About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkiruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkiruoka. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. huhtikuuta 2023

SAUDIKANA

 

Saudikana on meidän perheen reseptiaarre. Se on äitini kehittelemä, silloin kun kasarilla asuttiin Saudi-Arabiassa ja äitini jäljitteli paikallisia makuja ja tuoksuja ja aikaansai tämän upean aromaattisen kanaruuan. Silloin ei ollut paikallisia keittokirjoja, ei nettiä, eikä oikein pääsyä paikallisten keittiöön, että olisi voinut reseptejä vaihdella. Piti edetä makumuistojen varassa.

Reseptistä tuli hyvä, koska se on helppo, nopeatekoinen (paitsi uuniaika) ja ennen kaikkea superherkullinen. Siitä on tullut meille tärkeä resepti myös Saudi aikojen jälkeen, sen iskiessä maku- ja hajunystyröihin, virtaavat mieleen monet muistot noilta ajoilta. 

Ja vaikka resepti onkin pirun simppeli, se on kuitenkin ollut sellainen resepti, jota me, neljä lasta vuorotellen soitamme äidille ja kyselemme, että niin mitäs siihen tulikaan ja kuinka paljon.


Jaoin reseptin juuri instagrammissa ja aivan hullua, että joka toinen tykkääjä myös tallensi reseptin.
Siitä huolimatta, itsekin juttuja tallentaneena, musta tuntuu, että ne vähän katoaa sinne, niin ajattelin, että kyllä se on pakko laittaa tänne blogiinkin. Tällä se pysyy ja löytyy googlaamalla. 

Ja sitä paitsi: Eläköön blogit!

Kirjoitan tänne aivan liian harvoin.

Saudikanaa

4:lle

4  maustamatonta koipireisipalaa (nykyään taitaa olla 3 paketissa, ovat niin suuria)
3 dl riisiä (raakaa)
7 dl vettä
1 1/2 tl suolaa + hiukan kullekin koivelle
2 tl curryä + 1 tl kullekin koivelle
5-10 kokonaista neilikkaa
10 kokonaista kardemumman siementä
1 kanelitanko
2 dl rusinoita
Öljyä uunivuokaan
 
Aseta uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Öljyä syvä, lasagnetyyppinen uunivuoka. Kaada vuokaan riisit sekä suola, curry, neilikat, kardemummansiemenet, rusinat ja puolitettu kanelitanko, sekoita mausteet riisin joukkoon. Makumieltymystesi mukaan voit valita riisin, basmatista tai risottoriisistä saat aika puuromaisen tahmaisen lisäkeriisin, toiset pitävät enemmän pitkäjyväisen perusriisin irtonaisuudesta. Neilikat antavat reippaasti makua, niiden kanssa voit aloittaa varovasti, kardemummansiemeniä voit huoletta nakata joukkoon sen kymmenkunta.
 
Kaada vesi riisien päälle.
 
Sirottele ja hiero kunkin koipireiden nahan alle(ellet pääse nahan alle, iske puukolla vähän reikiä nahan läpi lihaan ja mausta nahan pinta) ja päälle teelusikallinen curryjauhetta ja hiukan suolaa. Mikäli et ole löytänyt marinoimattomia paloja, voit pestä marinadin pois kylmällä vedellä, kuivaa huolellisesti. Asettele kananpalat vierekkäin riisipedille nahkapuoli ylöspäin ja paista 200 asteessanoin puolitoista tuntia eli kunnes nahka muuttuu rapeaksi ja ruskeaksi.


Tämä kun paistuu sun uunissa, niin ihanat ja houkuttelevat hajut leviävät kotiisi. Tuosta riisistä tulee jumalaista kun se saa arominsa noista mausteista ja se imee itseensä kaiken kanasta tihkuvan rasvan.

Alkuvalmisteluihin ei saa menemään kuin viisi minuuttia ja loput hoitelee uuni.

Toki arki-iltana ei ehkä oo aikaa ootella 1,5 tuntia ruuan valmistumista... mutta jos sattuu sellainen päivä, että oot kotona nakkaamassa ruuan uunin, niin...!

Ja kuten huomasitte, tätä tehdään yhdestä budjettiaterioiden kivijaloista, aina edullisista ja joskus vielä edullisimmista (kuten nyt, punalaputettuna) kanan koipireisistä(vai reisikoivista?). Muita aineita mulla onkin aina kotona ja jos joudut ostamaan noita mausteita, ne kyllä riittää aika moneen kokkauskertaan(varsinkin jos ostaa joka joulu kinkkua varten kokonaisia neilikoita kun ei muista onko niitä).


Kylkisalaatiksi pyöräytin

Libanonilainen kurkku-tomaattisalaatti

kurkkua paksuina paloina
tomaattia lohkoina tai siivuina(jos pikkutomaatteja)
punasipulia ohuina suikaleina
vähän kuivattua minttua, suolaa, mustapippuria, ruohosipulia
kastikkeeksi sitruunanmehua ja oliiviöljyä, suoraan pintaan

Ai että!
Saako sanoa. Vain oikeanlainen leipä puuttui!

torstai 20. lokakuuta 2022

HERKKURUOKAA PIENELLÄ BUDJETILLA


Vitonen neljän hengen ateriasta ei kuulosta hassummalta hinnalta. Alemmaskin pääsee, mutta tuo aterian hinta on sellainen vielä aika kivuton versio, ilman liikoja kompromisseja.

