About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kala. Näytä kaikki tekstit

perjantai 22. joulukuuta 2023

ITSE GRAAVATTU SIIKA JA GRAAVISIIKAMOUSSE

 

Joulun alla v.-16 tein Hannansoppa -blogin kalenteriin vieraskynänä postauksen siian graavaamisesta  ja graavisiikamoussesta (nam!).

Hannansoppaa ei enää löydy edes arkistoista, Hanna jatkaa blogia Kasviskapina -nimellä ja keskittyy täysin vegaaniin elämäntapaan, joten jakamaani reseptiä ei enää löydy mistään.

Ystäväni Heikki ja Hade ottivat joulun alla yhteyttä ja pyysivät tätä siikamoussen reseptiä, koska siitä oli sattumoisin muodostunut Haden bravuuri (tunnetaan he nimellä Haden speciaali...mutta kun reseptiä ei muistanut ihan tarkkaan, sain avustuspyynnön).

Graavisiian ehtii vielä hyvin valmistaa jouluksi, se kun on nopea kala graavaantumaan.


Graavattu siika on hienovarainen ja juhlallinen tarjottava. Ja sikakallis, jos se pitää kaupasta hakea. Siika kannattaakin graavata itse, oli se siika sitten haettu kaupasta tai omista verkoista. Graavaus on helppoa ja siika graavaantuu hyvin jo 12 tunnissa. Mutta graavisiikamoussea varten voit myös hankkia siian jo valmiiksi graavattuna.

Graavisiika maistuu sellaisenaan, tummalla leivällä tai perunan kanssa. Graavisiikamoussen juuret taas juontavat siihen kun muistelin kuinka olen kerran, vuosikymmeniä sitten, syönyt graavisiikaa aivan hurmaavalla tavalla tarjoiltuna, minulla oli muistikuva, että siinä oli vatkaamaton kermaliemi ja paljon sipulia, mutta mistään en ollut tuollaista reseptiä löytänyt. Sitä korvaamaan aloin valmistaa graavisiikamoussea, sillä saa jatkettua pienemmänkin määrän kalaa riittämään monelle. Ihanaa kaiken maailman (syötävien) nappien päälle tai vaikka blinien kanssa.

Ja nythän on käynyt niin onnellisesti, että muutama vuosi sitten tapasin Margot Wikströmin, artesaaniruoan  promoottorin ja saaristolaisen ja aloin kysellä tuota kauan kaipaamaani reseptiä. Margot heti tiesi mitä tarkoitin ja niin päädyin paljastamaan tämän saaristolaisten siikaherkun. Kermasiika resepti on vielä graavisiijamousseakin yksinkertaisempi herkku. Kermasiian reseptin löydät täältä.




Mutta sitten siikaa graavaamaan!

GRAAVISIIKA

400g  ruodottomaksi puhdistettua siikafilettä

2 rkl karkeaa merisuolaa

1 rkl sokeria

1 tl rouhittua rosépippuria

tilliä- jos on

 Aseta siikafileet tuorekelmun päälle nahka kelmua vasten ja ripottele suola ja sokeri pinnalle. Voit yhdistää ne ensin, niin käy helpommin. Lisää rosépippuri ja tilli, jos on. Käännä fileet vastakkain, kääri tuorekelmulla tiiksi paketiksi ja anna graavaantua jääkaapissa 12 h. Pane paketti johonkin astiaan, koska kala vuotaa graavaantuessaan.

Avaa tuorekelmu, pyyhi mausteet pois ja leikkaa fileointiveitsellä pyrstöstä alkaen ohuita siivuja vinoon niin, että nahka jää pois. Aseta siiat tarjolle, ripottele päälle vielä isoja rosépippureita ja tilliä jos on.

Tai valmista osasta graavisiikamoussea.


GRAAVISIIKAMOUSSE

150 g graavisiikaa

240 g smetanaa

1 tl rosépippuria rouhittuna kevyesti

½ punasipuli

½ sitruunan mehu

tilliä – jos on

Vatkaa smetana vaahdoksi. Hienonna siika ja punasipuli. Yhdistä kaikki aineet tasaiseksi massaksi. Tarjoile saaristolaisleivällä tai hapankorpulla, tai blinien kanssa.

Arvatkaa olinko muistanut ostaa tilliä?


keskiviikko 8. helmikuuta 2023

JOKA PÄIVÄ ON HYVÄ KALAKEITTOPÄIVÄ!


Ensi tiistai eli helmikuun toinen tiistai on nimetty kansalliseksi kalakeittopäiväksi.

