About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Maailman kaunein menu


Ainakaan koskaan ei minun laatimani menukokonaisuus ole ollut näin hienosti esillä, kehyksissä vielä ja oikein paspatuurin kera. Isona tauluna. Sanokaa minua lapselliseksi, mutta jotenkin en onnistu kuin huokailemaan kun katson tuota Susan Seppälän menustani virittämää taulua. Että parin päivän kokkausurakka valmisteluineen päivineen on noin kauniisti tiivistetty yhteen kuvaan. Sopivan rosoisena, liitutahraisen rönsyilevänä mutta kuitenkin rytmikkäänä.

Ja mitenkä tuo taulu sai sisältönsä? BSTR Luova Konttori piti asiakkailleen 5v. synttärit ja uusien hienojen toimitilojensa tuparit. Oli VIP-passia, punaista mattoa, DJ:tä, valokuvaajaa ja tietenkin hyvää ruokaa. Tämä aasinsilta saattaa tulla teille yllätyksenä, mutta tässä vaiheessa minä astuin kuvaan mukaan. Yksi BSTR omistajista on nimittäin naapurini ja vielä synnyinpitäjästäni, ja ilmeisen vakuuttunut ruuanlaittotaidoistani. Tai ei ainakaan uskalla muuta olla.



Piti siis saada 150 hengelle näppärää sormisyötävää. Menun tuli pohjautua BSTR asiakkaiden raaka-aineisiin. Paikalle oli hankittava myös astiat, pöytäliinat, valittava viinit ja saatava paikalle tarjoiluapua.

Että apua! Jossain vaiheessa edeltävänä yönä ristin käteni ja ajattelin, että no, huomenna kello kuuteen mennessä kaikki on ohi, syteen tai saveen. (Moinen ajattelutapa erottaa minut ehkä perustavalla tavalla oikeasta catering-palvelusta...)



Tarjoilupöytä sai verhokseen "buffaliinoituksena", jos tiedätte mitä se tarkoittaa (liinat kauttaaltaan maahan asti), mustat lakanat liinat ja pöytä koristeltiin pikku timantein ja kultapaljetein, tuikuin sekä takareunan tyylikkäällä jouluvalosarjalla, tilaisuuden aikana tila oli nimittäin hämyisen tunnelmainen.  Kuvassa vielä valot päällä.

Tarjoilun piti olla tyylikästä, tietenkin herkullista, mutta siinä sai olla ihmisen (c'est moi?) käsityön leima. Tämä tarkoittaa hienosti sanottuna sitä, että esim. lohileivät olivat todellakin kaukana yhdellä muotilla otetuista, uniikkikappaleita toisin sanoen. Mutta maku oli yksi illan tähdistä. Resepti-idea on alunperin Safkaa-kirjasta ja moneen kertaan perhejuhlissa jo testattu. Pirjon Pakarilta löytyi mainio makeahko limppu, Puolukka-kaurakas, joka toimitti alusleivän virkaa, sitten reilusti piparjuuritahnalla maustettua voita, kylmäsavulohta ja kaiken kruununa siivu garia eli pikkelöityä inkivääriä. Leipäsen ulkonäköön antoi haasteen se, että minun oli siivutettava pienet limput käsin, enkä halunnut kauheasti hukata maukasta kuorta, joten leikkasin vain viipaleet suurin piirtein yhtä suuriin palasiin. Josta seurasi, että muodoltaan ne olivat hyvinkin erilaisia.



Kaksi asiaa hankin valmiina, tässä toinen eli juureslastut. Menuussä piti olla alunperin vain lehtikaalisipsejä, mutta kävikin niin, että juhlat osuivat juuri viimeiselle kotimaisen lehtikaalin saatavuusviikolle...lehtikaalta piti saada, mutta hirvet olivat ehtineet ensin. Yllätyksekseni  löysin  Cittarista 5 pussia ja ostin ne ja valmistin sipsit, mutta riittävyyden taatakseni hankin noita juuressipsejä myös. Rahkeet eivät enää riittäneet itsevalmistettuihin viime tipassa. Värikäs juuresputous näytti aika kauniilta lehtikaalisipseineen tarjoilualustalla, jotka ovat muuten kaikille tarjottaville Värimiesten suuria, lähes mustia ja epämääräisen metallinhohtoisia lattialaattoja. 