Tänään sanomalehdissä (Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi) julkaistiin tekemäni ruoka-aukeama aiheen tiimoilta.Kun 5000 merkkiin pitää sopia 4 reseptiä ei siihen mahdottomasti saa enää säästövinkkejä mahdutettua, mutta toivotaan, että lukijat saivat ajattelemisen aihetta ja muutaman vinkin.

Olen nimittäin sitä mieltä, että aika moni meistä pystyisi säästämään ruokamenoissa todella reippaasti ja silti saa syödä herkullista ja ravitsevaa ruokaa.

Uunitacot on tämän hetken trendaava resepti. Omassani vähensin lihan määrää ja toin lisäprotskua texmex tyyliin sopivasti mustapavuilla. Tämä oli aika hankala ruoka sinänsä, koska se huutaa useita höysteitä, ja se nyt on vaan niin, että mitä enemmän raaka-aineita sitä kalliimmaksi ateria yleensä tulee.  Uunitacot olivatkin aukeaman kallein ateria, 6,49€.

Aukeamastani tuli aika lihaisa tällä kertaa, vaikka juuri lihan vähentäminen noin ylimain on aika hyvä  säästövinkki. Sesongin kasviksista tehty ruoka on yleensä edullista.

En saanut mielestäni nyhtöpossua ja vaikka hankkimani kassler olikin kilohinnaltaan verraten kallista, 7,99€, pysyi kokonaishinta ihanien uunijuuresten kanssa vielä aisoissa, 5,34€. Sitä paitsi, oikeasti en koskaan osta noin kallista kassleria tai possun ulkofilettä. Tällä kertaa tein reseptit kuitenkin yhden kaupan taktiikalla, enkä metsästänyt shokkitarjouksia, mutta siis tämäkin ruoka on tehtävissä oikean tarjouksen kohdalle osuessa vielä halvemmalla.

Etsin aluksi possun lapaa, mutta sen isoluinen kilohinta alkoi tuntuakin korkealta, kun asiaa mietin. Käänteleppä itte pakettia käsisäs seuraavan kerran kaupassa käydessä.



Siskonmakkarapastan kohdalla oli valittava makkarat neljästä merkistä, joista kolmen kanssa budjetti olisi ampaissut taas yli vitosen. Kaupalla oli myös ihan oman merkin alla siskonmakkaroita, mitä en ollut koskaan edes huomannut, jotka olivat huomattavasti halvempia kuin muut. Siskonmakkarapasta, joka taltuttaa suuremmankin nälän onnistui hintaan 4,58€


Kanan kanssa palasin vanhaan kunnon reisikoipiaikaan. Muistin jakamani herkullisen siirappisen seesamkanaohjeeni ja lähdin sitä muokkaamaan, alkuperäisessä kun käytetään 2,5dl siirappia tai hunajaa (varsinkin hunajalla) ja siinähän se hinta oliskin pompsahtanut heti. Vähensin siirapin määrää radikaalisti ja hyväähän siitä tuli kumminkin. Menestysresepti budjettiruuan saralla, kokonaiset 3,50€ riiseineen päivineen!

Huomasinpa tässä vielä muuten sellaisenkin bonuksen, että kaikki käytetty liha oli kotimaista alkuperää jokaisessa ruuassa!


Lokakuisen kurpitsakuun hengessä muistuttelin vielä alalaidan pikkujutussa ihanista kurpitsakeitoista. Enää en laskeskellut senttejä enkä euroja, vaikka kyllähän nämäkin kategoriaan edullinen menevät. Ja ovat silti ihan kokonainen ateria vaikka itse leivottujen sämpylöiden tai perunarieskojen kanssa.


Jäi kyllä ratkaisematta oliko tämä Hokkaidokurpitsasta kookosmaidon kanssa valmistettu keitto mun suosikki,


vai olisko se sittenkin ollut tämä pekonilla höystetty myskikurpitsakeitto?

Ainakin  värin puolesta suosikiksi nousee...molemmat!

torstai 29. syyskuuta 2022

ARKIJÄRKI RUUANLAITOSSA: PADAT JA LAATIKOT


Siitä ei nyt mihinkään pääse, etteikö yksi JÄRKEVÄ tapa selvitä arjen ruokahuollossa on kokkailla kerralla enemmän ja pakastaa  ruoka sopiviin annoskokoihin (perheannoksiin tai vaikka ihan sinkkuannoksiin), joita voi sitten kätevästi ottaa pakastimesta aterialle.

Siitäkään ei mihinkään pääse, että pataruuat ja laatikot soveltuvat erinomaisesti tähän toimintaan. Ja tässä on nyt kyseessä ihan kolmen säästön keino: Aika, raha ja hermot. En tiedä mihin järjestykseen laitat nuo omissa arvoissasi, mutta kallisarvoisia ovat kaikki.

