Menu ja ihanan juhlan resepti - ilman reseptejä

Juhlat ovat ihania. Vaikka erilaisia, niin silti parhaimmat tasavertaisen unohtumattomia. Jokaisella meillä on oma reseptimme parhaimpiin hetkiin. Omissa lempijuhlissani saatetaan joutua tinkimään vaikka puitteista, säästä tai musiikista, joskus jopa siivosta, mutta parhaaksi ne tekee ehdottomasti a)seura; omat rakkaat ihmiset ja ystävät sekä a+)ruoka. Tietenkin ruoka.

Joten kun juuri 40 täyttänyt Natasisko oli tulossa pikavisiitille ennen salsantäytteistä kesää Kuubassa, päätimme me sisarukset järjestää siskolle yllätysjuhlat, samaan tapaan kuin Nikoveljen nelikymppisillä. 

(Yläkuvassa muuten siskoni. Joku voisi väittää että Elovena-Tyttö, mutta kyllä tuo on siskoni)

Resepti tuttu: Kaikki paikalle. Pitkä pöytä koreaksi meidän terassille, minä suunnittelin Menun ja annoin armosta äidin tehdä muutaman ruokalajin. Ja Pappa betalar.

Menu Natasisko 40v

Grillattua hummeria, yrttisitruunavoi, ciabattaa

xxx

Vapaasti käyskennellyttä härän hyvin marmoroitunutta ulkofilettä grillissä

Melkein japanilaista kastiketta

Limemarinoidut kanavartaat

Minttu-feta-granaatinomenasalsa

Grillattu maissi

Grillattua bataattia kookoskastikkeessa

Vihreä salaatti fenkolipiristyksellä

Za'taar leipää

xxx

Raparperia, raparperigranitea, limemarinoituja mansikoita, jugurttimoussea

Äitin Brita-kakku

Ihan muutaman kuvan ehdin vain näköjään räpsäistä, mutta annettakoon se köksälle anteeksi. Äitini valmisti salsan ja salaatin ja isäni putsasi hummerin, muuten jobi oli all mine. Menu oli tuttuun tapaan täynnä uusia kokeiluja ja kuten monesti olen menuistani ennenkin sanonut, ilman johtolangan häivää. No, ehkä se juuri tekeekin menuistani mun näköisiä, vähän sitä sun tätä.

Grillasin kolme jotain 600 ulkofilepalaa kokonaisena ja leikkasin sitten ohuiksi viipaleiksi, lihan päälle valeltiin sitten ponzu- tyylistä kastiketta, joka saa sen maistumaan ihanalta. Muutenhan se ei maistu juuri miltään. Kuvia 0. Kanavartaat oli lähinnä lasten takia, mutta ne osoittautuivatkin vahingossa tosi hyviksi. Samoin tuo salsa oli huippuhyvää, reseptin voisin julkaista jostakin uusintaotosta, siinä kun pitää olla vadelmaviinietikkaa, eikä meillä ollut kuin vadelmabalsamicoa, joka tietysti värjäsi sen kauhean näköiseksi.

Menun floppi oli bataatit tai varsinkin tuo kookoskastike oli ihan yhtä tyhjän kanssa, eli sitä reseptiä en julkaise ikuna. Grillattu bataattihan on ylihyvää, vaikkapa näin, eli se jäi hiukan harmittamaan.

Jälkkärissä hain hiukan apuja Sieltä vai pitäisikö sanoa Sinnestä.

Samppanjaa juotiin ja proseccoa ja punaviiniä ja vissyä ja olutta ja mustaviinimarjamehua.

Ilma oli alussa hyvä, mutta sitten sankarin temperamentin lailla muuttui myrskyksi ja jälkiruualle vetäydyimme sisätiloihin. Syntymäpäiväsankari itse pysyi kyllä juhlan kunniaksi aivan tyynenä tällä kertaa. Ja luulen, että isosti onnellisena.

Koska me kaikki rakastetaan; tytärtä, pikkusiskoa, isosiskoa, tätiä, kälyä, natoa ja kummitätiä. Onnea vielä meidän kaikkien Elovena Natsuli!

Ja nyt se itkee jossakin Kuubassa kun se lukee tätä! (paitsi ettei sielä vissiin oikein pääse nettiin).