Kuvalaatu on paikoitellen hiukan heikko, kun kävin äkkiä ennen vieraita napsaisemassa kuvia. Ilmajoen Makkaramestarien jumalainen ilmakuivattu Chorizo sai  suhahtaa minifrittatoihin, jotka valmistin minimuffinivuuassa. Munia (hirveesti munia!),Kuusamon Savupaimenpoika-juustoa ja chorizoa. Tosi simppeli valmistaa. (Note to self: seuraavan kerran kun haluat valmistaa 200 minifrittataa, hanki edes toinen muffinipelti...)  Näistä tykättiin myös kovasti.



Ilmajoen Makkaramestareilta onnistuin saamaan myös ihanaa ilmakuivattua kassleria, joka menee kaikki yleensä ravintoloille. Sehän ei kaverikseen tarvinnut kuin melonikuution. Kuutioidut melonit ja oliivit toimitti Fresh Servant.

Pakko laittaa kuva tuosta kasslerista, se oli niin kaunistakin!Ylistetty olkoon lähituottajat!



Jukolan Juusto avaa kohta kotimaisen Cheddarjuustolan, Cheddaria ei vielä saatu, mutta sen sijaan Emmental Premiumia. Senkin laitoin tikunnokkaan. Kaveriksensa valmistin ihan noista lähiomenapuiden hedelmistä keittelemästäni soseesta omena-membrilloa, joka siis oikeastaan valmistetaan kvitteneistä. Silloin tietenkin omena-etuliite jää pois tuosta Espanjan lahjasta juustotarjottimille.



Ja tietenkin tarjolla oli myös tapenadea ja Pirjon Pakarin huikeaa tomaattikakkoa. Reikäleivän työstö palasiksi oli taas haastavaa, mutta tulipa sitä haluttua särmää...



Juomiksi vissyn lisäksi olin valinnut noutopöytään sattumalta mainiosti sopineet viinit, joiden hienot etiketit olivat vielä lisäbonusta.



 Kahvihuoneessa (joka ei kuitenkaan ollut konttorin "kahvihuone") oli katettu sitten kahvit ja teet. Tarjolla kahta makeaa, Ojalan Pakarin minibebejä (toinen valmistuote) ja Chili -kanelibrownieseja.




Voin rehellisesti sanoa, että minulla kävi mieletön tuuri kun hommasin Sedusta kaksi loppusuoralla olevaa kokkipoikaa kokiksi valmistuvaa nuorta miestä avukseni juhlapaikalle. Minä kun vääntelin tavaroita vadeille, pojat purkivat astiat, kattoivat, asiakkaiden tullessa hoitivat kahvinkeiton, viinien kaatelun, astioiden keruun, astioiden lisäykset, taisivat muutaman viinilasin tiskatakin. Aatulla ja Artulla mieletön asenne, työhön tarvittava silmä ja innostus. Puolta sanaa ei tarvinnut sanoa, kun asiat  jo hoituivat. Myös asiakaspuolella kohteliaasti, avoimesti, ystävällisesti ja ryhdikkäästi. Aikamoisen kultakimpaleen saa, joka nämä pojat joskus ravintolaansa töihin nappaa (luultavasti myös kelpo aviomiehiä/vävyehdokkaita...). En yhtään ihmetellyt kun A:t kertoivat, että olivat hommanneet itselleen paikat kohta alkavaan viimeiseen harjoittelujaksoon sellaisista erinomaisita ravintoloista kuin Seinäjoen Juurella ja Rauman Goto. Kiitos Aatu ja Arttu. Ja menestystä tulevaisuudessa!



Neljän tunnin juhlat päättyivät aikanaan, kuten edeltävänä yönä uumoilinkin. Vaikka paljon sanottu, olin lopulta tyytyväinen omasta puolestani ihan kaikkeen (paitsi nyt ehkä  siihen omaan pohjalaiseen suuruudenhulluuteen, minkä ansiosta tähänkin tuli suostuttua). Varsinkin Menutauluun. Mutta kivalle porukalle oli myös kiva laittaa juhlia!

