About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Iloa, oppia ja pettymyksiä



Onpahan viikonloppu takana! En voi sanoa, että aivan ressitön, sen verran jalkoja kivisti aamuisin, että tiesi koko päivän (ja kolme päivää) näytöskeittiössä seisoneensa.

Mutta hauskaa, sitä riitti ja toivottavasti tunnelma välittyi kokkailua seuranneisiinkin. Katselin kameraani kertyneitä kuvia, suurin osa vähistäkin niin niin huonoja, mutta pistänpä pari tunnelmapalaa kuitenkin.

Perjantaina mulla oli kaks omaa näytöstä, muina päivinä toinen oli Top-chef Akseli Herlevin kera, Akselipa sen korianterilla ryyditetyn kikhernesalaatin sinne lautaselle lopulta taikoi ja minä keskityin leipomaan ja jännäämään pitaleipien kohoamista. Jotka kyllä onnistuivat nappiin! Ja lopulta siinä kävi vähän niin, että taisin minä olla siellä keittiössä kokkaamassa Akselin kanssa risottoa ja sunnuntaina Akseli väänti mun vuorolla pastaa ja minä paistelin lisukeleipiä. Jos ei taitotaso  meillä nyt ihan olekaan yhtenäinen, niin luulen, että meitä yhdistää ainakin sama rento asenne. Siinä kun sitten Akseli loihti pastalle kastiketta, yllyin hyvien tuosujen saavuttaessa nenäni kehumaan kohteliaasti, että ei tästä varmaan ainakaan huonompaa tule kun minun alkuperäisestä reseptistäni, johon Akseli tokaisi ponnekkaasti: "Ei varmasti!" 
Että se niistä kokkaustaidoistani... (oikeasti Akselikin taisi mennä hämilleen yleisön -tai ainakin äitini- purskahtaessa nauramaan ja pyysi jälkikäteen anteeksi, ei ollut oikein kuullut mitä sanoin. No en kai minä tuommoisista!)
 Pastanvaihto juontui siitä, että paikalla oli  ihanat Italialaiset herkkupastan maahantuojat Vaasasta, samat, joitka tuovat maahan Hella ja Herkussakin löytyviä artesaanipastoja. Sovellettiin sitten vähän reseptejä. Ja Anna, ota heti sitä valkosuklaapistaasitahnaa myyntiin! To die for! 

Viikonloppu oli myös hieno oppimiskokemus. En nyt tarkoita esiintymistä, vaan sitä, että sain seurata ammattilaisia ihan aitiopaikalta. Enkä tarkoita vain Akselia, joka antoi aika monelle maistelemaan päässeelle ainutlaatuisen elämyksen valmistamalla risottoa uuden sadon Alban tryffelistä, jonka toi mukanaan. 60 euroa, tuo kallisarvoinen pikku pullukka! Ja minä sain huutia kun sekoitin risottoa liian rivakasti!

Siinä nyt sitten risoton päällä jauhettua kultaa...ja vihreä on pistaasijauhetta...

Akseli valmisti myös jumalaista japanilaista tataki-härkää, johon palaan vielä varmasti, kuvia ei kauniista annoksesta näytä olevan (varmasti otin kyllä?). Ja nyt huomaan, ettei ole ainoasta omasta annoksestakaan.

Närpesläisen keittiömestarin Raymond Wesanderin grillatessa lähialueen Simmenthal pihvikarjaa, tein hänelle pari kertaa päivässä myös maustevoita, ryttypottuja ja kasviksia lisukkeeksi. Raymond on niin kova puhumaan, että minäkään en saa sanaa väliin.

Myös 4 eteläpohjalaista keittiömestaria kävi vuorollaan näytöskeittiössä. Sain liittyä seuraan jutustelemaan ja kommentoimaan ruuanvalmistusta. Seurauksena uusi oppi  sisälläni ihan malttamattomasti odottaa kauhan varteen pääsyä.

Teemana oli tietysti lähiruoka, on hienoa että maakunnasta löytyy
ammattilaisia, jotka ovat asiaan paneutuneet ja joidenka keittiöiden tuotokset lähiruokaan ja sesonkiajatteluun perustuvat.

Linna-Hynnilän Jyrki Power Parkista valmisti taidokkaasti Lappajärven kuhaa. Taisi olla tillimajoneesia ja rapeaa palsternakkaa, porkkanahilloketta ja oliko selleripyrettä... joka tapauksessa taivaallista, myös se kuhan toinen puoli, jonka paistoin kotona Jyrkin oppien mukaan (kiitos!).


Juurella-ravintolan Jani Unkeri lähes kädestä pitäen opetti seuraavat annokset menuustaan.  Mutta voitte uskoa, että jos minä olisin päässyt roiskimaan tuota kastiketta tuohon sous videe- kypsennetyn sisäpaistirullan ja härkärilleten päälle, ei komia olis nuan komia! Ja lähilaitumiltahan nämä, melkeni sain pestin myös Janin lehtikaalin tuottajaksi.


Siikaa tartarina ja suolattuna filepalana tyrnin kanssa, annos kuin koru.


Uppalan Kartanon Joni Pukkinen otti ja kylmäsavusti, ihan vaan tavallisessa kattilassa, riimihärkää. Tätä muuten niin kokeilen kotona. Älyttömän hyvää. Älyttömän.