Toivottavasti et oo unohtanut kalakeittoa ruokalistaltasi. Se on nimittäin yksi parhaimmista sopista ikinä. Kalakeitto sateenvarjon alle sopii mieletön määrä eri kaloista valmistettuja ja eri tyyppisiä  keittoja. 
Kirkas, kermainen vai tomaattinen liemi? Onko se herkullisin tehty lohesta vai jostain järvikalasta?  Yhdistätkö keittoon kylmäsavulohta vai tuunaatko sitä savujuustolla? Mä tykkään myös ihan siitä lapsuudesta ja koulusta tutusta pakastesei keitosta. Tai mieti klassista bouillabaisea...


Kalakeiton syöntiin on monta hyvää syytä: se on herkullista, nopeasti valmistuvaa, terveellistä, kevyttä ja kestävästi kalastettuna myös erittäin hyvä lisäys planetaariseen ruokavalioon.

Tänään jaan muutaman hyväksi havaitun kalakeittoreseptin  torstain ruoka-aukeamalla  ja oheisten lehtien verkkosivuilla (Reseptit löytyvät Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi).

Siitä nyt valitsemaan joku uusi suosikki. 


Esittelenkö oman suosikkini ensin? Se on ehdottomasti tämä herkullinen fenkoli-ahvenkeitto, johon ei tule muuten lainkaan perunaa. Keitto on täynnä makuja ja sopivasti happoa. Reseptin olen saanut seinäjoen yhdeltä kovimmista ruoka-intoilijoista, Somerkallion Mikalta. Kiitos Mika. Mun äitinikin tekee tätä usein ja se on yhdenlainen laadun tae kyllä!


Nyt kun on made-aika, niin mun suosikki saattaisi olla myös tämä fiini madekeitto, jonka aurajuustolisään sain aikoinaan vinkin eräältä kalastajalta. Se on yllättävä ainesosa, mutta aivan valtavan hyvä.


Pari vuotta sitten törmäsin Keisarinnan lohikeittoon. En ihan heti uskaltanut sitä kokeilla alkuperäisen reseptin mukaan, johon tuli mm. hunajaa. Mutta nyt koin, että oli aika päästää tämän keiton resepti omaankin pataani porisemaan.


Aivan turhaan ylenkatsottu on myös tämä maitoon valmistettu pakastekalakeitto, joka valmistuu helposti pöytään parissa kymmenessä minuutissa. Kannattaa hankkia omaan pakkaseen peruna- ja keittokasvikset ja joku pakastekalakuutio tms. niitä hetkiä varten kun pää lyö tyhjää.


Äläkä nyt soimaa itseäsi, jos et jaksa niitä kalaliemiä keitellä. Sitä varten on kalaliemikuutiot ja fondit.  Mutta sen sanoen, niin jos ostat vaikka kokonaisen lohen, niin kyllä se liemi kannattaa kasvisten kanssa perkeistä keitellä. Sinne menee pää ilman kiduksia, ruoto, nahka, ihan kaikki.
Ja jos et tunne itseäsi fileoinnissa ihan varmaksi, kyllä se tehdään sulle kaupan kalatiskillä ja pyydettäessä pakataan perkeet mukaan (muista nyt, että sä haluat ne!). ja jos kokonainen lohi on tarjouksessa, saatat joutua maksamaan euron kaks korkeampaakilohintaa kalamestarin fieointiveitsen käsittelyyn joutuneesta kalasta. Silti vielä kohtuullista.


Ja kysymys kuuluukin sitten lopuksi, että millainen on sinun lemppari kalakeittosi?

torstai 4. elokuuta 2022

SAVULOHI INSPIRAATIOTA


En oo tainnut olla yksissäkään juhlissa tänä kesänä, jossa tarjolla ei olis ollut savustettua lohta.

Eikä ihme, niin herkkua se on. Eikä se toki ole mitään pelkkää juhlaruokaa, kyllä se lohi savustuu arkenakin ja on ihan täydellistä vaikkapa uusien perunoiden kaverina.

Vuoden aikana on lohi kyllä kallistanut huimasti ja saa todella seurata tarjouksia ja jos aletaan tarjota monille kymmenille, saa kyllä jo miettiä kustannuksiakin eri lailla kuin aikaisemmin.

Voi myös miettiä voisko savulohen tuoda tarjolle muutenkin kuin kokonaisena, jolloin menekki pakkaa olla aika huimaa per henki. Voisko tehdä vaikka savukalasalaattia tai leivän kanssa jonkinmoista savukalatahnaa?

