About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Nuav vaan! Pinaattilätyt ilman munaa ja maitoa


Mulla on siinä mielessä käynyt tuuri, ettei lähipiirissäni ole ketään ruokarajoitteista. (No luottokampaajani on kyllä pähkinäallerginen, mutta se ei arkeeni tietenkään hirmuisesti vaikuta; ja on hän kyllä ystävänikin). Siksi saankin huseerata keittiössä mielin määrin , käyttäen juuri niitä raaka-aineita kuin parhaaksi näen.

Takataskussa olisi varmasti kuitenkin hyvä olla pari luottoleivonnaista (kuten vaikka nämä gluteenittomat)ja -ruokaa, siihen hetkeen kun tilanne sellaista joskus tulee vaatimaan.

Olen mukana taas Soyappètit- kampanjassa, tällä kertaa etsitään soijaisia arkiruokareseptiä, niitä suomalaisten ikisuosikkeja, usein jauhelihaan perustuvia, soijarouhe kun toimii mainiona lihan korvikkeena. Tällä kertaa käänsin katseeni soijajauhoihin, niitä en ollut koskaan vielä käyttänyt mihinkään. Soijalla voi korvata noin kolmanneksen jauhoseoksesta ja sitovuutensa takia sillä voi korvata myös kananmunan. Makaroonilatikon munamaidon voi korvata 4dl vettä ja 1,5 dl soijajauhoa. Vaahdotettaviin sokerikakkutaikinoihin se ei käy, mutta hiivaa sisältävät taikinat onnistuvat.

Ja ei kun lätyntekoon. Maitotyttö vispasi taikinan.
Meidän perheen suosikkiarkiruoka top kolmoseen, lasten mielestä ainakin, kuuluu pinaattilätyt. Eineksinähän ne tulee ostettua. Kunhan muistaa ostaa hiukan pakastepinaattia varalle, tekee ne kätevästi itsekin. Herkullisuuskerrointa ei voi tietenkään edes verrata. Nyt nämä ohukaiset tehtiin siis ilman munaa ja ilman maitoa, elikkä aivan vegaanisti. Mikäli tarvitset gluteenitonta, korvaa vehnäjauhot gluteenittomalla jauhoseoksella. Soijajauhojen ansiosta nämä pinskut sisältävät myös reilusti proteiinia, normaaleihin verrattuina

Aika juoksevan oloinen taikina asettui hienosti lätyiksi pannulla, soijajauhojen hiukan pähkinäinen maku sopi näihin räiskäleisiin. Paistolämpötila saa olla ehkä pykälän normaalia alempi, soijajauhon sisältämä rasva saa lätyt nimittäin myös ruskistumaan tavallista nopeammin.


Pinaatilättyjen lisäkkeet ovat tuottaneet aina päänvaivaa. Lapsille puolukkahillo on usein turhan kirpeää ja tavallinen hillo tuntuu - no, liian jälkkäriltä. Seinäjoen kaupunkihan on kuuluisa paitsi Duudsoneista, myös siitä, että kouluissa pinaattilätyt tarjotaan yhdessä jauhelihakastikkeen kanssa. En kommentoi.

Tällä kertaa pulma ratkesi muutamalla hedelmäkorin jo nahistumiseen matkalla olevalla omenalla, jotka pilkoin pannulle ja heitin sekaan ruokalusikallisen sokeria, 1/2 limen mehun ja hiukan vettä. Kaneliviimeistely vei ehkä tätäkin hieman jälkkärin suuntaan, mutta oli kyllä hyvää ja raikasta. Ja hilloa vähäsokerisempaa.


Pinaattiohukaiset - munaton ja maidoton resepti
äitille ja kahdelle lapselle, tuplaa resepti suuremmalla perheelle

5 dl vettä
150g pakastepinaattia
1 dl soijajauhoa
3 dl vehnäjauhoa
1 tl suolaa
ripaus muskottipähkinää

Sekoita kaikki ainekset taikinaksi. Pakastepinaatin sulatat ensin vaikka mikrossa muutamassa minuutissa. Anna taikinan seistä 1/2 h.
Paista kasvisrasvassa lettupannulla ihania rapsareunaisia lättyjä ja tarjoile omenakuutioiden kanssa.

Omenakuutiot
3 omenaa
1 rkl sokeria
hiukan vettä
hiukan kanelia

Kuori ja kuutioi omenat. Laita ne pieneen kasariin yhdessä sokerin, limemehun ja veden kanssa (jotta lähes peittyvät) ja anna hiljakseen muuttua hillomaisemmaksi. Viimeistele kanelilla.

Suomalaisten suosikkiruokia soijasta valmistettuna löytyy jo ainakin näistä blogeista:
Soijarouhepullat ja tuoretomaattikastike
Soijablognesepizza
Soija-mozzarellapizza
Endiivihodarit ja vegenyhtö
Juustoinen soija-makaroonilaatikko


Yhteistyössä Syappètit


20 kommenttia:

  1. Minä en päässyt soijan kanssa ollenkaan tutuksi sen viime keväisen kampanjan aikaan, mutta nämä letut kyllä näyttää aika hyviltä! Sama juttu minullakin, ettei ole tarvinut ruokarajoitteista ihan lähipiirin kanssa välittää, mutta nyt pojan morsiamen kanssa olen opetellut maitojuttuja uusiksi, eikä se onneksi ole nykyaikana kovin vaikeaa, kun vaihtoehtoja on. Kunhan vaan muistaisi! Eikä lorottele tutuista purkeista vaan.

