About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

torstai 25. syyskuuta 2014

Kukkakaali-pasanda


Pasanda taitaa olla oikeastaan pohjois-intialainen/pakistanilainen liharuoka, mutta koska käsitteet on luotu venymään, venytetään ne nyt tässä käsittämään myös tämän kukkakaalipohjaisen curryruuan, jota ylistettiin Guardian-lehden sivuilla Jack Monroen* reseptinä. Ja koska brittiläset ovat varmaan ainakin EU:n kovinta currynsyöjäkansaa, uskallan peesata näissä nimiasioissa.

Helppoa ruuanlaittoa taas tämäkin, ja edullista. Vaikka kokkauksen aikana leviävistä huumaavan ihanista tuoksuista voisi kyllä maksaa vähän enemmänkin. Minkäs sille nyt sitten voi, että kotimaiset kukkakaalit ovat varmaan juuri nyt edullisimmillaan.

Ja suurinpiirtein tältä näyttävät kukkakaalit uunista tullessaan
 Kukkakaali-pasanda
4:lle

Iso kukkakaalinkerä, reilu kilo
öljyä
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1 tl kurkumaa

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Trimmaa kukkakaalista ensin mahdolliset lehdet ja leikkaa (kaiva ja leikkaa) hiukan kovaa kantaa pois, upota sitten molemmat peukalosi kaalinpäähän ja revi käsin pienemmiksi kukinnoiksi. Leikkaamalla saat vain aikaan armottoman määrän pientä kukkakaalimurua. Laita kukinnot uuninpellille (leivinpaperille!), piskottele päälle öljyä ja raastettu inkivääri sekä kurkuma. Anna paistua n. 40 minuuttia.


Sillä välin

öljyä
2 isoa sipulia hienonnettuna
4 pullukkaa valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 punainen chili, hienonnettuna
1 tl juustokuminan siemeniä
1 tl garam masala -maustetta
3 dl kuohu- tai ruuanlaittokermaa
3 dl maustamatonta (turkkilaista) jugurttia
kourallinen sultaneita (kreivit tai kuninkaat ei käy)
kourallinen kuorittuja, vähän pienemmäksi rouhittuja manteleita
reilusti tuoretta korianteria
suolaa

Tarjoiluun Naan-leipää ja/tai riisiä.

...laita ison kasarin tai padan pohjalle  öljyä ja miedolla lämmöllä pehmittele siinä vartin verran sipulia, valkosipulia, chiliä, kuminansiemeniä ja garam masalaa. Ota sitten pata liedeltä ja anna hiukan jäähtyä. Sekoita kerma ja jugurtti  mukaan, hiukan jäähdyttyään pasanda ei niinkään leikkaa kiinni. Sekoita mukaan sitten uunista tulleet kukkakaalit, joka värjää kurkuman ansiosta curryn ihanan kellertäväksi. Kuumenna pata vielä kuumaksi, tarkista sitten suola, lisää sultana-RUSINAT (! ne vaaleat ja makeammat), mantelit ja korianteri.



* Jack Monroe - varsinaista name droppingia, minä en ollut koskaan kuullutkaan moisesta miehestä. Tarkemmassa tutkimuksissani hän paljastuikin nuoreksi brittiläiseksi YH- äidiksi (paitsi nykyään parisuhteessa), joka kirjoittaa blogia nimeltä A girl called Jack. Paitsi ruuasta, Jack kirjoittaa myös politiikasta ja ajaa eritoten köyhemmän kansanosan asioita, ruokapankki oli vielä pari vuotta sitten Jackille ja hänen pojalleen jokapäiväinen tuttu. Nyt taitaa rittää myös makkaraa leivän päälle, koska hän on suosittu kolumnisti, ruokakirjailija ja mediahenkilö Briteissä. Tulee vähän mieleen J.K. Rowlingin tarina. Jossain määrin, ehkä tatuoidusta ulkonäöstä ja reippaista mielipiteistä johtuen mulle tuli mieleen myös meidän  WTD:n Nata (Hox! En puhu nyt siis siskostani Natasta). Nata, WTD siis, kylläkään ei ole YH-äiti vaan taitaa hoivata pääasiassa eteläpohjalaista poikaystäväänsä. Terkut!