Tein ruoka-aukeaman savulohen ympärille sanomalehtiin, joihin Lännen Media tuottaa sisältöä (Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi), se on pääsäntöisesti ilmestynyt tänään torstaina printissä ja verkossa.

Siinä on monta  perusreseptiä, jossa savulohta tarvitaan vain 200 g, ja kuitenkin ruokkii ihan koko perheen (4-6). 

Lisäksi sain keiteltyä kasaan hyvän peruspaketin sähkösavustimen käytöstä. Se on todella hyvä peli, edullinen hankkia ja helppo käyttää. En tiedä voiko sillä edes epäonnistua?

Muista, että savulohta saa myös kalastajilta toreilta ja rekoista, sekä ihan kaupasta. Vakuumissa sitä on saanut vähän alta kahdenkympinkin. Olin luvannut keitrata heinäkuussa 50 hengen syntymäpäivät ja sairastuinkin koronaan ja oli siinä sitten kuumespäissäni järjestelemistä, että sain asiakkaalle hoidettua lupaamani tarjoilut. Pulaan en tahtonut jättää. Aivan painajainen. Ei siinä sitten lohta itse savustettu, mutta onneksi paikallinen CM Ideapark palveli hyvin ja savusti perjantai-iltana komeat kokonaiset lohifileet juhliin, mielestäni kohtuu kolmenkympin kilohintaan.



Lehteen valikoitui mukaan tuollaiseksi koko perheen reseptiksi savulohi- kedgeree. Alunperin se taidetaan tehdä suolatusta koljasta, mutta savulohi on aivan mahtavaa tässä reseptissä, joka on jonkinmoinen risoton, paellan ja paistetun riisin risteytys. Ihanan mausteinen curryn ansioista, olematta kuitenkaan tulinen. Oiva loppusijoituspaikka tähteeksi jääneelle lohelle.

Reseptihän on ikivanha, ensimmäiset kirjalliset merkinnät löytyvät niinkin kaukaa kuin 1700- luvulta. Tarkemmin nyt historian kiviä kääntämättä jäljet johtavat siirtoma-aikaan ja englantilaisten-skotlantilaisten versioon intialaisesta ruuasta. Jostain syystä tästä tuli myös skotlantilaisten aamiaisruoka, mutta eiköhän meikäläisille tämä maistu paremmin muilla aterioilla.


Mulle ittelle sekä kesäkeitto että lohikeitto on tosi rakkaita ja maistuvia. Ystävänikin yllätin (ja käännytin) kesäkeitolla tänä kesänä, hän ei ollut siihen sitten kouluaikoihin kajonnut. Tiedän, että hän rakastaa myös lohikeittoa, joten tässä sulle Virpi mahtiresepti, vähän kuin kesäkeitto savulohella!


Sitten tein yrtti-munawrappejä, hengenohuita munakkaita, jotka täytin vihanneksilla ja savulohella ja ihanalla jugurttikastikkeella, jossa mukana sopivasti piparjuurta. Kesälounas P-E-R-F-E-C-T!


Tänä kesänä on savulohi maistunut myös paitsi kuivien, myös ihanien hölskytyspottujen seurana.


Mä niin kadehdin ruotsalaisia ja ruotsinkielisiä, kun heillä on tuo ihan sana RÖRA. Joka on tuollainen herkullinen sekoitettu tahna. Tahna vaan antaa aina aavistuksenomaisen viitteen hammastahnaan, joten kyllä tykkään käyttää itsekin röra-nimeä. Ja älkää vaan ehdottako mitään mössöä!

Annatte siis anteeksi, jos kutsun tätä röraa/tahnaa savulohiskageniksi. Skagenhan on nimenomaan katkaravuista tehty röra (joka on siis maailman herkullisin). Nyt vaihdoin raakaineeksi savulohen ja härskisti kutsun sitä skageniksi, koska vain sillä välittyy kuva sen herkullisuudesta.

Inspiroitukaa!










 

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

HERKULLINEN LOHIKEITTO

 
Tässä päivänä muutamana tuli yhtäkkiä sellainen lohisopan himo, että keiton keittoon oli pikimmiten ryhdyttävä.
Samantein keitin oikein ison kattilan, vähän syystä, että kun oli  kilon pussi keittoperunoita, niin käytettiin sitten kaikki pois kerralla.IsoHoota olin pyytänyt tuomaan lohenpalan keittoa varten ja kun hänkin toi 500g ja halusin maustaa keittoa myös pakkasessa olevalla superherkullisella Kalaliike Eljas  Sannan  (tulevat aina silloin tällöin Seinäjoen Rekoon, jossa ostan) kylmäsavulohella niin teinkin sitten kunnon kokoisen annoksen, tästä riittää varmasti 8:lle, isot annokset.

