  • supernopea ja oikein mainion makuinen keitto tulee kun ostat peruna&keittokasvikset pussin ja lisäät sinne nakit tai jauhelihan tai kalakuutiot...
  • Oikaise eniten ja osta hernekeitto purkissa ja pinaattikeitto pakasteena

Arkiruoat

Vinkkejä arkiruokiin:
  • Muista kiusaukset: pussi peruna-sipulisekoitusta ja mukaan jauheliha, tonnikala, kanasuikaleet, kinkkusuikaleet ja kerma/ruokakerma
  • Broilerista saat nopeasti: paista ohuet leikkeet kokonaisina, kastikkeeksi riittää sitruunanpuristus, kylkeen perunat tai riisi, salaattia ja kasvista. Suikaleista saat hyvän kastikkeen pastalle/riisille/perunalle lisäämällä maustettuja kermoja tai tomaattimurskaa. Muista myös kokonaisena myitävät grillattavat broilerit.
  • Mulla on salaatin kanssa hiukan paniikki aina kun se ei lisäkkeenä tahdo mennä alas: lapset syö kuitenkin mielellään aina pikkutomaatteja, kurkun, porkkanan ja paprikan paloja, eli niitä edes pöytään.
  • Muista kaupan pinaattilätyt hätävaraksi.
  • Ruuan ei aina tarvitse olla lämmintä. Tietääksen lämpötila ei tee siitä yhtään sen ravitsevampaa. Muista siis myös erilaiset kerrosleivät, patongit ja täytetyt pitat. Tokihan näihin voi laittaa myös lämpimiä aineita.
  • Ai niin, ja suomalaistyyliset tex mex tortillat tai tacot, nehän laskee aina. Paista kanaa tai jauhelihaa väliin+ muut lisukkeet.
  • Muistakaa kananmunat: aina voi tehdö munakkaita, frittataa jne.

Jaa-a. Onpas listauksella sekavuutta.

Oikeasti teinkin tämän postauksen vain siksi, että rakastuin tuohon otsikkoon. 

Mutta kerrothan, jos sait jotakin inspiraatiota. Minä alan päivittää noita puuttuvia  perusarkiruokareseptejä (no, Bolognesen julkaisin juuri IG:ssä ja onhan tuo Carbonarakin blogissa, mutta kermaversiona- hyvä sekin- olen vaan niin siirtynyt eteenpäin...)

Ai niin ja mitä meillä tuli syötyä tällä viikolla? Suunnittelematta ja sillä, että mies kävi kaupassa ja toi  a)jauhelihaa b)makkaraa c) kanansiipiä. Ihan tavallisilla mentiin.


Aamiaiset vaihtelevat voileipien, pikapuuron(ilmeisesti vain Maitotyttö syönyt), murojen ja jugurtin komboina.

Ma
Lounas: Spaghetti Bolognese
n. klo 5:n ruoka: kanasiivet ja dippi

Ti
Lounas: Kalakeitto
n. klo 5:n ruoka:Iso-Hoon tekemät Porilaiset kananmunalla

Ke
Lounas: Kippospagetit (maanantaisen kastikkeen tähteistä)
n. klo 5:n ruoka: Kanafajitakset

To
Lounas:Makkarakeitto
n. klo 5:n ruoka: Makaronilaatikko

Ja huomenna on perjantai. Näin se tullee menemään:

Pe 
Lounas: Ostin tänään viikonlopun kauppareissulla mulle ja Maitotytölle  tarjouslounassalaatit, 1.99. Äijät saa syödä torstailta jääneitä makkarakeittoa ja makaroonilaatikkoa
n. klo 5:n ruoka: Me niin haetaan kotiin Mäkkäriä, pizzaa tai sushia ja äiti heittää jalat kattoon. Saatan heittäytyä villiksi ja juoda zerocolaa.

Mutta viikonlopuksi onkin jo ihanat ja hitaammat ruokasuunnitelmat!