Nyt kun ruuan ja muiden elinkustannusten nousu kiihtyy, monella löytyy säästövaraa juuri siitä holtittomassa ruokabudjetissa. Säästäenkin voi syödä erinomaisesti. Bloggaajakollegat Tinskun keittiössä, Jotain Maukasta ja Sweet Food O'Mine julkaisevat jo omia tarkan euron reseptejään, mikä on aivan supermainiota! Myös multa on tulossa aihepiirin ruoka-aukeama sanomalehtiin lokakuussa. Stay tuned.

Mutta tänään säästetään paata- ja laatikkoruokien kanssa. Luettavissa Lännen Median sisältöä julkaisevissa sanomalehdissä (Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi) ja verkkojulkaisuissa. Tämmösiä:


Kaalilaatikko. Jos olitte unohtaneet kuinka hurjan herkullista se on, niin kuin itse vähä olin. Niin tehkää sitä nyt. Mikä herkku uunissa hautuukaan. Erinomaista pakastukseenkin.


Aurajuustoinen hunajakanakasvispata yhdistää vähän kaikki herkut. Parasta että se itseasiassa myös valmistuu nopeasti.


Varsinkin tarjouksesta tarttuu mukaan herkästi karjalanpaistilihapaketti. Lihoista voi myös tehdä muutakin kuin sitä perinteistä. Tässä pataruoan riittoisuus moninkertaistui kun lisäsin mukaan kilon ihania sesongin punajuuria.


Mä oon jostakin syystä aina rakastanu purkkitonnikalaa. Ylihelpossa tonnikala-perunasoselaatikossa se on just omiaan! Vähän hävettää kun tajusin, että olisi kannattanut tehdä tämä kotimaisesta purkkikalasta. Että suosittelen kokeilemaan sitä! Minä nyt tein tonnarista vähän kuin vanhasta tottumuksesta.


Syksy on myös ihanien, perinteisten ja edullisten jälkiruokien aikaan. En keksi ehkä mitään parempaa kuin uuniomenat...


...ja rehellisen, puolukoista keitetyn vispipuuron.

Oi nam!
Ja nyt kokkaamaan!



torstai 31. maaliskuuta 2022

REHELLINEN KINKKUKIUSAUS

 

Kukaan ei varmaan etsi rehellistä (ja huumorintajuista) kinkkukiusausta. Se nyt vaan on tällainen, oma, googleoptimoimaton sanapari kinkkukiusaukselle, joka on perinteinen, se ainoa oikea, herkullinen, helppo, täyteläinen, suussa sulava, maailman paras, mummon, kotitekoinen, yksinkertainen, alusta asti...vai millä hakusanoilla sinä etsisit kinkkukiusauksen reseptiä?

Niin yksinkertaista ruokaa ei olekaan, ettei sille reseptiä netistä haettaisi. Makaroonilaatikko, jauhelihakastike, pyttipannu, kinkkumakaroonisalaatti, hernekeitto, kaikki keikkuvat listoilla blogini haeskelluimmissa resepteissä. Ja nyt on turha tulla sanomaan, etteikö blogistani löytyisi myös eksoottisisempia reseptejä, koska te kyllä tiedätte, että niitä vasta löytyy.

Kyllä minä itsekin välillä googletan jonkun tutun ja turvallisen reseptin paistoaikaa tai nestemäärää, vaikka aika rohkea olenkin tekemään oman pääni mukaan ja vankalla kokemuksella (syteen tai saveen). Tosi perinteisten ja arkisten ruokien kohdalla ajattelen lämmöllä, että siellä on joku, joka on päättänyt opetella tekemään ruokaa myös perinteitä kunnioittaen tai on saanut näyn äidin tai mumman tekemästä ruuasta, jota ei ole sushien ja hampurilaisten välissä ehtinyt aikoihin syömään. Ja nyt sitten tavoittelee samaa ihanaa tunnetta ja makua.



Aika vahvasti miellän itse kinkkukiusauksen kotiruuaksi. Juuri eilen skippasimme lounaspaikan, jossa oli ruokana kinkkukiusausta. Jotenkin en vain halua ravintolaan syömään sitä. Samanlainen kompleksi mulla on muuten lohen kanssa. Sivuutan sen aina automaattisesti ravintolan listalla, kotona tulee niin usein tehtyä kaloista juuri lohta.

Kinkkukiusaus on siitäkin ihana ruoka, että voit tehdä sen ylihelposti pakastetusta peruna-sipulisekoituksesta, kinkkusuikaleista ja kermasta. Viisi minuuttia ja loppu aika uunissa haudutusta.

Mutta voi sen tehdä kokonaisista perunoistakin ( ja minä tein, välttääkseni huomautukset sipulinpaloista). Oma äitini tykkää tehdä sen juuri näin aina, alusta asti (ja sipulin kanssa). Vaikka olen erittäinen tyytyväinen siihen pakastesekoitus kinkkukiusaukseen, niin pakko sanoa, että se kotona tehty on vaan sitten kumminkin jostain syystä vielä parempaa!