Kermainen lohikeitto pakkaa aina olemaan herkullista, tässä siihen toi ihanan makuvivahteen erityisesti tuo kylmäsavulohi. Mutta olipa siellä toinenkin valttikortti, nimittäin maustekurkkukuutiot, jotka sopivat sinne hitsin hienosti. Tähän sain idean tällaisesta erinomaiseksi haukutusta Keisarinnan lohikeitosta, tällä kertaa nappasin siitä mukaan vaan kurkun, en arvannut alkaa sitruunaa, hunajaa ja valkosipulia lisäämään. Vaikka kyllä taidan antaa Keisarinnan lohikeitollekin vielä ihan oman mahdollisuuden.


HERKULLINEN LOHIKEITTO

8:lle
1 kg perunoita
2 porkkanaa
kalaliemikuutio/fondia
vettä
1 rkl sipulijauhetta (tai mieluummin 1 iso sipuli hienonnettuna)
2-3 laakerinlehteä
6-8 maustepippuria
500 g lohta
150-200 g kylmäsavulohta
2 dl kermaa
1-2 dl maustekurkkukuutioita
suolaa
reilusti tuoretta tilliä
(kimpale voita)

Kuori keittoperunat ja lohko ne  reiluiksi suupaloiksi. Kuori porkkana ja leikkaa niistä lantteja tai puoliskoja. Heitä kaikki kattilaan ja päälle vettä niin paljon, että reilusti peittyvät.

Lisää kalaliemikuutio (tai mikä vielä hienompaa, käytä veden ja kuution sijaan itse keitettyä kalalientä. Kun ostat kokonaisen lohen, joka usein edullista, saat siitä perkeet liemenkeittoon, kalasoppavärkit ja miten nyt haluat, yhden uunifileen, graavikala-ainekset jne.Kokemuksesta voin sanoa, että hyvää tuli kuutiollakin) ja mausteet. Tykkäisin käyttää aitoa sipulia, mutta kun eräs meistä on kehittänyt viha-vihasuhteen keitossa olevaan sipuliin, taivun käyttämään tuota jauhetta. Laakerilehdet, maustepippuri mukaan ja tässä vaiheessa voit tarkastaa myös, että suolaa on tarpeeksi.

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljoilleen kunnes perunat lähes kypsiä.Lisää kema ja kuumenna.

Poista lohesta nahka ja pilko lohi suupaloiksi. Pienistä kylmäsavulohi vähän pienemmäksi pilpuksi.Nosta kalat keiton pinnalle, kansi päälle ja kypsytä vielä 5 min.
Lisää maustekurkkukuutiot (kuutioi itse kokonainen maustekurkku tai valuta ja käytä valmiita maustekurkkukuutioita).
Sekoita kerran, maista suola, lisää tarvittaessa. Pinnalle reilusti hienonnettua tuoretta tilliä.

Minä en ainakaan voi vastustaa kruunata keittoa lopuksi kimpaleella voita, sen keltaiset juovat kermaisessa keitossa jotenkin kuuluvat lohikeittoon.

Et varmasti epäile: Herkullista oli!






torstai 9. joulukuuta 2021

OLIPA KERRAN JOULU: JÄÄKELLARIN NIERIÄ JA HOVIMESTARINKASTIKE



Luukku 9
Hovimestarinkastike on klassikko kastike, jota tarjoillaan graavatun lohen kanssa. Se on mielettömän hyvää, sopivan raikkaasti etikkaista, sinappista ja tillistä, vaikka omassa suvussani onkin varsin tuntematon perinne (omassa perhejoulussani pöydän valtaa aina isäni roseepippurigraavilohi, joka on kyllä erinomaista). 

Saatan olla väärässäkin, mutta luulen, että tämäkin ruoka on tullut tuolta suomenruotsalaisen väestön keskuudesta, itse olen tutustunut siihen laiva-aikoina. Otin nimittäin kerran puheeksi kastikkeen eteläpohjalaisten Maa- ja kotitalousnaisten kanssa, he tietävät ruuasta vaikka ja mitä, mutta hovimestarin kastike oli lähes tuntematon.

Graavilohen sijaan ajattelin tällä kertaa valmistaa sen seuraksi (vai onko se toisinpäin?) Jääkellarin lohta. Kalatiskillä oli kuitenkin niin upean väristä ja passelin kokoista nieriää, että lankesin siihen ja ostin nippa nappa 600 g fileen.