Harmi vaan, että  BSTR Luova Konttorin sydän, Johnny Booster ei päässyt paikalle, enkä näin ollen päässyt kättelemään, saati yhteiskuvaan elävän legendan kanssa. Onneksi Johnnyn kehystetty kuva antoi edes osviittaa miehen karismasta.



Keep up the excellent work, BSTR!

(Vaikka tässä nyt onkin lueteltu paljon erilaisia yrityksiä, niin en ole saanut asian tiimoilta mitään sponsorointia, jottas tiedätte.)

43 kommenttia:

  1. Tähän verrattuna minun muovipussiviritykset oli kyllä lähinnä säälittäviä:) Hienoa, Nanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, tilaisuudessa tiaisuuden ja puitteiden mukaan! Kyllä minä jo merkkasin sen muovipussukkideankin mainiona järjestelmällisyytenä jonnekin aivoarkistojeni sopukoihin. Huomaa myös kuinka hyvin pystyin vastustamaan mielitekoa vastata tähän sanomalla "kukin kokki taitojensa mukaan"....
      ;D

      Poista
    2. Kyllä hienosti pidettelit sanomasta :D

      Poista
  2. On kyllä hiano menu. Ja ruuat. Ja toi yks pullon etiketti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana. Sä voisikki ruveta mulle graafikoksi!

      Poista
  3. Vau! Kerrankin olen aivan sanaton, suorastaan mykistynyt. Upeaa!

    VastaaPoista
  4. Voi sua! Vapiskaa tyypilliset pitopalvelut ja wannabe catering yrittäjät! Nyt ollaan liekeissä! Pieni asia ruokailijoille, suuri askel ruokaharrastelijoille! Nyt on kuumaa ja joku liekeissä kuin Tapolan tulikeppi! Nanna. Olen saanut tuotepaketin Tapolasta! Taas yläviittä ja paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassu setä! Mä en oo kyllä oikein oppinut arvostamaan tuota tamperelaisten herkkua....

      Poista
  5. Hienoa Nanna :) hyvältä näytti. Kyllä sä osaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta. Aina ei kyllä meinaa oma usko riittää.

      Poista
  6. Olet sä kyllä hullu mutta ihana sellainen! Mielettömät tarjoolut oot taas kerran vääntänyt.

    VastaaPoista
  7. Rakastan väsätä pikkusyötäviä, mutta isoissa juhlissa tarjoiluastiat ei ikinä riitä. Vaan remontin jäljiltä jääneitä keittiön isoja lattialaattojapa riittää. Kiitos huipusta ideasta! Ruoatkin näyttää huipulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tämä on kyllä assä idea! Hokasin sen kun olin Soppaa ja silmukoita marjalla blogimiitissä ja sielä oli käytetty valkoisia ylijääneitä välitilan suorakaidelaattoja kohottamaan istumaserviisipöydän keskusta. Alle vain teema mukit nurinpäin ja oli just sopiva korkeus.

      Poista
    2. En mä vaan oo koskaan keksinyt laittaa niitä ruokia suoraan niille laatoille :). Täytyy laittaa tämä idea korvan taakse (odottamaan sitä mun seuraavaa 150 hengen keikkaa ;)).

      Poista
    3. No kiva, jos sait vielä uutta näkökulmaa niille sun ihanille pöytälaatoille!
      Ja oothan säkin aika kova pitoemäntä! Tämän tästä jotku ruokapirskeet!

      Poista
  8. Eipä mulla tässä muuta kuin, waude!!! :) Mahtavan näköistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta tuossa pli kin paljon sisältöä, kiitos....kävin muuten blogissas, aivan jumalaisen näköinen piparijuustokakku!

      Poista
  9. niin nätti on menu - ihan sydämestä ottaa kuvitellessa kuinka ylypee olo sulla täytyy ny olla :-) (mä en tiedä miks mun kielestäni tulee tälläaista mutanttimurteista mongerrusta sun seinälläs...!) ei sun menoa ja kylyjä katsellessa kyllä henkeä ehdi paljon ottamaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...jossä ajattelet alitajuntaasesti, että ,ä en selevää suamia ymmärrä! ;) Kiitos sanoista kuitenkin!