(*kepo ei liittynyt mitenkään kasvisruokiin, vaan viittaa pk-koirapiireissä tuttuun käsitteeseen eli kennelpoikaan. Kennelpoika taas on poikakaveri tai aviomies, jota raahataan mukana koiraleireille ja kisoihin ja jolle lankeaa monenmoiset avustajantehtävät. IsoHoo ei varsinaisesti koskaan edellisen koiran aikana ansainnut tätä nimitystä, mutta nyt kyllä vapaajaksollaan jo hoitaa Meimitherottweilerin lenkityksen hyvinkin itsenäisesti. Kiitos siitä.)



keskiviikko 4. syyskuuta 2019

SUOMALAISEN RUUAN RESEPTIT




Tänään, 4 syyskuuta,  on Suomalaisen ruuan päivä. Se, jos mikä, on päivänsä ansainnut. Puhdas, suomalainen, rakkaudella valmistettu ruoka.

Ruokakulttuuri, raaka-aineiden tuntemus, tieto ruuan alkuperästä, ravitsemussuositukset, kaikki ympärillämme muuttuvat koko ajan, jotkut asiat hitaammin, toiset nopeammin.

Suomalainen ruoka on osa kulttuuriperimääni, jotakin jota haluan myösvaalia. Linkitin tähän blogistani 10 hyvin perinteistä suomalaista reseptiä. Blogiani lukevana tiedät, että rakastan makuja eri puolilta maailmaa ja meidän pöydässä saattaa löytää lautaselta ruokalajeja lähes mistä tahansa maailman kolkasta. Sydäntäni lähellä on kuitenkin oman elämäni perinteinen suomalainen arkiruoka jauhelihakeitosta makkarakastikkeeseen ja myös taito valmistaa niin perinteisiä arkiruokia kuin harvinaisempiakin ruokalajeja.

Jospa valmistaisit tällä viikolla jonkun näistä 10 reseptistä?

MUSTIKKAPIIRAKKA


RUISLIMPPU


HERNEKEITTO


KESÄKEITTO




MÄMMI


KARJALANPAISTI



VIILI


LÄSKISOOSI


PAISTETUT SILAKAT



KARJALANPIIRAKAT

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

ONNEA SUOMI 100!


Onnea ihana Suomi 100v!

Juhlapäivän kunniaksi listasin 100 suomalaista ruokasuosikkiani arjesta ja juhlasta. Koska lista on henkilökohtainen, siltä puuttuu suomiruoka-inhokkini verilätyt ja maksalaatikko, sekä rusinoilla että ilman. Ruuat eivät välttämättä ole myöskään suomalaisia siinä mielessä, että alkuperäinen saattaa löytyä muualta, mutta kuitenkin (ollut) vakiintunut suomalaiseen ruokavalioon. Selvästi etnot lempiruuat jätin pois. 

Suositummuusjärjestys on mahdoton esittää, siksi listaan vain siinä järjestyksessä kun mieleen tuloo.

Mitä tärkiää lisäisit omaan listaasi?

  1. mätileipä
  2. paistetut silakat
  3. savulohi
  4. paistetut ahvenet
  5. lohikeitto
  6. pinaattikeitto
  7. jauhelihakeitto
  8. makkarakeitto
  9. nakkikeitto
  10. nakkistroganof
  11. juustohampurilainen sulatejuustolla grilliltä
  12. nuotiomakkara
  13. hirvikäristys
  14. hirven routapaisti
  15. pihvit hirven fileestä
  16. riisipuuro
  17. mannapuuro
  18. mansikkakiisseli
  19. tiikerikakku
  20. läskisoosi
  21. joulukinkku
  22. jauhelihakastike
  23. pellillinen pitsaa
  24. lihapiirakka
  25. lihakeitto
  26. kesäkeitto
  27. tilliliha
  28. ruisleipä
  29. saaristolaisleipä
  30. korvapuusti
  31. ankkastukki
  32. piparkakut
  33. lusikkaleipä
  34. makaroonilaatikko
  35. nyhtöpossu tai porsaan uunilapa
  36. voi
  37. piimä
  38. viili
  39. kananmuna-anjovisleipä
  40. salmiakki
  41. karjalanpiirakka ja munavoi
  42. lakritsa
  43. lätyt
  44. ressu eli uunipannukakku
  45. voisilmäpulla
  46. hernekeitto
  47. näkkileipä
  48. valkosipulisilakka
  49. sinappisilakka
  50. paistetut perunat
  51. piimävelli
  52. kotijuusto ja lakkahillo
  53. lakkatäytekakku kinuskilla
  54. suklaamannapuuro
  55. mämmi
  56. savustettu lampaanviulu
  57. karjalanpaisti
  58. kiuasmakkara
  59. verileipämaito
  60. maitoperunat
  61. graavilohi
  62. graavisiika
  63. vispipuuro
  64. kalakukko
  65. lanttukukko
  66. kaalikeitto
  67. sienisalaatti
  68. mustikkamaito
  69. voileipäkakku
  70. mokkapalat
  71. lenkkimakkara
  72. paistetut porsaankyljykset
  73. uudet perunat ja voi
  74. rosolli
  75. lihapullat ja muusi
  76. puolukkahillo
  77. palapaisti ja keitetyt perunat
  78. savukinkku
  79. paistetut uunijuurekset
  80. unelmatorttu
  81. puolukkarahka
  82. ruispuolukkapuuro
  83. paistetut muikut
  84. silli
  85. mansikkakaakku
  86. joulutortut
  87. naurisrieska
  88. aladobi
  89. haukimureke
  90. kanaviillokki
  91. jauhemaksapihvit
  92. paistettu maksa
  93. maksakastike
  94. laskiaispullat
  95. lindströminpihvit
  96. pinaattilätyt
  97. raparperikiisseli
  98. madekeitto
  99. sienimuhennos
  100. kinkunrasvaan dipattu ruisleipä
En unohtanut listalta joululaatikoita tai kaalikääryleitä, ne nyt vaan ei mahtuneet mun sataseen, vaikka kaikki hyviä ovatkin.