Graavilohi ja jääkellarin lohi ovat molemmat suolalla ja sokerilla kypsytetty, graavi kuivana ja jääkellarin lohi suolaliemessä. Suolaliemi antaa tosi tasaisen maun ja filee jämäköityy myös hienosti suolautuessaan. Sellainenkin ero vielä on, että tarjolle leikattaessa graavikalasta leikataan yleensä mahdollisimman ohuita siivuja, mutta jääkellarin kalan palat ovat ronskisti paksumpia.

Tältä näyttää  liemessä suolaantunut nieriä.


Nieriän ruotoriviä ei ole aivan yhtä helppo poistaa kuin lohelta, mutta ei niitä toisaalta ihan hirveästi ole. Jos jollakulla tähän vinkki, niin antaa tulla. Minä oikeastaan unohdin koko seikan ja sitten sain nyppiä niitä samalla tuossa leikatessani nieriää paloiksi.


JÄÄKELLARIN NIERIÄ JA HOVIMESTARINKASTIKE

500-600 nieriäfilee
1 l vettä
1 dl karkeaa merisuolaa
1 rkl sokeria

Keitä vettä, suolaa ja sokeria, kunnes suola ja sokeri liukenevat veteen. Jäähdytä liemi. Näin talvella se käy helpoiten ulkona.

Laita nieriä laakeaan astiaan ja kaada kylmä liemi päälle. Nieriän tulee olla kokonaan liemen peitossa. Laita päälle kansi tai kelmu ja nosta jääkaappiin seuraavaan päivään asti.

Nosta valmis nieriä liemestä ja taputtele kuivaksi. Leikkaa reilusti paksuiksi siivuiksi ja aseta tarjolle Hovimestarin kastikkeen kanssa.

Hovimestarinkastike

1/2 dl Dijonsinappia tai itsetehtyä joulusinappia
2 rkl valkoviinietikkaa
3 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
varovasti valkopippuria
2 dl rypsiöljyä
I dl tuoretta tillisilppua

Vatkaa kulhossa hyvin sekaisin sinappi, etikka, suola, sokeri ja valkopippuri. Lisää öljy ohuena nauhana koko ajan vatkaten (haarukka riittää).

Sekoita mukaan tilli ja maista varmistaen makujen tasapaino. Säilyy puhtaassa lasipurkissa kaksi viikkoa.


keskiviikko 8. joulukuuta 2021

OLIPA KERRAN JOULU: BLOODY MARY -SILAKAT

 

Luukku 8


Rakastan silakkaa. Joulupöytään kuuluu ehdottomasti äitini valkosipulisilakat ja sinappisilakat. Mutta aina pidän silmät ja korvat auki uusienkin reseptien varalta. Viime vuonna kokeilin niitä paljon kehuttuja himosilakoita, jotka ovat yksinkertaisen herkullisia.

Tänä vuonna tempaisin lasiin Bloody Mary -silakat. Bloody Mary on drinkkirintamalla yksi lemppareitani, vaikka harvoin sitäkään, jos muutakaan drinkkiä, tulee nautiskeltua. 

Tomaatti komppaa silakkaa ihanasti, niin kuin kaikki uunissa paistettuja silakoita syöneet tietävät. Tässä on sopivasti maustetta ja ihana tuore  varsiselleri. Tiedetään, sitä joko rakastat tai vihaat.

Nyt on ainakin meidän korkeudella ollut sellainen pakkasjakso, ettei silakkaa ole tullut kauppoihin, pidetään peukkuja, että nyt lauhtuessa pääsevät hakemaan. Jos ei silakkaa kalatiskillä näy, niin nämä onnistuvat mainiosti pakastesilakkafileistä myös.



BLOODY MARY -SILAKAT


1. päivä
500g tuoreita silakkafileita (tai pakkasestakin käy)
1 dl väkiviinaetikkaa
5 dl kylmää vettä
1 rkl suolaa(hienoa merisuolaa)
1 rkl sokeria 

2.päivä

1 tlk (n. 4 dl) hienoa tomaattimurskaa
1 punasipuli puolikkaina renkaina
1 iso sellerinvarsi siivuina
1/2 sitruunan mehu/maun mukaan
1 tl Worchesterinkastiketta
1 tl Tabascoa
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
(Vodkaa)


1.Valmista silakoiden marinadi sekoittamalla vesi, väkiviinaetikka, suola ja sokeri. Upota huuhdellut silakkafileet vuorokaudeksi marinadiin kannelliseen astiaan jääkaappiin.

