About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

CAMP URHO


Mun rakkain poikani, Urhoent.9v, on nyt astunut kaksinumeroisuuden 90- vuotiselle taipaleelle ja on siis vuoden eteenpäin tunnettavissa Urho10v nimellä.


Synttäritohinaa ja -tarjoiluja menneiltä vuosilta
Urhon synttäreitä on yleensä vietetty kertarysäyksellä takapihallamma aurinkoisessa säässä, on ollut kaverit ja kummit ja isovanhemmat, naapuriperheet, kaikki suloisessa sekamelskassa. On tarjoiltu hodareita ja minihamppareita, poppareita ja kakkuja, äitin tekemää mehua ja tuoreita dippikasviksia. On  tehty monenlaista kuvasuunnistusta ja aarrekarttaa, mitä nyt on kulloinkin keksitty. Yleensä tekemistä on ollut sen verran, että ainakin ilmapallot on jääneet pariinkin otteeseen puhaltamatta. Ja kakun kynttilät olleet hukassa.

Tänä vuonna halusin -Urho10v. vastusteluista huolimatta ("Äiti, ooksä nyt varma, että nuo on hyvät synttärit?")- keksiä jotain spesiaalia täyskympin kunniaksi. Niinpä meille tuli Camp Urho.



Äti ei ollut aivan kartalla juhlapäivän suhteen ja niinpä 3 kaveria oli juuri Porissa jalkkisturnauksessa. Naapurinveljeksilläkin oli pesispeli, ehtivät kyllä  parin tunnin viiveellä mukaan, mutta kompivät omaan kotiin yöksi.


Yöpymispaikkana sai viidelle pojalle kunnian toimia viimeisenä virkatehtävänään 42v. vanha, moneen kertaan paikattu (nuo kaikki siniset kaistaleet ovat esimerkiksi paikkoja) perhetelttamme, joka on palvellut meitä niin Puolan, Tanskan, Norjan kuin Ruotsin kesäreissut lapsuudessani. R.I.P, loppuun asti hyvin palvellut telttaystävä.


Camp Urho avattiin laittamalla kypärät päähän ja hyppäämällä pyörän selkään valloittamaan läheinen sotilasesterata. Sehän on vähän kuin pohjalainen initiaatioperinne kymppisynttäreillä....!



Jokaiselle pakattiin  ja koristeltiin oma vesipullo mukaan, joka lähti sitten muistoksi osallistujille kotiin asti.




Kaveria ei jätetä!




Eihän tämä rata ihan tämän kokoisille ole suunniteltu, mutta aikamoisia poikia meillä oli kyllä matkassa. 



Ja tyttöjä. Tai tämä siis tämä yksi Maitotyttö. On se maharotoon!


Esteradalta karautettiin laavulle. Pojat (ja se tyttö) leikki metsähippaa sen aikaa, että saatiin hodarit valmiiksi.  Syötiin sitten  porukalla 30 pikkuhodaria ja minä sain vain yhden!



Kyllä vaan savustettu nakki on hyvää...



Jälkkäriksi oli vielä sankarin äiteen leipomat korvapuustit.
Poijat olisivat viihtyneet sääskettömässä metsässä ties kuinka kauan, mutta kyllä oli pakko palata taikaisin perusleiriin.



Metsänkeijukin Maitotyttökin kun alkoi upota yhä syvemmälle metsään, ajattelin, että kohta saadaan vielä etsinnät järjestää ellei heti lähdetä.



Leirin kuvamateriaali näköjään kutakuinkin loppuu tähän. Mutta bileet vasta alkoivat. Perusleirissä pojat vaihtoivat uikkareihin ja sitten uitiin ja oltiin vesisotaa ja hypittiin trampalla. Oli siinä kuulkaas ilonpitoa.

Makea hetki täytettiin jäätelöannoksilla, joihin jokainen sai valita maun, kastikkeet ja murskattuja karkkeja päälle. Samassa yhteydessä pojille tarjottiin limpsatölkit ja se pakollinen kulho sipsiä. Ei sitä kyllä kukaan syönyt.

Sokerilataus purettiin vielä 10 tikkua laudalla pihaleikkiin. Sitten olikin aika jälleen kokoontua terassille iltakaakaon ja voileipien merkeissä. Hammaspesut, unipuvut päälle ja telttaan. Taisi olla puoli kaksitoista, vaikka tarkoitus oli, että hiljaisuus tulee jo yhdeltätoista. Tässä vaiheessa pojat sammuvat kuin kynttilät, voi kuinka mielelläni nuo sanat tähän ikuistaisinkaan, mutta kyllä taisin joutua puoli kahteen asti pitämään vartiota. Siinä hätäkässä teltta sai viimeisen kuolettavan repeämänsäkin etualareunaan. No, taisi se kangas olla haurastakin. 


Aamulla aamupala ja  pojat kotiin. Oli jännät, vauhdikkaat ja aika helpotkin synttärit, ihania vieraita ja ihana Urho 10v.

Camp Urho kuittaa.

29 kommenttia:

  1. Ihanat juhlat ja ihana kirjoitus! Erityispointsit saat siitä, että sinäkin sanot limpsa! Meitä ei ole montaa maailmassa ja meidän limPsanjuojien on pidettävä yhtä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuinkas muuten ? ; D sehän on loogista. En sano myäskään pimsa. :)



      Poista
  2. Kyllä sinussa on selkeästi juhlanjärjestäjän vikaa.monnittelut päivänsankarille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vikaa.vikaa.vikaa.... ei kun kiitos oikeasti. Se on nautinnollista hommaa.