KINKKUKIUSAUS

6:lle

n. kilo perunaa

200 g palvirouhetta

1 rkl sipulijauhetta

150 g (savu)juustoraastetta

suolaa ja pippuria

5 dl kermaa ja maitoa (Kippari ruokakerma sopii myös hyvin)

persilja on kivaa pinnassa


Kuori perunat. Kookkaat perunat on nopea kuoria ja paloitella. Leikkaa perunat ensin siivuiksi ja sitten siivut suikaleiksi.

Voitele uunivuoka. Lisää sinne perunapalat ja palvirouhe, juusto sekä mausteet. Sekoita.

Lisää kermamaito Pökkää uuniin , 200 astetta tunniksi, tai niin kauan, että perunat on varmasti kypsiä. Jos pinta alkaa tummua, peitä foliolla.

 Lisukkeiksi sopii ihanasti etikkapunajuuret tai raikas kaalisalaatti ja mummonkurkut tietenkin.

Muuta: Sipulijauheen voit korvata hienonnetulla sipulilla, saatan kyllä laittaa reilumminkin kuin ruokalusikallisen.

Mulla oli juustona tässä sellaista koskenlaskijamurua, sitä ei taida olla myynnissä kyllä kuin suurtalouskeittiöpuolella.

Maidot ja juustot voi vaihtaa laktoosittomiin, mutta on ihanaa myös jos ei tartte, koska pitkään haudutettaessa ruokaan tulee niistä sellainen ruskean punertava sävy. Tämä näyttää mun mielestä raikkaammalta.


tiistai 1. maaliskuuta 2022

MAAILMASTA NOPEIN KANA-FETAKASTIKE

Ja myös maailmasta parhaimpia maultaan. Tämä Karita Tykkän IG-feedistä nappaamani resepti on, sen lisäksi, että se valmistuu 10 minuutissa, aivan superherkullista ja makua täynnä. Vaikka aineksisa onkin niukasti, valkoviini, feta ja kerma tuovat kanakastikkeeseen ihan upea maut. Melkein yhtä hyvää kuin Marry Me-kana!

Edellisen postaukseni tatti-fetakastike on tämän reseptin toinen versio. Hyvin nämä olisi voinut summata samaan reseptiinkin ja kuitata, että vaihda sienet kanaksi, mutta näissä on kuitenkin sen verran luonnetta, että saakoon molemmat oman postauksensa.



Karita kertoi, että hän tekee yleensä molempia versioita yhtäaikaa, kun osa perheestä tykkää kanasta ja Karita on taas hulluna sieniin (molemmat hyviä proteiinin lähteitä). Minähäm tein sitten aivan samoin, kahden kastikkeen taktiikalla. Laitoin uuniperunat uuniin kypsymään jo hyvissä ajoin ennen kastikkeen tekoa ja tattiversion nautinkin sen kanssa. Muu perhe sai sitten valita. perunan lisäksi mulla oli jääkaapissa ylijäänyttä riisiä ja pastaa, joten päästiin kokeilemaan näitä ihmekastikkeita vähän kaikkien kanssa.


Kana-fetakastike

4:lle
2 rkl öljyä
300 g broilerisuikaleita tai suikaloitua broileria
1 sipuli hienonnettuna (tai 1 rkl sipulijauhetta)
mustapippuria myllystä
4 dl kuivaa valkoviiniä
2 dl kermaa
1 kana- tai kasvisliemikuutio
100g fetajuustoa
tuoretta tai kuivattua (lehti)persiljaa pinnalle

edit: viininmäärä saattaa tuntua isolta, voi korvata puolet vedellä


Kuullota paistinpannulla öljyssä kana ja sipuli.
Mausta mustapippurilla.
Lisää pannulle viini ja kerma, sekä liemikuutio.
Keitä kokoon kastikemaiseksi.
Murustele sitten fetajuusto sekaan ja sekoita. Juuston ei tarvitse sulaa, saa jäädä sattumiksi.
Viimeistele persiljasilpulla ja tarkista vielä suola.


Ettepä arvaa, mikä oli etä-äidin ultimate lounas? Kun molempia, tatti-ja kanaversioita jäi ihan pikkuisen, yhdistin ne ja söin viimeisen uuniperunan kanssa!

tiistai 11. tammikuuta 2022

HIRVENLIHAPULLAT - PAREMPAA ARKIRUOKAA

 

 
Parempaa arkiruokaa, sitä se todellakin on. Maltoin ottaa taas yhden paketin hirvenjauhelihaa - vieläpä vasan - sulamaan, kun pää löi ihan tyhjää mitä  tekisin ruuaksi. Hirven jauheliha taipuu kaikkialle minne jauheliha nyt yleensäkin, se on maukasta ja hyvin vähärasvaista. Äitini maailman paras bolognesekastike tehdään hirvenjauhelihasta, siihen se päätyy meillä useimmiten. Myös makaroonilaatikko ja lihapullat ovat suosittuja.