ONNEA SUOMI 100!

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

VIIKKOMENU 45


Ihanaa! Pakkasta, kuuraa, lunta! Tekojää kuosissa välivuoden jälkeen. Isänpäivä. Pikavisiitti siskolle Turkuun. Lauantaina nähdään pitkästä aikaa hyviä ystäviä, joita näkee liian harvoin.

Lapset tappelee. Koko ajan. Äiti on tyhmä (siis minä, ei oma äitini). Ruoka on lähtökohtaisesti aina pahaa ellei se ole raviolia säilykepurkista. Mulla ei oo mitään vaatteita. Päivät on pitkiä. Lapset on flunssaisia.

Varmaan viikko on taas täynnä ilon hetkiä ja riidanpoikasia, riemua ja tyytymättömyyttä. Olispa hienoa jos en huutais lapsille. Vielä hienompaa jos ne ei huutais mulle. Keneltä ne on oppinu.

Onneksi on syötävä. Viikon ruokainspiraatiot  tulevat tässä:
:





Tämän viikon ensimmäinen riistaresepti. Nämä on nyt pinnalla, jääkaapissa on vasan sydän, maksa ja kieli. Mutta kyllä tämä onnistuu naudanmaksastakin.




Yksi ihanimmista kasvissalaateista. Tässä nimittäin ei oo pekonia.




Aina on aika läskisoosille. Ai että. Suomalaisen perinneruuan helmi. Tehkää.



Nyt on ollut mukavan hintaisia kirjohia kaupan. Mikään sen helpompaa kun paistaa se kokonaisena uunissa.



PERJANTAI: SHAKSUKA-PIZZA

Se on pizzapäivä. Niin pizzapäivä.



LAUANTAI: JUOTETUT SINISIMPUKAT

Helppo ja ihana herkku. Onpas aikaa muuten viime kerrasta.


SUNNUNTAI: RENDANG

Tämä pata on niin hyvää. Kun julkaisin reseptin sain sähköpostia Malesiassa asuneelta perheeltä joka kertoi, että tällä reseptillä maut olivat ihan kohdillaan. Oli tullut ikävä!

Sopii vallan mainiosti iskän hemmotteluun.





Nämäkin sopii iskän hemmotteluun. Parempaa kuin huono täytekakku.



Ja tämäkin niin sopisi. Hirven riimi tai carpaccio vie kyllä kielen mennessään. Kolme kertaa olen syönyt. Tätä tehdessäni: huippu! Kaskiksessa:aivan huikea ja Juurella-ravintolassa mun menussa: törkeän hyvää.  

Olen puhunut.

torstai 12. marraskuuta 2015

JUUREKSIA vaikka muodon vuoksi!