14 kommenttia:

  1. Aina oppii uutta, en ollut kuullutkaan Jackistä tai pasandasta, Kukkakaali on ihanaa, täytyy testata tätäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää oli. Taidan mennä ottamaan ihan pikkusen lisää.

      Poista
  2. Kiitos tästä infopläjäyksestä, ruoka kuulostaa hurmaavan herkulliselta ja Jack mielenkiintoiselta tapaukselta. Pitääpä tutustua molempiin lähemmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tuli jotakin inspistä näinkin päin.

      Poista
  3. Kylmänkarkotusruokaa! Aineksetkin olis valmiina kaapissa.. Paitsi sultanat, mutta niistä viis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koskas sitä ollaan noin suurpiirteisiksi heittäydytty? :)
      Mäkin oli kyllä, että no, rusinat saa kelvata, ostin kuitenkin sultaneja (siis mikä tämä sana on suomenkielellä?) maistoin ja ne oli niin huisn paljon makoisampia kuin tavalliset rusinat, että ajattelin etten laita ollenkaan. Laitoin sitten kumminkin ja täytyy sanoa, että ne kyllä sopivat tähän.
      Mutta toisaalta, jos muut aineet on niin viis niistä!

      Poista
  4. Taas oppi uutta kun kävi täällä ja sai makeat naurut - sulla on kyllä ihan parhaat jutut :D

    Nyt kun apukokki on siedätetty kukkakaaliin ja on suuri intialaisen ruoan ystävä, tätä olisi kyllä syytä kokeilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sullahan on nyt sitten ihan pakkototeutusyhtälö kotona!

      Poista
  5. Tää on paha. Rakastan intialaista ruokaa, se on lemppariani. Mutta inhoan kukkakaalia. Lämmin kukkakaali ei vaan uppoa. Ehkä sen saisi uppoamaan kun se on näin hienosti ja mausteisesti naamioitu. Vai naamioituuko se? Maistuuko kukkis kovinkin kaaliselta kaiken härdellin läpi? :)

    VastaaPoista
  6. No tää on paha! Minä kun nimittäin tykkään sekä raa'asta että "lämpiästä" kukkakaalista. Kyllä se kukkakaali tämän keitoksen pääruoka-aine on, ei se siitä mihinkään katoa eikä peity vaan maistuu (mun mielstä) ihanan kermaisen mausteiselta kukkakaalilta.

    Minä suosittelisin, että rakennat intialaisen aterian vaikka viikonloppuna niin että teet useampaa ruokaa kuten tapana on. Eli tätä, sitten joku liharuoka (tai 2) ja vielä vaikka joku dahl, Naannia ja riisiä. Kukin saa ottaa ruokia haluamassaan suhteessa (mut kaikki maistaa) Kukkis voi yllättää.

    VastaaPoista
  7. Näyttää ja kuulostaa kyllä tosi herkulta. Eilen menin matalan aidan alta ja ostin Patakin valmista tikka masala-kastiketta. Ihan hyvää sekin oli. Valmiskastikkeiden käytössä on vaan se huono, ettei niistä tuu niin hyvää tuoksua keittiöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuota Patakkia on nyt niin kehuttu, että täytyy kokeilla. Ja tuleehan niistäkin nyt pienesti hajua....

      Poista
  8. Olen tosi huono tarttumaan intiahenkisiin resepteihin, mutta eikö tästä olisi hyvä käynnistää sekin homma? Aineksethan ovat mitä parhaimmat! Toivottavasti vain en jyrsi kukkakaalia raakana pois ennen kuin se ennättää ruokaan saakka...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi mikä maailma sua vielä odottaa sitten, Yhdeswsä välissä mä olin aivan, että mikään ei oo parempaa kuin intialainen, nyt se on tasaantunut. Noin yleisesti ottaen tykkään siitä, että ruuan kanssa on leipää, aasialaisesta kun se esim puuttuu (no, paitsi vietkong patongit)

      Mäkin rakastan raakaa kukkakaalta....

      Poista