Teen lihapullat perinteisesti uunissa, se on niin helppoa ja kyllä sieltäkin pulliin väriä saa. Pyöreisiin pulliin paras konsti on kuulemma keittää ne ensin ja sitten paistaa väri, en ole jaksanut noin monivaiheista lihapullapajaa vielä pystyttää. Taikinan teko, pyörittely, pellille ja uuniin, se on siinä.

Uskomattoman mehevät ja herkulliset hirvenjauhelihapullat saa muuten kypsentämällä ne italialaiseen tyyliin tomaattikastikkeessa. Reseptini löytyy Maikkarin arkistoista.

 Jostain syystä meidän lapset eivät ole oppineet perinteistä ruskeaa kastiketta arvostamaan. Joskus on siitä huolimatta keitettävä ruskea jauheliha-, makkara-, nakki- tai lihapullakastike, kun tulee mieliteko perinteisestä arkiruuasta. Mutta useimmiten lihapullat nautitaan meillä ilman lämmintä kastiketta, jonkun dippisoosin tai muun kanssa.Ja kun mun harvoin tekee mieli perunamuusia, teen vaikka uunilohkoperunoita.

En ole mikään valmiskastikkeiden ystävä (paitsi ruuanlaitossa käytettävien maustekastikkeiden), mutta Lakeus Kokkaa - messuilla sain pullon tajuttoman hyvää Nonna's Blue Cheese-kastiketta. Olen aivan addiktoitunut siihen, eikä ihme, siinä käytetään nimittäin aitoa Valion Aurajuustoa. Tämä on ilmeisesti vain tukkumyynnissä Horeca-puolella, mutta jos törmäätte, niin iso suositus.






Hirvenlihapullat

yksi pellillinen, 30 kpl
500g hirvenjauhelihaa
1-2 kuivanutta  vaaleaa leivänpalaa raastettuna (tai 1 dl korppujauhoja)
1 prk kermaviiliä
1 muna
1 keltasipuli hienonnettuna
1 rkl öljyä
1/2 tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
1/2 tl maustepippuria
1 tl paprikajauhetta
1 rkl kuivattua persiljaa

Sekoita jauheliha, leipä, kermaviili, muna ja mausteet taikinaksi. Kuullota sipulihakkelus öljyssä miedolla lämmöllä pehmeäksi. Sekoita mukaan taikinaan.

Pyörittele kylmällä vedellä kostutetuin käsin (kertakäyttöhanskat ovat tässä myös erittäin kätevät) uunipellille 30 lihapullaa, sellaisia puolikkaan kananmunan kokoisia.

Paista 200 asteisessa uunissa n. 20 min, kunnes lihapullat saavat hiukan väriä.

Upota lihapullat perinteiseen ruskeaan (kerma)kastikkeeseen ja tarjoa muusin kera tai tarjoile vaihteeksi lohkoperunoiden ja jonkun kylmän kastikkeen kanssa. Tai tee lihapullapatonki kasvislisukkein.

Mutta sä, niinkuin mäkin tiedetään, että kaikista parhain on kuuma lihapulla pelliltä suoraan suuhun!

















keskiviikko 29. syyskuuta 2021

REHELLINEN ROUSKUKASTIKE

Taidan olla yksinkertaisten makujen nainen.  Ruisleipä. Silakka. Sianliha. Rouskut. Kaikki nuo maut ovat tuttuja jo lapsuudesta, Oravan mummolasta. Sen takia niillä on erityinen sopukka sydämessä. Ne sitovat minut juurillaan tähän maisemaan ja näille lakeuksille.

Vaikka minä hörhöttelisin pitkin ja poikin ja söisin suuni makiaksi maailman herkkuja, palaan aina kotiin, turvaan ja lapsuuden onneen kun saan syödä näitä yksinkertaisia makuja. Ruisleipä. Silakka. Sianliha. Rouskut.

Eikä ne maut aina niin mietoja ole, otetaan vaikka rouskut.Kyllä ne ovat luonteikkaita ja vähän pippurisiakin, oikean sienen ja metsän makuisia. Vahvoja. Väkeviä, ei maultaan vaan voimaltaan.

Tasan kaksi asiaa mitä niistä rouskuista mummolassa tehtiin olivat suolasienet, joka jaloistui sitten sienisalaatiksi  ja sienikastike. Se sienikastike ei ollut mikään lihan lisäke vaan kastike, joka syötiin kuoriperunootten kans.Valkokastike, johon lisättiin sieniä.

Siitä mä tykkään vieläkin.

Eikä me ikään puhuttu kangasrouskuista  saati karvarouskuista.
Me noukittiin kangassiäniä ja karvalaukkuja! 


Perinteinen rouskukastike

1/2 l esikäsiteltyjä kangas- tai karvarouskuja (keitä väljäs vedessä 5-8 min)
3 rkl voita
1 iso sipuli
2 rkl vehnäjauhoja
7 dl maitoa
varovasti valkopippuria ja maustepippuria, suola
persiljaa tai ruohosipulia pinnalle

Pilko käsitellyt sienet, kuori ja hienonna sipuli. Kuullota niitä voissa 5 min.