      Poista
  10. Mahtava menu! Olet sä kyllä Nanna vain ihan supertaitava! Mä olen niin ylpeä susta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, en tiiä noista supertaidoista, mutta ehjä jotenkin muuten superi, viitaten Liisan kommenttiin.... Ja itsehän myös niin sanoit! ;)

      Poista
  11. Mahtava menu ja ihana menutaulu:-Hienosti hoidettu homma ja hyvhät apurit:-)

    VastaaPoista
  12. Mahti-Nanna! Ihana! Kyllä mä sulta tarjoilut ostaisin. Eikös se rupea tulevaisuuden ammatinvalinta olemaan jo selvillä?

    VastaaPoista
  13. Sääli kun äitee on jo eläkeiäs. Se olis hyvä kumppani, pitääs mut kuris ja nuhtees...ja aikataulus :)

    VastaaPoista
  14. Mahtavasti tehty! Sait keikan kuulostamaan niin vaivattomalta, että itseä rupesi melkein harmittamaan, ettei mua pyydetä vastaaviin... ;-) Niin ja ihanat apupojat sulla on ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt täytyy korjata, että kyllä tämä multa melkoista eforttia vaati, että vaivattomuudesta kaukana!
      Mutta lopputulos palkitsi, ja luulen, että hommasta jäi juhlavieraille vaivaton tunnelma!
      Apupojat oli kyllä 10+

      Poista
  15. Todella hieno toteutus! Mä en olis varmaan keksinyt sipsiluovuutta vaan vaihtanut suunnitelmaa lehtikaalista johonkin toiseen - mut tää sun pöytä on ylihyvä! Ja tuo kasler on kyllä hurjan herkun näköistä. Hyvä Nanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Sipsiluovuus oli kyllä enemmänkin sipsilaiskuus! :)

      Kasler yllätti kun en edes tiennyt, että tekevät naapuripitäjässä.

      Poista
  16. Hienoa, ihan loistavaa ! Vaikka itse alalla työskentekenkin ja isoissakin tilaisuuksissa häärään niin olis kyllä pupunen pöksyssä jos ihan omin päin alusta alkaen pitäisi cateringkeikka heittää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se vähä niinkin, että tieto lisää tuskaa, tavallaan. Näin kun ei tiedä mikä kaikki voi mennä vikaan on helppoa. Mutta ihana kun sanoit noin, sinä, jolla asiasta kokemusta.

      Poista
  17. Mahtava menu ja oot sä kyllä aika epeli, kun noin suurelle porukalle tarjottavat laitoit!
    Mä muuten tunnen yhden noista makkaramestareista pitkän ajan takaa :)

    VastaaPoista
  18. Loistavaa Nanna! Nyt vaan oikea catering pystyyn :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna, mutta Maitotytön tämän hetken mielisanontaa lainatakseni; "Enpä usko..."

      ;D

      Poista
  19. Muuten ,jos sulla vieläkin on niitä ylimääräisiä kalamatoja,niin nyt laitoin ohjeen niille;D

    VastaaPoista
  20. Siis ei matoja kaloille vaan oliiveja;D

    VastaaPoista
  21. Hei, olisiko sulla ohjetta noihin minifrittatoihin? Niin upeat tarjoilut, että aion vetään omat tuparini överiksi ja tehdä näistä jutuista kaiken mitä jaksan... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No itseasiassa, mulla ei kyllä ole, eikä ollut silloinkaan. Muistaakseni vaan rikoin kulhoon munia, sekoitin rakenteen tikki, maustoin vähän suolalla( muista chorizo ja juustokin on suolaisia) mustapippurilla ja ehkä paprikalla, halitessaan voi maustaa millä vaan ja yrteilläkin. Sitten reilusti raastettua juustoa ja pilkottua chorizoa ja ehkä loraus kermaa ja voideltuun muffarivuokaan... paistoaikaa enkä lämpötilaa muista, ehkä joku 175 (200) ja niin että hyytyy muttei kuiva.

      Näistä kyllä tykättiin kovasti, sorge ettei ollut parempaa ohjetta. Täytyy joskus tehdä kotona pienempi satsi ja laittaa määrät ylös.

      Poista
  22. Kiitos! Täytyy kokeilla etukäteen...

    VastaaPoista