Mä käyn henkilökohtaista juures-kasvis-salaatti-sotaa. Olen mielettömän laiska niitä tekemään ja jopa mielettömän huono ottamaan vaikka salaattia lautaselle, jossain lounaspaikassa (no, koska ne ei kyllä herätä useimmiten ruokahalua). En tiedä, koska mun nuppi tekee musta kasvistenrakastajan (koska korvienvälistähän se on oikeasti kiinni). Varsinkin kun ottaa huomioon, etten muista koska olisin syönyt jotakin muuta kuin mielettömän hyviä salaatteja, ihania kasvisruokia tai ihmetellyt kuinka vaikka punajuuri voi ollakin näin hyvää. Tai kukkakaali. Porkkana. Lanttu. Nauris. Peruna. Kaikki ihan tavalliset ja sitten vielä muut munakoisot päälle. Mähän rakastan niitä kaikkia. Tarkemmin mietittynä en kykene nimeämään ainuttakaan kasvis-juures-inhokkia.

Mutta jollei mulla ole joku tietty spesiaali resepti kattottuna tai joku muu syy minkä takia on pakko laittaa vihanneksia pöytään, omassa elämässäni niiden integroiminen jokapäiväiseen arkiruokaan tuntuu jotenkin suunnattamon vaivalloiselta. Mä kyllä yritän niin paljon, että saattaa olla itseasiassa, että oon ihan haka jo tässä, mutta nuppi ei vaan vielä anna armoa. Lisää kasvista, juuresta, salaattia!

Joskus se voi olla se piristysruiske vaikka uusi muoto. Kun on aikansa tehnyt uunissa paahdettuja juureksia kuutioina, lohkoina tai kokonaisina, yhtäkkiä niistä saakin aivan eri sävärit kun leikkaa ne vaikka parin sentin paksuisiksi lanteiksi. Musta niistä tuli todella kivoja. Ja maku- vaikkei näitä tarvitse oikeastaan edes maustaa- oli punajuurissa aivan mieletön ja lanttu oli niin makiaa kuin olis siirappisaavissa kylvetetty.



Paahdettua punajuurta ja lanttua
 4:lle lisukkeeksi

4 pienehköä punajuurta
2 lanttua (en ole vielä pienehköjä nähnyt)
2 rkl sulatettua voita
suolaa
mustapippuria myllystä

En kuorinut nättejä punajuuria, leikkaisin vain molemmista päädyistä pienet palat pois. Lantun kuorin krouvisti veitsellä. Viipaloi molemmat sitten n. 1,5 cm paksuisiksi kiekoiksi ja aseta leivinpaperin päälle uuninpellille.

Voitele kiekot sudilla sulatetulla voilla, pärjäät vähällä. Laita reilusti suolaa ja maun mukaan mustapippuria.

Paahda 220 asteessa 20-30 minuuttia, sopivaan kypsyyteen.

Nämä kun asettelee vadille ja päälle ripottelee tuoretta yrttiä ja ehkä kippoon vielä viereen smetanaa /tuorejuustoa, niin jo alkaa olla juhla-ateria. Vaikka minkä lisukkeeksi.

Meillä jättimäiset juureslantit syötiin keitettyjen kuoriperunoiden, läskisoosin, ruislimpun ja piimän kera. Oli muuten yksi tämän kuun parhaimmista aterioista. Paluu pirtin pöytään! Se taitaa olla geeneissä tuo perunat ja läskisoosi.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Tomi Björckin aasialainen nyhtöpossu


Ihan ensiksi sanon, että olihan se hyvää, aivan helevatan hyvää. Älkääkä unohtako tätä kun luette eteenpäin.

Sillä tässä on mutta ja tässä on vaikka.

Tämä resepti on nimittäin tummanpuhuvan tyylikkäästä Tomi Björckin kirjasta Huippukokin kotiruokaa.  Esipuheessaan Tomi kertoo, etteivät kirjan reseptit suurimmaksi osin ole vaikeita. Ne vaativat kuitenkin vaivannnäköa ja innostusta - niin kuin elämä yleensä.