Ripottele sekaan vehnäjauhoja ja sekoita niin, että vehnäjauhot tulevat rasvaiseksi. Lisää sitten pienissä erissä maito, sekoita aina hyvin välillä ja anna kevyesti kiehua, välillä puuhaarukalla sekoitellen kunnes kastike paksuuntuu.

Mausta suolalla ja valko- ja maustepippurilla.

Voit käyttää nesteenä myös vettä ja kermaa 5+ 2. 





 

torstai 12. elokuuta 2021

KANAA USEIN PÖYDÄSSÄ


Kana löytää tiensä aika useasti meidän ruokapöytään. Se maistuu kaikille, on helppoa ja nopeaa valmistaa ja myös edullista. 

Päivän hittisana lienee tällä hetkellä tutkijoiden kehittämä planetaarinen ruokavalio, jolla taataan kestävällä tavalla tuotettu ruokatuotanto ruokkimaan kohta maapallolla olevat 10 miljardia ihmistä. Se on hyvin kasvispainoitteinen ja varsinkin punaisen lihan syöntisuosituksia rajoitetaan.  Kala ja kana istuvat paremmin planetaariseen ruokavalioon. Kyllä tätä taas täytyy pureskella ja yrittää ymmärtää ja miettiä valintojaan.

Mutta jos nyt mennään oman keittiökunnan tason problematiikkaan, jossa ei aina jaksa miettiä kovin viisaita, kun tarkoitus on ehkäistä erinäiset nälkäkiukut ja tuoda hyvä arkiruoka pöytään. Vaalia välillä sitä ruokailuhetken kulttuuria, kun voi syyllistymättä nauttia hyvästä ruuasta ja vaihtaa päivän kuulumiset ruokapöydän äärellä.

Tämä mun introni on sekava kuin pääkoppani konsanaan lomien loputtua, joten parasta nyt vain sen kummempia aasinsiltoja todeta, että seuraavaksi vähän teaseriä  tämän torstain ruoka-aukeaman resepteistä.
Jotka ovat siis kanareseptejä.


 

Ja jos mikä, niin  uunissa valmistuva Jerk-kana tuo  ilon ja värin ruokapöytään. Pannulta löytyy ananasta , paprikaa ja kesäkurpitsaa. Helpon herkullista ja erilaista, jos se nyt olisi se avainkokemus mitä tässä haen.


Tahmakana taas on herkku, joka valmistuu ihan muutamasta raaka-aineesta. Siinä on ihanasti maapähkinävoita, joka täytelöittää makua ja korostaa tahmaisuutta.



Välillä mulla käy niin, että kun oikein innostun wokkailemaan, soveltamaan ja yhdistelemään saan lopputulokseksi pannullisen sheibaa ruokaa, joka on, no yleensä ihan syötävää, mutta ei mitään mieltä ylentävää. Sen takia taputan itseäni erityisesti olkapäille kun onnistun muutamasta raaka-aineesta wokkaamaan selkeä ja kiinnostavan aterian. Tämä inkivääri-valkosipulikana on siitä hyvä esimerkki. Sairaan nopea myös, 15 min. Toki itse tujauttaisin mukaan myös chiliä, tämä on vähän sellainen peruslapsiystävällinen versio. Koska ainakin urbaanilegendat kertovat, että chilinsyöjälapsiakin on.



Kana Hienohelma on näistä resepteistä hauskin. Se on pikaversio kasari-ysäri vaihteen reseptistä, joka on taidettu julkaista Annan Iltapalakirja- nimisessä läpykkeessä, joka minulla tietysti on tallella, koska en pysty erkanemaan resepteistäni. Siinä on jotain tuttua Ruotsin saman ajan arkihitistä Flygande Jakobista, jossa on kana, pähkinää ja banaania. Tässä ei ole pähkinää, vaan aurajuustoa. Nykyään teen harvoin, mutta aikoinaan tätä tehtiin oikein vieraillekkin ja aina oli niin hyvää!



Kakkosjuttuun ymppäsin puutarhani marjoja, vähän taas uudenlaisilla kakku/piirakkaresepteillä.
Aivan superhyvä on tämä mehevä ja maultaan kirpsakan pehmeä karviaispiirakka. Resepti on hullun helppo ja on erityisen ihanaa kun löytää nimenomaan karviaisille hyvin soveltuvan reseptiikan. Pinnalla mantelimassa antaa ihanan säväyksen.

Koirani muuten söi koko kakun ensimmäistä palaa lukuunottamatta. Ilman lupaa siis. Kerrankin kun olisin halunnut herkutella itse.



Valkosuklaa-mutakakku punaherukoilla on varattu sitten tosi makean ystäville. Koska makea se on. Mutta punaherukat ovat juuri se marja mnkä tähän voi laittaa tasapainoittamaan makua. Ja jos valkoinen mutakakku tekee mieleesi tepposet ja muistuttaa liikaa "raakaa taikinaa", voit aina lisätä 10 min. paistoaikaa ja paistaa normikypsäksi, jolloin voit poistaa muta-sanan kakun nimestä. Toimii näinkin.

