About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

torstai 22. tammikuuta 2015

Lasse lasagne



Joskus sitä miettii, että onko sitä ihmisellä mitään annettavaa jollekin perushyvälle ruualle, kuten vaikka lasagnelle. Reseptejä löytyy pilvin pimein ja lopulta syöntiajankohta, nälkäisyyden- ja lasagnenhimon aste ja ruokaseura voivat olla juuri niitä tekijöitä, jotka nostavat jonkun tietyn lasagnen syöntikerran omiin, ikimuistettaviin sfääreihinsä.

Minä harvoin teen lasagnea alusta asti. Tai siis teen, mutta en kerralla. Eli keitän kunnon satsin bolognesekastiketta, joka syödään spaghettin kanssa. Jäljelle jäävästä, hyvin hautuneesta bolognesekastikkeesta on sitten hyvä huomisin aloittaa lasagnen teko, oikeastaan tarvitsee tehdä enää valkokastike ja asetella ainekset kerroksittain vuokaan.

Lasagne on ihanan varioitava ruoka, siitä saa tehtyä vaikka minkämoista kun vaihtaa bolognesen esim, sienikastikkeeseen, kanaan, nyhtöpossuun, tonnikalaan ja lisää vaikkapa vuohenjuustoa tai varioi kasviksilla; kesäkurpitsa, munakoiso, tomaatit, punajuuri; kaikki sopivat hienosti lasagneen.

Nyt jos puhutaan sellaisesta peruslassesta, sillä bolognesella, niin tärkeimpiä juttuja onnistumisen kannalta on se, ettei lasse ole liian kuivaa, tai vastaavasti velliä. Uunista ottamisen jälkeen se tekeytyy kyllä vielä aikalailla, että mieluummin hiukan löysää. Omaan lasagneeni kuuluu ehdottomasti tuhti maku, eli aika voimakas kastike ja juusto ja juuri sopiva määrä valkosipulia. Hyvä lasagne on parasta!

Tällä lasagnenkokkauskerralla löysin kaapista Annan Hella&Herkku -kaupasta hankkimiani laadukkaita pastalevyjä, huomaatteko tuon pastalevyn matan, karhean pinnan? Se on artesaanipastanmerkki, pasta on puristettu läpi pronssisuuttimesta, joka saa aikaan karhean pinnan, johon kastike liimautuu.

Suurinta osaa marketin pastalevyistä ei tarvitse esikeittää, mutta näille paksuille, suurille levyille annoin 5 minuutin kylvyn kiehuvassa vedessä.




Lasagne

9 suurta pastalevyä, tai vuoan mukaan, 3 kerrosta

Bolognesekastike

500g jauhelihaa (Hirvi, nauta, possu, kaikki käy)
1 iso sipuli
1 iso porkkana
3 dl punaviiniä
2 tölkkiä tomaattimurskaa
1 tölkki tomaattipyrettä
(vettä)
lihaliemifondikuutio
3-4 valkosipulinkynttä
mustapippuria myllystä 
1/2 tl cayennepippuria
1 tl paprikaa
1 rkl kuivattua basilikaa
1 rkl kuivattua oreganoa
ripaus sokeria
suolaa maun mukaan

Ruskista jauheliha paistinpannussa tai padassa ja lisää silputtu sipuli. Paistele hetken. Jos käytit paistinpannua, siirrä jauheliha-sipuli nyt isoon kasariin tai kattilaan, jossa kastike saa muhia.Lisää perään punaviini, tomaattimurska ja -pyre (hulautu pataan myös purkkien huuhteluliemi), pilkottu porkkana, valkosipuli, fondi ja muut mausteet. Anna porista hiljalleen kannen tai roiskesuojan alla puolesta tunnista kolmeen, mitä kauemmin, sen parempaa, mutta ei se nyt ole pöllömpää puolenkaan tunnin jälkeen. Lisää vettä mikäli kastike liian paksua. Tarkista lopuksi suola.