Hienosti sanottu. Mitä enemmän kirjaan tutustun, sitä vakuuttuneempi olen, ettei tämä kattaus voi olla kenenkään kotiruokaa. Ainakaan kenenkään jolla on lapsia. Kyllä nämä vaivannäköä vaativat. Ehkä suurin kritiikkini koskeekin kirjan nimeä, se saa luulemaan, että kuka vaan tästä nyt voi olla oman elämänsä huippukokki, ihan arki-iltanakin. Kirjaa vaivaa myös tietynlainen linjattomuus, reseptit vaihtelevat aasialaisesta Wallenbergiin, toisaalta niinhän minäkin kotona syön, tänään dim sum ja huomenna läskisoosi. Että kai se sopii nimen alle. Resepteissä on kyllä melko eksoottinenkin raaka-ainevalikoima ja itse reseptiikka on välillä hiukan epäjohdonmukaista, reseptiikan laatiminen ei ole helppoa kun itse tiedät mitä teet, kaikkea ei aina muista mainita. Ja sitten me kotikokit ihmetellään.

On mulla sulle yks kysymyskin, Tomi Björck:



Sitten operaatio Nyhtöpossu. Muutama omakohtainen kokemus. Paras ja maukkain nyhtö tulee possun lavasta, mausteeksi riittää jopa suolasokerihieronta. Valitse lapaa silloin kun haluat nauttia nyhtöpossusta sellaisenaan. Kassler eli porsaan niska on suosittu nyhtöpossun raaka-aine useissa resepteissä, tähän reseptiinkin se upposi hienosti, mutta vaatii mielestäni enemmän kosteutta, mehevyyttä ja maustamista kuin lapa.

Minulla oli vajaan kahden kilon kassleri, pökkäsin sen pataan kannen alle 6 tunniksi 110 astetta, hieroin ensin pintaan suolaa, sokeria , pruuttasin hiukan hunajaa, lisäsin pohjalle muutaman desin vettä, ehkä desin soijaa ja kourallisen valkosipulinkynsiä. Nyhdin lihan haarukalla (vähän kyllä lyhensin säikeitä veitsellä) ja söimme nyhtöpurilaisia Bbq-kastikkeen kanssa.

Lihaa jäi reilusti yli ja muistin tämän Björckin reseptin. Nyhtöpossu kun on jonkin aikaa hieman kyllästyttänyt, tai ainakaan eiliset leivät eivät olleet lähelläkään yhtä hyviä kuin joskus viitisen vuotta sitten tekemäni ensimmäiset nyhtöleivät (ehkä ne oli ne kaupan sämpylät).

Mutta tämä resepti pelasti nyhtöpossun taas pitkäksi aikaa. En tiedä oliko siinä oikeasti monta hommaa, vai tuntuiko se vaan siltä, kun ystävättäreni istui pöydän ääressä, luki mulle ohjeita ja huokaili kuinka monimutkaista. Tai ehkä hänelle jäi sellainen käsitys, kun etsin useampaa raaka-ainetta  varmaan 5-10 minuuttia... missä ihmeessä on mun fenkolinsiemenet ja käyn maustekaappia läpi kolmatta kertaa.

Laitan reseptin niin kuin kirjassa on, jouduin soveltamaan puuttuvien ainesten osalta, kerron sitten mitä tein.


Paperissa grillattua possua by Tomi Björck
4:lle

600g valmista nyhtöpossua
1 dl kookoskermaa
2 dl kookosöljyä (minne tämä kaikki menee, ei selviä reseptistä)
4 rkl palmusokeria
2 kpl kaffir-limetin lehtiä
suolaa (ei tarvinnut)

Currypohja
15 kpl pitkää chiliä (käytin 3!)
1 galangal juuri (inkivääriän 1/2 dl raastettuna)
9 valkosipulinkynttä hienonnettuna
3 salottisipulia hienonnettuna
1 tl kurkumaa (turmerickkini oli mystisesti kadonnut, jäi pois)
2 sitruunaruohoa
puoli ruukkua korianteria
1 limetti 
1 rkl suolaa

Kuivamauste
5 balin pippuria (??? En keskinyt muuta niin laitoin setsuaninpippuria)
1 rkl korianterin siemeniä
1 rkl fenkolin siemeniä
1dl kookoskermaa
kafferi-limetin lehtiä
3 rkl kalakastiketta
2 rkl osterikastiketta ( ei ollutkaan, laitoin hätäpäissäni hoi sin-kastiketta, sehän on saman väristä...)