Sitten vaan kohtia arkea, uusin kanareseptein  ja päälle piirakkaa! Ihan luxus-arki, vai mitä?







sunnuntai 23. toukokuuta 2021

IHAN NORMAALI MOUSSAKA



Kaupallinen yhteistyö Oatlyn kanssa.

Ajat muuttuu, tavat muuttuu, ruuat muuttuu. Se mikä eilen oli vielä poikkeus, onkin tänään uusi normaali.

Mulle moussaka on mehevä ruokamuisto Kreikasta, tänään saatan tehdä sen kuitenkin erilailla kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Haluan kokeilla, miettiä ja pohtia omia pieniä keinoja muuttaa maailma, niin terveyden kuin ympäristön kannalta. En tiedä, sopiiko pienet keinot ja maailman muuttaminen samaan lauseeseen, mutta mikää ei silti estä muokkaamasta omia asenteita. 

En siis halua tehdä tästä numeroa, mutta mun ihan normaali moussaka voi tänään olla selkeästi vegaanimoussaka. Ja hemmetin hyvä sellainen!


Tykkään käyttää proteiinin lähteenä linssejä tai papuja ja tämän (ihan normaalin) moussakan täytteenä on aivan superhyvä tomaattinen linssikastike. Moussakaa se ei olisi, ellei kastikkeessa maistuisi ihanasti kaneli.

Täydellisen moussakasta tekee kuitenkin ihana bechamel-kastike, tiedättehän tuon klassisen valkokastikkeen, jota ilman ei lasagne olisi lasagnea, kuorrutettu kukkakaali mistään kotoisin tai, tosiaan, moussaka moussakaa. Bechamel valmistuu Oatly- kaurajuomasta, jonka maku antaa ihanan viljaisan vivahteen kastikkeelle yhdessä muskottipähkinän kanssa.


Vähän teki mieli tarttua myös iMat Ruokaan, joka on siis tuollainen kermamainen ruuanlaittotuote, mutta tällä kertaa valitsin kuitenkin kaurajuoman, kastike onnistuu kyllä molemmista, tai puolet ja puolet. Eli mitä sulla nyt siellä jääkapissa sattuu olemaan.

Moussaka on niin mehevää, etten kyllä edes jäähtyneenä saa leikattua sellaisia säännöllisen mallisia neliömallisia annospaloja, joita ruokakuvissa aina näkyy. Mun moussaka kauhaistaan lautaselle, jolle se muhevasti leviää. Ihan sama muuten lassen kanssa.


MOUSSAKA  (jonka kruununa ihana kaurajuomasta valmistettu bechamel)

6:lle
2 munakoisoa
hiukan öljyä 
suolaa ja mustapippuria myllystä

linssitäyte
2 rkl öljyä
2 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi
1 porkkana
1tl kanelia
1 tl oreganoa
2 rkl tomaattipyrettä 
2 pahvitetraa punaisia linssejä
1 tlk tomaattimurskaa
2 dl kasvislientä

valkokastike
3 rkl öljyä
3rkl vehnäjauhoja
150 g vegaanista juustoraastetta (mozzarellatyyppistä)
hiukan jauhettua muskottipähkinää

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen (kiertoilma 180). Siivuta pestyt munakoisot puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Levitä uunipellille, voitele öljyllä, suolaa ja pippuroi. paahda 25 min kunnes saavat hiukan väriä ja kypsyvät.

Hienonna sipulit ja valkosipuli ja raasta tai pilko porkkana. Kuumenna öljy keskilämmölle ja kuullottele sipulit pehmeiksi, lisää sitten porkkanaja mausteet mukaan, freesaile muutama minuutti.

Lisää tomaattipyree, linssit, tomaattimurska ja kasvisliemi ja keittele hiljalleen parikymmentä minuuttia. Jos täyte uhkaa paksuuntua liikaa, lisää nestettä.

Valkokastiketta varten kuumenna öljy (voit käyttää myös kasvismargariinia) ja sekoita siihen vehnäjauho hyvin. Älä anna kuitenkaan ruskistua vaan kaada mukaan kaurajuomaa pienissä erissä, koko ajan paakuttomaksi sekoittaen. Jatka sekoittamista ja miedolla lämmöllä keittämistä 3 minuuttia, eli kunnes kastike sakenee. Lisää lopuksi vegaanijuustoraaste ja kuumenna sekoittaen tasaiseksi. Mausta muskottipähkinällä.

Kokoa moussaka voideltuun vuokaan. Ensin puolet munakoisoviipaleista alle ja puolet linssitäytteestä päälle. Toista kerran ja levitä lopuksi valkokastike kaiken pinnalle.

Paista uunissa n. 30 minuuttia, eli kunnes pinta kääntyy kullankeltaiseksi. Pinnalle ripoteltu persiljasilppu on kiva lisäväri, kun kannat vuoan pöytään.

Lisää ihan tavallisia reseptejä löydät Oatlyn reseptisivuilta.








tiistai 13. huhtikuuta 2021

VANHA KUNNON PYTTIPANNU

 

Kyllä ei ole kotona tehdyn pyttipannun voittanutta. Se vain on niin kertakaikkisen hyvää. Yksinkertaista ja hyvää.

