About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

YUCA CON MOJO JA KUINKA MANIOKKI KUORITAAN


Kuuba saapui tällä viikolla meidän keittiöön.

Olen jo pitkään pyytänyt Natasiskoa kokkailemaan kanssani jotain kuubalaista, ja nyt vihdoinkin, suoraan Kuubasta lakeuksille jouluksi lentänyt sisko ehti  tarttua toimeen. Argh, vain näitä pimeitä iltoja. Eli luvassa hyvää kuubalaista ruokaa paskoilla kuvilla.


sanoin siis paskoilla kuvilla en kuvilla paskoista...

Yuca eli jukka eli maniokki eli kassava on juuri se epämääräisen paksukuorinen ranteenpaksuinen juuri, jota meidänkin cittarista löytyy. Aina ihmettelen, että kuka noita ostaa ja mitä niistä tehdään. Etenkin kun maniokki on raakana myrkyllinen ja sen sisältämä sinihappo (ja syanidiyhdisteet) voivat oikeasti saada ruokailijan poistumaan niin sanotusti jalat edellä. Normaalisti keitettynä se on kuitenkin aivan turvallinen, hiukan perunaa muistuttava juures. Miedonmakuinen, tärkkelyspitoinen, helposti sulava ja energiapitoinen maniokki on Etelä-Amerikasta alunperin lähtöisin oleva, ilmeisesti jopa 10 000 vuotta vanha viljelyskasvi, jonka portugalilaiset toivat Brasiliasta myös Afrikkaan joskus 1500-luvulla. Afrikkaankin tuo vaatimaton kasvi on kotiutunut erinomaisesti. Maniokista valmistetaan myös tapioka-jauhoa. Wikipediasta selviää, että 800 miljoonaa ihmistä käyttää maniokia peruselintarvikkeenaan.


Sitten täälä pohjolassa on yks 5 milliä, jotka kääntelee sitä marketissa ihmetellen kädessään.

Montaa kertaa en ole jukkaa syönyt ja nyt ensimmäistä kertaa sitä valmistin, kuubalaiseen tyyliin. Maniokkia ostaessa kannattaa ostaa ehkä sellainen keskikokoinen yksilö. Sen tulisi olla kauttaaltaan kova ja kiinteä, pehmeys kertoo yli menneestä juureksesta. Maniokki on sisältä hyvin valkoinen ja se saattaa erittää hiukan maitomaista nestettä leikatessa (varmaan sitä tärkkelystä...) Maniokki käsitellään leikkaamalla molemmat päät pois ja pilkkomalla juuri sitten n.10 cm paloihin. Ota pala kerrallaan käteen ja vedä maniokin pituuttaan suora viiva tumman kuoren läpi. Nyt voit ujuttaa viillon reunasta pikkuveitsen kuoren ja itse juureksen väliin, niin, että saat sormesi mahtumaan sinne ja sitten vain varovasti irroitat kuoren koko palasta, yleensä se lähtee yhtenä isona soirona.



Maniokki keitetään kypsäksi niin, että se alkaa halkeilla, vähän niinkuin ylikypsä peruna. Joskus syötäessä suuhun saattaa tulla pitkä puinen säie, sen voi huoletta laittaa sivuun suusta, sitä ei ole tarkoitus pureskella, maniokki on hyvin sellaista perunamaista suutuntumalta (eikä perunassakaan mitään tikkuja ole).

Yuca con mojo on kuubalainen ruokalaji, jossa maniokki tarjotaan aivan superihanan mojo-kastikkeen kanssa, joka on siis limen ja valkosipulin makuinen. Kastiketta olisi voinut olla tupla annos!



Yuca con mojo
Maniokkia Mojo-kastikkeessa kuubalaisittain
6:lle päälisukkeena, enemmällekin jos paljon muuta ruokaa. Voi silti olla, että jos olet kuubalainen, niin tätä rittää vain 4:lle...

2 keskikokoista maniokkia
2 dl öljyä
1 (hopea)sipuli
6-8 valkosipulinkynttä
2 mehukasta limeä
1-2 tl  hienoa merisuolaa

Pätki maniokki n. 7-10cm paloiksi, kuori(ylempänä ohje) ja puolita palat pituussuunnassa. Laita maniokkipalat kattilaan kylmään veteen niin, että ne peittyvät ja kuumenna kiehuviksi. Kun maniokit kiehuvat, säikäytä ne kaatamalla kiehuva vesi pois ja lisää uudelleen kylmä vesi ja teelusikallinen suolaa, kuumenna kiehuvaksi ja keitä hajoavan kypsiksi. Voit jättää maniokit jäähtyvään veteen tarjoiluhetkeen asti, niin pysyvät lämpöisinä. Ilmeisesti maniokki ei vety perunan tapaan.

Valmista kastike kivimorttelissa (tai no okei, tehosekoittimessa) murskaamalla kuoritut valkosipulinkynnet yhdessä suolan kanssa. Purista päälle lopuksi mehu molemmista limehedelmistä ja sekoita tahnaksi. Pilko sipuli. Kuumenna öljy pienessä kasarissa. Ota kasari hetkeksi pois liedestä ja sekoita mukaan sipulit ja lime-valkosipulitahna, varovasti ettei räisky. Palauta kasari miedolle lämmölle ja keittele kastiketta 10 minuuttia niin, että sipulit pehmenevät. Ei ole tarkoitus friteerata.

Nostele jukat reikäkauhalla tarjoiluastiaan ja kaada mojo maniokkien päälle.

Piece of Cuba!


5 kommenttia:

  1. Mun täytyy nyt varmaan myös ostaa noita.Täällä löytyy torilla yhdestä kojusta,mutta en ole vielä kokeillut,vaikka muistissa on hyvät muiston yuca ranskiksista Venezuelassa.Ja kolumbialainen ystäväni kertoi äskettäin leiponeensa juustoisia yucasämpylöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuo yukahan on ihan mainiota huomasin. Eilen tein uuniranet!

      Poista
    2. Olen käyttänyt kasvispadoissa ja ihan perus nakkisopassa perunan tilalla. Vaatii pisimmän kypsennysajan tai lantun kanssa samaan aikaan. Mukavaa vaihtelua perunalle.

      Poista
  2. Oho,

    pitäisikö sitä itsekin uskaltaa kokeilla!

    -Heidi
    http://www.tiskivuorenemanta.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä. Eiks oo ihana selättää uusi raaka-aine!

      Poista