Koristeeksi
5 rkl kookosöljyä
puoli ruukkua thaibasilikaa ( ei ollut, hyvä kun oli edes korianteria, laitoin sitä pintaankin
4 rkl kookoslastuja (jäi pois)
1 limetti

Aloita currypohjasta. Minulla on hieno iso kivimortteli, jollaisessa tahna ohjeistetaan tekemään, Kyseessä on sen verran säikeisiä aineita ja paljon sipulia, että ehdotan, että lukkäät suosista johonkin blenderiin tai sauvasekoittimen alle, pääset vähemmällä ja tahnasta tulee tarpeeksi tahnamaista.

Siis surauta kaikki currypohjan ainekset yhteen. Limetistä raastetaan myös kuori ja pistin 1/2 mehun, siitä ei kyllä ohjeessa mainittu. 

Aah mikä tuoksu!

Valmista kuivamausteseos paahtamalla mausteet kuivalla pannulla. Kaada mortteliin ja hienonna.

Aah mikä tuoksu!

Lisää 1 dl kookoskermaa ja kuivamausteseos kattilaan. Kaada mukaan kaffirlimenlehdet ja currypohja. Sekoita ja lisää kalakastike ja osterikastike Kypsennä 15 minuuttia pohjia myöten sekoittaen. Curry maistuu yksinään melko tujulta, mutta asettuu nyhtöpossun päällä.

Lado leivinpaperin (Serlan suuri kokkausarkki mainio tässä) keskelle nyhtöpossu ja lusikoi curry päälle, et ehkä tarvitse ihan kaikkea. Mausta kookosöljyllä, kookoskermalla, limetinlehdillä ja palmusokerilla.

Kääräise leivinpaperi kiinni ja sido päistä. Aromit ja kosteus hemmottelevat lihan ihanaksi, 20 minuuttia ja 200 astetta.

Koristele annos vielä korianterilla (tai thaibasilikalla) kookoslastuilla, kookosöljyllä (mulla oli testissä Puhdistamon limellä maustettu kookosöljy, ihan mainio tässä, purkki on lisäksi pieni, ettei tartte montaa vuotta pähkäillä mihin käyttäisi).

Säädöistäni huolimatta herkullinen aasianyhtis tarjoiltiin salaatinlehtien ja riisin kera.
Ihan regular tiistai-iltapäivä ruoka meillä. Ja kuulemma sitten kai jollain huippukokeilla, niinku vaikka Björckin Tomilla.



Oikeesti: Aah mikä maku!
Ja siinä kirjassa on hienoja reseptejä, myös sen ravintoloista, jos vaan innostusta ja vaivannäköä riittää!

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Läskisoosi goes Asia


Nyt on pienellä ihmisellä taas yksi elämää suurempi kysymys pohdittavana kun seuraavan kerran marketin lihahyllystä tarttuu matkaan porsaan kylkisiivupaketti. Että tehdäkkö ihan sitä oikiaa ittiänsä, läskisoosia, vai tätä Braised Pork Belly, jonka  Lemons and Anchovies- blogista löytämääni reseptiä lähdin soveltamaan. Siellä on muuten annoksesta upeat kuvat, jotakin muuta kun nämä illalla rätkityt, tajuntansa menettäneellä korianterilla höystetyt kuvat.

Tämä oli kivan näppärä tehdä, ja jos teillä nyt on sitä karkkipossun lientä pakastimessa tai muu maakariliemi , niin puoli litraa sitä ajaa varmasti tämän liemen asian, ja pääset vieläkin helpommalla.

Ja ehkä possunsiivut vois paistaa pannullakin, alkaa  silloin olla jo tosi pikaisesti valmistuva.


Läskisoosi goes Asia

350g possun kylkisiivuja, tai kastikelihaa, tai millä nimellä sitä nyt myidään.

1/2 l kanalientä (vesi+fondi)
2 rkl Ketjap Manis (makea soijakastike)
3 rkl viinietikkaa (riisi- tai tavallinen omenaviinietikka)
2 rkl osterikastiketta
1 kuvattu tähtianis
1 kanelitanko
4 valkosipulin kynttä kuorittuna
 2 kuivattua chiliä tai 1-2 rkl chilihiutaleita
Kiinalaista viismaustetta

oliiviöljyä
Korianteria tai ruohosipulia tai kevätsipulinvarsia annoksen päälle näön ja maun antajaksi.
suolaa, pippuria

Laita uuni 200 asteeseen.
Levitä kylkisiivut uunipellille leivinpaperin päälle.
Voitele siivut oliiviöljyllä ja mausta suolalla ja pippurilla
Kasta öljysuti sitten viismausteeseen ja  sudi sitäkin viipaleille. Paista uunissa  20 minuuttia.