Valkokastike
3rkl voita
3rkl vehnäjauhoja 
7 dl maitoa
muskottipähkinää
valkopippuria
suolaa

Sulata kattilassa voi ja sekoita siihen jauhot. Älä ruskista. Lisää maito pienissä erissä, koko ajan sekoittaen. Jatka sekoittamista kunnes kastike sakenee, mausta varovasti.

6-7 dl hyvää, täyteläistä juustoraastetta
kourallinen kirsikkatomaatteja

Öljyä lasagnevuoka ja levitä sen pohjalle 1/3 osa bolognesea, sen pääkke 3 lasagnelevyä (tai mitä nyt vuokaasi meneekään). Jos käytät tuoreita tai esikeitettyjä voit jättää reunat roikkumaan vuoan laidoille.

Levitä levyjen päälle 1/3 osa valkokastiketta, 1/3 osa juustoraastetta ja vielä 1/3 osa jauhelihakastiketta, sitten taas 3 levyä ja bolonese+valkokastike+juustoraaste. Viimeiseksi kerrokseksi sitten vielä levyt+valkokastike+juustoraaste. Halkaise kirsikkatomaatit ja upota ne päälliskerrokseen leikkuupinta ylöspäin.

Tunti 175 asteessa uunissa. Jos pinta alkaa tummua, peitä foliolla.
Lasagne kuuluu kuumien ruokien sukuun, voit antaa sen helposti vetäytyä ennen tarjoilua 10-15 minuuttia. Raikas, simppeli vihersalaatti ja patonki kylkeen.




Aika uskomatonta, etten muuten ole koskaan postannut äitini maailman parasta Bolognesekastiketta. Se on suosikkiruokani ja äitini tekemänä ainutlaatuista. Näyttäisi blogissa olevan vain Rouskubolognese ja sitten tämä Italian matkan arvoinen jauhelihakastike. No, olihan sekin sentään pohjoismaiden paras veto.






8 kommenttia:

  1. Lasse toimii kuin junan vessa! Pommin varma ja makaronilaatikon kanssa ruoka johon ei ikinä kyllästy ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olis se kyllä aika ykspuolinen ruokalista jos joka toinen päivä lasse ja joka toinen päivä makarooniloota... ;D

      Poista
  2. Mutta kokeiles Annan pastajauhoja josta teet levyt itte ja kyllä menee aikaa van kannattaa. Menee vielä enemmän sfääreihin! Aijai!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pääsis sinne kauppahan asti joskus. En oo aikoihin ollu Helsingis, muuta kun luistelukisoos. (siis sitten viime kevään!)

      Poista
  3. Symppailen sua täysillä noiden arkiruokien kanssa. Olin tuossa taannoin aika järkyttynyt kun tajusin, etten ole postannut lainkaan paria arkiherkkua joista varmaan sivumainintoja näkyy blogissa, muttei reseptiä. Jotenkin sitä ajattelee, että vaan ne uudet ja ihmelliset olisi "blogiin pääsyn arvoisia", varmaan osittain siksi että arkiklassikot muistaa aina ulkoa ja ne tulevat selkärangasta. Mutta; jos ne bloggaisi, joku muukin voisi ilahtua niistä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja mitkä ne on eniten googlattuja reseptejä? makaroonilaatikko, lätyt yms muut joihin ensin ajttelee ettei reseptiä tarvitse.

      Poista
  4. Arkiklassikot on just parasta blogitavaraa, koska niitä ehtii ihan oikeasti tehdä. Paljon, paljon enemmän kuin sunnuntaiherkkuja. Arkipäiviä on viikossa viisi.

    Luulen, että lasagne pääsee taas pitkästä aikaa meillä tulille, kun huomasin Kulinaarimuruista leipävuokakikan. Muuten meillä syödään lasagnea sata vuotta, kun se satsi on vaan niin iso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kikka oli muuten oikein emähyvä kikka! Jopa meidän perheelle riittäis kertasyöntiin reilusti leipävuoka!

      Poista