2. Ota silakat liemestä ja taputtele kuivaksi talouspaperilla. Voit halutessasi irrottaa fileistä nahan, jolloin ne samalla puolittuvat. Tai voit halkaista fileen kahdeksi pituusuunnassa nahkoineen päivineen.

Sekoita tomaattimurskaan sipuli ja varsiselleri, sekä mausteet. Jos olet villillä päällä, mausta marinadi vielä 1 rkl vodkaa. Lisää lopuksi silakat. Anna marinoitua seuraavan päivään,

Bloody Mary -silakat säilyvät ainakin viikon.



tiistai 7. joulukuuta 2021

OLIPA KERRAN JOULU: CHEDDARJUUSTOSILLI


Luukku 7

Jos sulla on vähän ajastakin pulaa, mutta tykkäät, että joulussa on kuitenkin suurelta osin käsintehdyn leima, niin joulusillin teolla pääset tunnelmaan nopeasti. Kevytsuolatut matjessillit kaipaa vaan muutaman tunnin liotuksen ja viime vuonna oli niitä 5 min. sillejä, joita ei tarvinnut edes liottaa, jostain syystä en löydä niitä nyt kaupoista...

No kuinka vaan, niin sillissä vaan leikkaat sillifileet vaikka saksilla n. 1 cm soiroiksi ja sitten upotat ne tekeentymään päiväksi tai pariksi johonkin mausteliemeen. Meillä pruukaa olla lasimestarinsilliä ja glögisilliä ainakin pöydässä, jälkimmäiseen ei löydy ohjetta blogista, koska NuutinMinna sen aina tekee. Googlaamalla löytyy. Äläkä unohda  Venäläistä silliäkään.

Aina tekee mieli kokeilla jotain uutta. Jukolan Juuston maustetuista cheddareista innostuneena tein nyt cheddarsilliä. Cheddar oli maustettu viskillä. Tuli aika mukavan pehmeän makuista.

Tein pienen annoksen, eli jos on paljon kaloja niin yhtä lajia ei kannata tehdä paljon. Tälläisestäkin riittää hyvin silliä 6-8:lle, jos on paljon muutakin.


CHEDDARJUUSTOSILLI

n. 200 g matjessillfileitä (yksi pakkaus)
1/2 dl majoneesia
1/2 dl kermaviiliä
1 dl raastettua cheddaria (Jukolan Juuston Aito Cheddar, mikä maku vaan)
1 pieni valkosipulinkynsi puristettuna
ripaus cayennea
tuoretta mustapippuria myllystä

Jos tarve(voit maistaakkin, kun pakkauksessa ei aina lue pitääkö silliä liottaa), liota silliä 2 tuntia kylmässä vedessä jääkaapissa. Huuhtele ja kuivaa. Saksi kulhoon n. 1 cm levyisiksi paloiksi.
Tee maustekastike yhdistämällä kermaviili, majoneesi, karkealla raastettu juusto ja puristettu valkosipulinkynsi. Sekoita ja mausta cayennellä ja mustapippurilla. Sekoita sillin kanssa ja anna maustua huomiseen.

Tee siis silli edellisenä päivänä viimeistään, niin maut asettuvat. Pari, kolme päivää ennemminkin voit tehdä, silli säilyy hyvänä ainakin viikon, ellei kaksi. 


keskiviikko 1. joulukuuta 2021

OLIPA KERRAN JOULU: VENÄLÄINEN SILLI


Luukku 1

Tervetuloa ihana joulunodotus! Hienoa avata tänään blogini 1. kalenteriluukku. Vuonna 2019 kalenterissa oli Perinteinen joulu, 2020 Herkullinen joulu ja nyt 2021 Olipa kerran joulu.

Mitäänpä en ole entisistä vuosista oppinut ja suunnitelmat on yhtä suloisesti levällään kuin aina ennenkin. Ajattelin kuitenkin, että nimi pitää olla, huhuilin tuolla IG:n puolella ja sieltähän ihana kollega ja ruokatoimittaja,  ystäväni Minna @Haarukkavatkain reippaasti ehdotti tätä. Kiitos ihanista ihanin Minna, tämä on niin suloinen nimi. Jos jonain päivänä en saakaan reseptiä aikaan, voin aina kertoa jouluisan tarinan, sen tämä nimi antaa myöten! 

Tervetuloa mukaan joulukalenterimatkalle, luvassa jouluisia reseptejä, ehkä jokunen tarina, jouluisia vinkkejä, jouluhuumoria ja tunnetusti saatan tirauttaa jouluna muutaman joulukyyneleenkin eli kertakaikkisen elämänmakuinen joulukalenteri, varsinainen sillisalaatti, jota rosolliksikin kutsutaan. 