    VastaaPoista
  2. Niin, se onkin vaikeinta muistaminen ja hoksaaminen, kun ei oo tarvinnu!

    VastaaPoista
  3. En olis kyllä ikänä uskonut, että soijajauhe taipuu näin moneksi, loistava vinkki! Pinaattiletut on niin hyviä, täytyykin tehdä pian.

    VastaaPoista
  4. Pinaattilätyt on kyllä paistamisen arvoiset!

    VastaaPoista
  5. Opiskeluaikoina oln jonkun vuoden vegaani ja soijajauhon kaveria minusta ei tullut. Joko soija maistui läpi tai tuotos ei pysynyt kasassa. Ehkä joskus tulevaisuudessa annan jauholle taas mahdollisuuden. Kai siinäkin koostumus on yli 10 vuodessa kehittynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No multa onneksi puuttuu tämmöiset soijankäyttöperinteet... :)
      Eikä kumpaakaan noista tapahtunu onneksi tämän reseptin kohdalla. Että täällä mennään ensimmäisellä positiivisella kokemuksella eteenpäin.

      Poista
  6. Ostin eilen pussillisen tuoretta pinaattia lettuja varten, kun en millään jaksa odottaa kesää ja oman maan pinaatteja... Ja näitä kuvia ihailtuani en ole ihan varma, jaksanko odottaa edes huomista vai pitääkö ne sittenkin paistaa suunnitelmasta poiketen jo tänään... :) Minä syön yleensä pinaattilettuni omatekoisen (melko vähäsokerisen) omenahillon, mies puolestaan italiansalaatin kanssa.

    VastaaPoista
  7. Hui. Onko sun mies Seinäjoelta? Italiansalaatti kuulostaa lähes yhtä eksoottiselta kuin jauhelihakastike... :)
    Hyviä pinaattilätynpaistopäivää! Tuore pinaatti ei tee näille letuille huonoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herranjestas, italiansalaattiahan sen _pitää_ olla. Mitään makeita hilloja.

      (Jos ei nyt jauhelihakastikettakaan)

      Poista
    2. Mari! En kestä! Tämä aihehan selvästi jakaa Suomen kansan! Mutta että sinäkin....

      Poista
    3. Siiis eiiiiiiii! Tuo on vähintään yhtä omituinen kombo kuin tuo jauhelihakastikekin.

      Minulle on tullut lähipiiriin yksi ruokavammainen ja täytyy sanoa, että maito on asia, jota joutuu ihan oikeasti miettimään.

      Poista
    4. Italiansalaatti on muutenkin mun no-can-do-food. Pitääskö selättää?

      Poista
    5. Ei ole Seinäjoelta, Itä-Suomesta ollaan molemmat. Eikä se mun omenahillo mitenkään erityisen makeaa ole, jos jälkiruokalettuihin laittaa niin kaipaa melkeinpä lisäsokeria. :) Italiansalaatista en erityisemmin välitä muutenkaan, joten ei ole tullut tuota komboa itse kokeiltua... Mitäs niiden pinaattilettujen kaveriksi muuten noin "normaalisti" kuuluisi laittaa?

      Poista
    6. No emmä vaan tiärä! Ei kai siinä mitään normia ookkaan. Maksalaatikon kans on niin helppo, kun tietää, että puolukkahilloa... :)

      Poista
    7. Mahtavaa, voidaan siis jatkaa omilla omituisilla linjoillamme, kun ei mitään yleistä konsensusta normaalista pinaattilettulisäkkeestä tunnu olevan! ;D (Maksalaatikkoa ei tässä huushollissa syödä, mutta puolukkahillo kuuluu ehdottomasti myös kaalilaatikon kylkeen.)

      Poista
  8. Meillä pinaattiletut on vaihtuneet nokkosisiin. (onko tuo edes sana?) Helppoa arkiruokaa ja melkein aina kaikki raaka-aineet kotona. Omenahillokkeesi tuntuu hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lupaan olla minäkin tämä keväänä asialla nokkosten kanssa. Kuivaatko talvea varten vai pakastetaanko vai mitä?

      Poista
  9. Mä oon kuivannu ihan vaan jääkaapin ylätilassa käsittelemättöminä (siellä missä suppiksetkin) ja sitten murustanut taikinan sekaan.

    VastaaPoista
  10. Joo ja täältä sitten perusseinäjokelaanen kommentti; EI MILLÄÄN MUULLA KU JAUHELIHASOOSILLA!

    Aliisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentti edustaa tyylipuhtaasti seinäjokelaisuutta; ei ainoastaan sisällöllisesti vaan myös ulkoasultaan Ja asenteeltaan.
      :) ihana Aliisa!

      Poista