      Poista
  3. Ihana juhlat! Onnea Urholle! Meillä vietetään kymppisynttäreitä nyt elokuussa ja jotain vesisotaan viittaavaa oli vähän mielessä. Tosin katselin ihan kateellisena tuota esterataa. Jotain tuollaista pitäisi saada pojille ylimääräisen energian kuluttamiseksi meidänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esterata on kyllä huippu ja se että oli niin hyttysetöntä. Kyllä näistä kesäsynttäreistä pitää ottaa kaikki irti kun on mahdollisuus. Ja ilman suuria rahojakin voi siis toteuttaa vaikka mitä. Vesipullotkin oli pualeen hintaan!

      Poista
  4. Kyllä oli hieno kuvitus, eventti ja postaus! Sulla taitaa olla joku huippu graafinen suunnittelija tai AD siellä piilossa.

    VastaaPoista
  5. Ihanalta näyttää! :) Ja hyvännäkönen postaus.

    -Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon eniten että pikkupojan sydämeen jäi ihana muistojälki 'kun mä täytin 10v.'...

      Poista
  6. Onnea Urholle! Oli pojalla kyllä tosi hauskat synttärit..... kyllä äiteellänsä selvästi oma lapsuus ja sen ilot muistissa... En minä vaan olisi saanut moisia juhlia keksityksi....

    VastaaPoista
  7. Onnea Urholle, aivan mahtavat synttärit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pojilla tuntuu olevan energiaa vaikka mihin. Äitin patterit on kyllä latausta vailla.

      Poista
  8. Jos mää täyttäisin taas kymmenen, niin pestaisin sinut järjestämään juhlat. Tai oikeastaan voisin varata sinut sitten kun täytän 80. Muista sitten esteradassa, että rollaattorien pitää pysyä menossa mukana. Mahtavat pilleet Urholla ollut - onnea 10-vuotiaalle!

    VastaaPoista
  9. Varmaan täytyy ottaa enempi sitten jotain pujottelutyyppistä... kepin kans konkkaavat voivat lyödä tahtia!

    VastaaPoista
  10. Ooh! Järkkäätkö mulle samanlaiset nelikymppisiksi? (siis tonne noin 12 vuoden päähän..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt muuten alkaa varauskirja täyttyä! (JA IHAN OK MARI.EN TIENNYT ETTÄ OLLAAN SYNNYTTY SAMANA VUONNA!)



      Poista
  11. Onnea Urholle! ja ihanalle äidelle joka järkkää noin ihanat synttärit. Ja täytyy ihan pikkiriikkisen myöntää, että tätä lukiessa olo oli sen vaun lisäksi vähän sellainen kuin joku puukolla vääntäis haavassa. Meinaa mielikuvitus olla rajallinen, kun yrittää miettiä että mitähän kivaa sitä keksisi MARRASKUUN loppuun 10v-synttäreille. Tasan kerran on ollut lunta silloin tähän mennessä (ja sinä vuonna kun syntyi, talvi tuli sillä aikaa kun olin synnärillä), kaikkina muina vuosina pimeää, kuraista, hiekkaista, pari kertaa aavistus loskaista ja ei-minkään sesonki päällä. Joo, en ole katkera, mutta tuo marraskuuX2 on vaan niin tylsä aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sauvajyvänen. Minut "tuntien" tiedät, ettei tarkoitus ole ainakaan saattaa ketään äitiä syntymäpäiväpaineisiin. (Ja sinut "tuntien" tiedän, ettet todellakaan tarkoittanutkaan minua kyseisestä asiasta syyllistää) Halusin jakaa tämän jutun just siksi, lapsille voi järjestää elämyksiä ja menoa ja meininkiä monella tapaa, ei aina tarvitse olla mitään hoplop synttäreitä. Toisaalta Urho jaksaa varmaan muistaa, ettei hänellä koskaan niitä ole ollut... Usein tuntuu, että teen kaikille muille hienoja kakkuja ja omat lapset jäävät ilman, .. huomaatko, että kyllä niitä pikkupuukkoja on välillä omassakin lihassa.
      Hei te vanhat amerikankävijät otatte tietenkin kaiken irti Halloweenin läheisyydestä ja pimeästä vuodenajasta. Sudet ulvomaan taustalle ja talo pimeäksi, sitten pikku oelottelurata (semmoinen 10v. kestävä) , pikutehtäviä, purkkeihin pimeässä haisteltavia aineita ja ämpäreihin käsin tunnusteltavia...vaikka kylmää kaurapuuroa ja lampaanvillaa jajaja.....

      Poista
  12. Ihan huiput juhlat olet järjestänyt pojalle. Kyllä mahtoi poika olla ylpeä ja iloinen äidistään!

    VastaaPoista
  13. Onnea Urholle ja äidillekin,joka noin kivat juhlat järjesti,Urho varmaankin arvosti:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tais tykätä ja sehän tässä oli tärkeintä.

      Poista
  14. Vau-vau-vau-vau-vau!! Mitkä juhlat! Ihana mahtavat, kyllä on ollut pojilla (ja äidillä) lystiä :D Onnea Urholle, ja äidille tietty myös! Mä aattelin meidän 5v juhlat vetää ylihuomenna matalalla profiililla, mutta kummasti aloin nyt miettimään, että jokohan ne vetäis pussijuoksua :DDDD

    VastaaPoista