Jos koskaan, niin nyt oli vilpitön aasinsilta jouluun!


 
Ja venäläiseen silliin!

Minä, kuten käsittääkseni muutama muukin, rakastan joulun ylenpalttista kalailua. Muutama uusi resepti on kalenteriakin varten sillä saralla tulossa, mutta aloitetaan ihan tosi perinteisellä Venäläisellä sillille.

Venäläinen silli on sillivati, jossa tarjottavat asetellaan raidoittain. Jostain syystä haluan sen aina tehdä soikeaan vatiin. Tällä kertaa vati oli melko pieni, tuli vähän ahdasta, mutta koska tein pienen annoksen, en viitsinyt jättimäistäkään tarjotinta ottaa. Mutta älä nyt ota tästä soikeudesta samanlaista neuroosia, hyvin tämän saa tehtyä muunkin malliselle lautaselle.

Tämä on nopea tehdä ja vaivaton, jos käytät valmiita kurkkukuutioita ja punajuurikuutioita. Olen tehnyt, niitä isompia vateja, muutamiin pikkujouluihin ja näitä saa olla aina täyttämässä, menekki on kova.

Ehkä siksi, että on herkkua. Tätä tarjoiltiin muuten Iso-Hoon ja minun häissänikin, mutta taidan olla ainoa, joka sen enää muistaa.

Pitäisikin joskus kertoa, kuinka häitä juhlittiin v.1998.



VENÄLÄINEN SILLI

6:lle
1 pkt (150g) matjesilliä
4 kananmunaa
2 dl etikkapunajuurikuutioita 
2 dl suola/maustekurkkukuutioita
3 kananmunaa
1 punasipuli
tuoretta tilliä

kastike (joka unohtui laittaa näihin kuviin)
1 dl ranskankermaa
1/2 dl majoneesia
1-2 tl sinappia

Laita silli tarvittaessa likoamaan kylmään veteen jääkaappiin 2-3 tunniksi, huuhtele, kuivaa ja leikkaa annospaloihin. Nykyään on kyllä niitä hetivalmiita kevytsuolattujakin, joita ei tarvitse liotella.

Keitä kananmunat. Laita munat kattilaan kylmään veteen ja kuumenna kunnes kolina käy, eli munat alkavat kiehua. Sammuta nyt hella ja ota kellosta 10 min. aika. Tasan. Sen jälkeen kaada vesi pois ja jäähdytä munat kylmässä vedessä. Saat täydellisiä keltuaisia ilman mustia rantuja.

Erottele keltuaiset ja valkuaiset ja hienonna molemmat haarukalla.

Valuta punajuuri- ja kurkkukuutiot. Voit toki pilkkoa itsekin kokonaisista.

Kuori ja hienonnan tai leikkaa punasipuli ohuiksi renkaiksi.

Hienonna tilli.

Sitten vaan asettelemaan oman näkemyksen mukaisesti vadille raidoittan, silli pääosassa. Helposti alkaa ärsyttää kun punajuuri värjää vieruskaverit, mutta koita keksiä ratkaisu. 

Kastikkeen saat sekoittamalla kaikki sen ainekset yhteen. Kastiketta valutetaan sillien päälle, mutta jos on kaunista silliä, niin miksei allekkin.

Kauniimpiakin vateja olen venäläisestä sillistä tehnyt, mutta en paremman makuisia. Kyllä keitetyn perunan kanssa maistui ihanalta Venäläinen silli ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Vieläkin janottaa! 


tiistai 23. helmikuuta 2021

HELPPO & HERKKU: SAVULOHISPAGETTI





Savulohispagetti.

Tai ihan vaan savulohipasta, niin voit halutessasi käyttää minkä muotoista ja pituista pastaa haluat. Meillä useimmin vaan on spagettia kaapissa, kun lapset on sitä mieltä, että muut pastat  maistuu eriltä.



Savulohi on muuten parasta meal preppausruokaa, isosta lohiviipaleesta saa monenlaista ja keskenään erilaista ruokaa. Tietenkin sellaisenaan, vaikka uuniperunan kera, erinomainen ateria. Mutta jos sitä jää, niin savulohilaatikko perunalla tai riisillä, savulohikeitto, kedgeree, savukalasaatti, savulohimunakas tai savulohi kokkelin kanssa, savulohitahna leivän tai uuniperunan kanssa... ja tietenkin savulohipasta. Ja siinäkin löytyy vaikka mitä variaatioita. Pienestäkin määrästä lohta riittää isoon satsiin pastaa.