Tee liemi eli laita loput aineet kattilaan, kiehauta ja palauta matalalle lämmölle. Pilko paistetut kylkisiivut 2-3 osaan ja lisää liemen sekaan. Anna hiljalleen kypsytellä 30-40 minuuttia.

Keitä hyvät basmatit, annostele riisi kulhoon, päälle pehmeitä, pikkuisen tahmeita ja aavistuksen makeitakin possunkylkisiivuja kastikkeessa ja korianteria.

Ja sitten tiedättekin kai suunnan?


perjantai 18. marraskuuta 2011

Meksikolainen sveitsiläinen enchiladalaatikko


Pimeä, nihkeän lämpöinen marraskuumme  on saanut kanssabloggajat aivan villiintymään, kun Kulinaarimurula pukkasi kuukauden ruokahaasteen aiheeksi "lohturuuan". Kilpailuun on ilmoittautunut toinen toistaan lohduttavampia, ihanan täyttäviä, rasvaisen suolaisia tai syntisen makeita, suloisia makumuistoja palauttelevia annoksia. Seura ja kisa näyttää niin tiukalta, ettei ole muuta vaihtoehtoa kun änketä mukaan. Tästä sakista ei kai pois voi jäädä kukaan...


Suomiruoka on varmaan tulvillaan lohturuokaa.(olisiko omalla syntyperälläni asian kanssa jotain tekemistä? Koitappa kysyä asiaa vaikka kiinalaiselta?) Oma ikisuosikkini on tietysti paistetut perunat. Lämmin ruisleipä ja voi, vispipuuro tai köyhät ritarit. Läskisoosi, mämmi, lätyt ja mitä kaikkea tämän vyötärölle nyt onkaan lohduksi lyöttäytynyt (valitettavasti).


Mutta omassa empiirisessä, hyvin tyhjentävässä tutkimuksessani lohturuuan syvimmästä olemuksesta olen tullut siihen tulokseen,että heti vahvana kakkosena Suomiruuan jälkeen mahtavimman valikoiman todellista lohturuokaa tarjoaa Meksiko. Tässä ei liene edes selittelyt tarpeen.

Oman panokseni lohturuokaa janoaville massoille on siis seuraava tortillavuoka jonka innoittajana toimivat Valion maitopurkki; siinä oli kai joku tortillavuokaohje kyljessä ennen tätä tämänhetkistä taidepläjäystä (ne on muuten ihania purkkeja, se rasvaton maito kissakin!!), erittäin autenttinen meksikolainen ohje Enchiladas Suizas (sveitsiläiset enchiladat), ja telkkarista noin kuukausi sitten näkemäni Rachel Rayn kokkaus Roast Chicken Enchilada Suizas Stacked Casserole. Ihan tuota nimihirviötä kunnioittaakseni ja väläyttääkseni upeata huumorintajuani ristinkin tämän loota-tyyppisen lohturuuan  Meksikolaiseksi sveitsiläisten  enchiladojen laatikoksi. Noin ei varmaan voi sanoa, mutta sanonpa kumminkin.. Hyvin lohdullista..

tekovaiheen havainnollistus; saat kuvan määristä ja ladontatyylistä, juustoraaste laitettu vasta puoleen väliin
Meksikolainen sveitsiläinen enchiladalaatikko

12 pientä maissitortillaa (tai muita haluamiasi, maissitortillojen maku kuitenkin erityinen)
300g  kanaliemessä keitettuä kananrintaleikettä  (Anna porista ainakin tunnin) revittynä
1 purkki Salsa verde tomatillo kastiketta (Santa Maria)
purkki  suikaloituja jalapenoja
2 prk ranskan kermaa
3dl juustoraastetta (seos gouda ja mozzarella, ei taida löytyä valmiina)
öljyä vuokaan

Lado 4 tortillaa öljytyn vuoan pohjalle, Levitä päälle kerros kanaa ja singauttele lusikalla vihreää kastiketta sinne tänne, samoin ranskankeraa. Ripottele jalapenoja myös sinne tääne, mutta jos sinulla on pikkulapsia, jotka eivät saa lohtua tulisesta ruuasta, niin jalapenot voi tarjota myös erikseen,.  Minä lisäsin Poblano Chilejä säilykepurkista vielä tuohon kastikkeeseen kuten  Enchiladas Suizas ohjeessa, mutta en tiedä löytyykö niitä Suomesta, ei ainakaan normi marketista. Voisn kuvitella myös, että vihreä paprikaa vois pilpota tänne mausteeksi..