Se on myös ehdottomasti yksi lapsuuteni lempiruuista, vaikka ei me silloin Oravan mummolas mistään pyttipannusta taidettu puhua. Paistinperunootahan ne oli ja sinne kun lisäsi jotakin makkaraa ja paistoi munan päälle, niin sitähän se oli mistä pyttipannuna puhutaan.

Ennen, kun joka päivä keitettiin perunaa, niin niitä sitten saattoi jäädä ylikin usein, tai ehkä oli keitetty tahallaan reilusti, jotta saataisiin paistinperunoita seuraavalle päivälle. Hävikkiruuista se on siis yksi parhaimpia. Keitetyt ylijäämäperunat kohtaa mitä tahansa kaapista löytyy, makkaraa, nakkeja, kinkkua, lihaa. Mulle kyllä maistuu tuo hyvinkin perinteinen versio eli peruna, sipuli, makkara ja muna. Voissa paistettuna ihanasti valurautapannulla.

Jos perheessä on jotakin sipulinkieltäytymisvaiheessa eläviä, laitetaan sipulijauhetta.


PYTTIPANNU

4:lle

8-10 perunaa (koosta riippuen)

25 g voita

1 iso sipuli

4 makkaraa (tai nakkeja, kinkkukuutioita yms.)

4 munaa

suolaa

paprikajauhetta

mustapippuria

(ruohosipulia tai persiljaa)

Kuori ja pilko perunat. Kuori ja hienonna sipuli. Poista makkaroista kuoret ja pilko makkarat. En tykkää mistään minikuutioista vaan perunalohkot saavat olla reiluja.

Heitä ensin puolet voista pannulle (voi laittaa myös hiukan rypsiöljyä) ja pehmittele sipuleita minuutin tai pari. Laita sekaan lohkotut perunat ja makkarat ja paistele hyvännäköinen kullanruskea paistopinta. Älä siis ole koko ajan kääntelemässä äläkä sohimassa lastalla, ettei turhaan tule mössöä perunoista. Mausta suolalla, paprikajauheella ja mustapippurilla. Paiston puolivälissä lisää loput voista.

Paista kananmunat öljyssä tai voissa toisella pannulla, toiselta tai molemmilta puolilta, niin kuin tilattu on. Ihaninta on tietysti, jos saat jättää keltuaiset juokseviksi.

Hienonnettu ruohosipuli pinnalla on kyllä todella hyvää.


torstai 28. tammikuuta 2021

IHAN VAAN KAALIKEITTO

 

Tai ei suinkaan mikä-vaan-ihan-vaan kaalikeitto vaan herkullinen ja perinteikäs arkiruokasoppa. Jos kaaliruuista puhutaan tai ainakin perinteisistä, kaalilaatikosta, -kääryleistä ja -keitosta, niin omat pisteeni menevät juurikin keitolle. Laatikon ja kääryleiden siirappimaisuus on aina näyttäytynyt minulle jotenkin tunkkaisena, mutta kevyesti lusikoitava keitto solahtaa alas lämmittäen ja energisoiden. 

Se iänikuinen kaalisoppa-laihdutuskuuri puhe lienee tehnyt tehtävänsä ja tuntuu aina, että kovinkin keveästä keitosta puhutaan, mutta onhan tässä nyt jauhelihaa ja perunaakin, kyllä tällä pärjää.

Ja omaani tykkään tosiaan laittaa perunaa, mutta sen voi poiskin jättää. Kasvisversioon vois jauhelihan tilalle laittaa vaikka paprikaa, fenkolia tai enemmän juureksia. Tai papuja! Kaali-linssikeittokin kuulostaa toteutettavalta idealta. Ja hapankaalikeitto on kokonaan kokeilematta. Täytyy heittää se kaali nyt edes kerta viikkoon ostoskärryyn. Koska keittojen lisäksi se on upeaa salaateissa ja paistettuna siitä tulee hieno lisuke vaikka mille, sopii myös kaikkiin wokkeihin... 

On myös edullinen raaka-aine.Tämän postauksen kaali oli vissiin 0,63€ kilo ja kun tuo jauheliha oli 2.99 tarjouspaketti niin kyllä jää maukkaalle annokselle edullinen hinta.

KAALIKEITTO

reilusti kuudelle
1 rkl öljyä
400 g jauhelihaa
1 sipuli
2 porkkanaa
800 g kaalia
6 perunaa
1-1,5 l vettä
kasvis- tai lihaliemikuutio
6 maustepippuria
2 laakerinlehteä

Ruskista jauheliha öljyssä kattilassa tai padassa. Lisää loppuvaiheessa kuorittu ja pilkottu sipuli mukaan pehmenemään. Poista kaalista kova kanta ja paloittele/suikaloi. Lisää silputtu kaali ja kuoritut, pilkotut porkkanat ja vesi sekä mausteet. Anna kiehua hiljalleen 20 min, lisää sitten kuoritut ja lohkotut perunat ja keitä kunnes ne kypsyvät.

Tarkista vielä suola. Hienonnettu persilja tekee aina terää keiton pinnalla.