Omani lähti siitä, että mulla oli ylijäämäpala lämminsavulohta, päätin, että siitä tulee pasta ja sitten katsoin mitä mulla on kaapissa. Pöydälle nousi fenkolin ja purjon jämäpalat, kermapurkki, parmesan, sitruuna ja juusto.

Siitähän oli hyvät asetelmat lähteä.

 Savulohispagetti

4:lle
spagettia 3:lle, n. 225 g
2 rkl öljyä 
1 dl purjon valkoista osaa hienonnettuna
1 dl fenkolia hienonnetuna
1 dl raastettua parmesania
1 dl kermaa
1 dl pastan keitinlientä
1 dl valkoviiniä
200 g savulohta pieninä paloina
1/2 sitruunan raastettu kuori ja mehu
mustapippuria myllystä ja suolaa, maun mukaan
1 rkl kaprista

Keitä kuivaspagetit runsaassa suolalla maustetussa vedessä al dente, napakka purutuntuma siis,  8-11 min.

Kuullota purjo ja fenkoli öljyssä 5 min. Lisää parmesan kerma, pastavesi (voit ottaa kattilasta vaikkei pasta olisikaan vielä valmis) ja viini (jonka voit korvata jommalla kummalla nesteellä, mulla sattui olla pullonjämät). Anna porista muutamia minuutteja.

Lisää valutettu spagetti, lohi, sitruunankuori ja mehu (maistellen) ja kapris, sekoita hyvin ja mausta. Suolaa ei kyllä välttämättä tarvitse lisätä.

Siinä se, savukalaspagetti. Tällä kertaa ei kotona ollut mitään tuoretta yrttiä, mutta oon vähän in love with kapris, joten se ei haitannut.


tiistai 15. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: LANKONKILEIPÄ




Luukku 15
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu

Lankonkileipä ei ole erityisesti jouluruoka, mutta se mielestäni sopisi kyllä erityisen hyvin joulunaikaan. Tavallaan on kyse vain uudenlaisesta smörkkarimaisesta tarjoilutavasta joulunakin tutuille herkuille.

Ja kuka voisikaan vastustaa  jouluista smörrebrodia!

Lankonkileipä on tuttu ruotsinlaivoilta. Ainakin vielä vuosituhannen vaihteessa se  oli tilattavissa kokousvierailla listalta.
Lankonki nimi tulee Landgång -sanasta, joka tarkoittaa maihinnoususiltaa ja se viittaa varmasti leivän pohjalle tulevaan pitkään leipäviipaleeseen. Lankonkileipä on todella ruokaisa ja se sisältää sekä kalaa, että lihaa, kokkiystäväni muisteli, että siihen kuului sen 10 sorttia ainakin. Ja näin joulunaikaan leivänpäälliset löytyvät helposti kaapista. Tarjoa lankonkileipä vaikka jouluisena lounaana tai tuhtina alkupalana (todella tuhtina). 

Varioi vapaasti päällysteitä, tässä oma lankonkileipäni mallia 2020:

Lankonkileipä

  • 1 pitkittäin leikattu siivu saaristolaisleipää per syöjä
  • voita
  • Camillan Herkun tillisilakkaa
  • perunasalaattia
  • omatekemää silliröraa 
  • keitettyä siivutettua kananmunaa
  • katkarapuja
  • kermasiikaa
  • kylmäsavulohta
  • port salut juustoa
  • palvikinkkua
  • maksapasteijaa
  • salaatinlehtiä, tilliä, persiljaa ja ruohosipulia, suolakurkkua
Voitele leivänpala  hyvin voilla/oivariinilla ja laita päätyihin pienet salaatinpalat koristeeksi. Asettele sitten haluamasi ainekset leivälle vuorotellen raidoittain niin, että toinen puoli on kalaa ja toinen lihaa. 
Koristele tuoreilla yrteillä.



Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva:Kulinaari-blogi

Kulinaari-blogin Kimmolla olisi enemmänkin jaettavia reseptejä joulun aikaan, mutta silti valitsen tämän levypiirakkareseptin, joka on minua erityisesti puhutellut. Lihapiirakka on nimittäin meillä päin sellaista perinteistä Tapaninpäivän ruokaa ja peltilihapiirakka oiva toteutustapa.

Perinteisistä jouluresepteistä blogistani linkkaan tähän sinappisilakan, sekin sopisi mainiosti lankonkileipään.