Ripottele myös juustoraastetta. Tee sitten vielä kaksi kerrosta samalla lailla. Älä hämmästele kastikkeen vähäistä määrää, kyllä sitä on tarpeeksi vaikkei se kjoka kohtaa peitäkkään.  Paista puolisen tuntia 200 asteessa, kunnes juusto saa kauniin värin.

On maistuvaa, juustoista, meksikolaisen makuista, täyttävää, lohduttavaa, ihanaa. Tarjoile jonkun salaatintyngän tai vaikka tomaattien ja sipulirenkaiden kera niin tuntuu vähän terveellisemmältä.

Emmehän toki halua morkkista kunnon lohdutusruuasta?

Äänestysaika on 24-29.11, käypä silloin tutkimassa Kulinaarimuruja-blogissa lähemmin lohtuvalikoima. Jospa sieltä löytyisi sinulekin jotain kaamoksesta nostavaa. Ja sitten tietenkin äänestät.


keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Olisko se sitten läskisoosi?


Tämä ei ole sitten mikään puolivuosikymmentä suvussa varjeltu läskisoosi-resepti. Eikä myöskään se Ainoa Oikea läskisoosi. Ei tässä ole myöskään tehty mitään modernisaatiota, eikä kastikkeessa ole mitään twistiä.

Kylkisiivupaketti vain hyppäs marketissa kärryille ja sai minut nostalgoimaan läskisoosilla. Pitäähän sitäkin tehdä aina välillä. Onhan Suomi varmaan  ennen enemmän tai vähemmän ruokittu ruskealla kastikkeella ja sen variaatioilla, ainakin 3 minua edeltävä sukupolvea. Ja kyllä olen minäkin osani saanut ruskeista soosseista.

Tämä versio ei ole mikään esimerkki myöskään ruskeasta kastikkeesta, mutta tällä kertaa tämä ruoka syntyi näin tai ainakin vähän sinnepäin.

läsät grilliin...
Läskisoosi

300-400g  possun kylkisiivuja tai onko ne kastikelihankin nimellä joskus?
1 sipuli
1porkkana
2rkl vehnäjauhoja
vettä
2dl purkki kermaa tai jotakin rypsikermaa (5%) niin on vähän köykääsempää
1lihafondikuutio
röpsäys sinappia
polenkymmentä kokonaista MAUSTEpippuria (tai enemmän
suolaa, paprikaa, valkopippuria

Tarjoillaan kuorineen keitettyjen perunoiden kera.

Paista läskisiivut erissä rapsakoiksi pannulla, mausta lihat aina paistoerän lopussa. Lisää viimeisen erän mukaan myös pilkottu sipuli ja porkkana ja palojen ruskistuttua ja sipulin pehmettyä, ripottele jauhot päälle. Sekoita ja anna jauhojenkin vähän kypsyä rasvan imeytyessä niihin. Sekoita pannun pohjan peiton verran vettä mukaan ja sekoita tasaiseksi. Lisää pannulla lihat ja kerma,fondi ja mausteet., anna hautua liedellä puolisen tuntia. Säätele kastikkeen paksuus lisäämällä tarvittaessa vettä.
 Kurikannatoni kertoi joskus, että hänen edesmennyt anoppinsa laittoi aina kaikki ruskeatkastikkeet (lihapulla, makkara, nakki, liha, läski, maksa yms) uuniin hautumaan pariksi tunniksi miedolle lämmöllä. Silloin niiden maut muokkaantuvat niin hyviksi, ettei parrempaa voi olla.



Kyllä oli hyvät läskissoosit ihan hellaltakin. Vaikka ette tiedä tykkäävänne läskisoosista, niin luulenpa vaan, että on se teidänkin geeneissä. Suomalaiset. Medborgare.