Härmän kylpylän keittiömestari  Pasi Holkkola puhui mun kanssa  samaa kieltä. Siis kirjaimellisesti. Me molemmat paistetHan liha ja käänetHän kun toinen puoli on valamis jne. Tämä hoon päälle puhuminenhan on Härmän ja Kauhavan murteitten ominaispiirre, harvoin vaan tapaa enää alle 80v puhujaa. Tai no ehkä Kauhavalla ja Härmäs...

Janin peuran paahtopaisti ja vuohenmaidosta tehty leipäjuusto ja äiteen keräämät kuivatut suppilovahverot...
Varmaan söisitte...


Viikonloppua piristi myös Campasimpukan ja Kammenpyörittäjän päräyttäminen paikanpäälle. Perjantai-iltana myös kyynelehdin  viinimessujen puolella, siitä jutusta mainitsen myöhemmin. Ne eivät olleet pettymyksen kyyneleitä.

Otsikon pettymys, se viittaa siihen surulliseen tosiasiaan, että yleisö ei löytänyt paikalle näille kolminkertaisille messuille. Ja niin kuin on kirjamessujakin odotettu? Samoin viinimessujen puolella oli nyt myös epasteria, mahdollisuus ostaa maakunnan keittiömestareiden pikkuannoksia 3 euron hintaan. Luultavaa, että messut olivat nyt tässä. Nyyh.

Että täällä olis yks  näytöskeittiökokenut ruokabloggaaja  tulevaisuuden estradia vailla. Voisin kokata vaikka, vaikka Harri Syrjäsen kanssa. Jos olis pakko....

Ai niin CV:hen vois vielä laittaa, että kokemusta myös isosta screenistä!


Ja kiitos kaikki paikalle ehtineet. Luulen, että näytöskeittiötä oli mukava seurata sekä maistella!

34 kommenttia:

  1. Vai ei saa risottoa sekoittaa liian rivakasti. Australian Mastercheffissä eivät kerran käyttäneet mitään kapulaa ollenkaan vaan ravistelivat vain pannua, että ei mene riisin pinta rikki. Melkoista taidetta tuo risotto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eikä sekoittaakkaan saanut millään puulastalla, vaan pehmoisella silikoninuolijalla!
      Mutta sinähän voit kuvitella, että "rautanyrkiltä" tuo hellävaroin hämmennys ei välttämättä suju....

      Poista
  2. Kiva kun tapasit mun pastadiilerin, bongasin teidän yhteiskuvan Giovannan feseseinältä. Se valkosuklaapistaasisoosi on ihanaa, mun kaupasta saa pian vastaavaa Sisiliasta :)
    Tosi sääli että tämä tapahtuma tuli tiensä päähän, eikö sitä sitten rummutettu tarpeeksi? Seuraavaksi sulle on saatava oma telkkushow, pitäisköhän mun jutella S. Tuomiselle seuraavan kerran kun se piipahtaa puodissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas, nykkö se namedropping alakaa? ;D
      Mä jään tänne kotia odottelemaan, kyllä se Saku varmaan mut kohta täältä hakee.

      Poista
  3. Varmasti aivan mahtava kokemus! Nyt odotamme vesi kielellä bongattujen ohjeiden satoa tänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Tataki-härkäversiota tein jo viikolla, mutta kun illalla on niin pimiää, ei yhtään huvita kuvata edes.

      Poista
  4. Joo Anna diilaa Nannalle oman töllöshöyn, alkaisin minäkin kattoon tositeeveetä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minun kokkishowssa olisi tiukka käsis, eikä mitään tositv:tä ;)

      Poista
  5. Voi että mahtava kokemus ja mahtava kokemus olisi ollut seurata sinuakin tuolla...Katselin muuten eilen sen Riikan Blogistania-jakson ja nyt tunnut jo aika tutulta;D

    VastaaPoista
  6. Kiva postaus.Hymy nousi huulille kun luin tuon Akselin kommentin ;)

    VastaaPoista
  7. Hyvin sä vedit! Sunnuntaina ei maltettu lähteä minnekään, ennenkuin tryffelirisottokin oli maisteltu, voi apuaaa kuinka hyvää se oli!!
    Väkeä oli kyllä surullisen vähän, harmittaa jos messut ovat tässä.

    Aliisa

    VastaaPoista
  8. Oli mukava seurata näytöksiä sunnuntaina ja ote oli rento. Muuten tältä Akselilta opin uuden konstin kuoria sipulia. T. Mimma-täti

    VastaaPoista
  9. Voi Nanna sua! Sä huippu olet huipulla! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos en tietäis, niin voisi ajatella, jotta kettuilet! :)

      Poista
  10. Varmasti loistava kokemus toi ja mitä kaikkea oot taas oppinut ja nähnyt ! Ootpahan vaan entistä parempi :)

    VastaaPoista
  11. No voi harmi, ettei väki ollut osannut saapua paikalle. Onneksi sentään Campasimpukat pääsivät paikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niihin voi aina luottaa kuin polkupyörän vararenkaaseen!

      Poista
  12. Sä oot päässyt taas Akselin viereen. :)

    VastaaPoista
  13. Varmasti ihan mieletön kokemus, ja voi että mitä herkkuja teillä on siellä ollut! Oot sä kyllä aika pro! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan asiallisesti sanottuna, oli kyllä ittelle huippu viikonloppu. Vaikka la ja su aamuina sängystä noustessa tuntuikin olo kuin joku olis piessy. Kai se kaikki jänskä ja seisominen sai joka paikan särkemään.

      Poista
  14. Alkaa olla aika vaikuttava tuo rouvan CV. Sinä voisit ihan oikeasti hyvin vetää ihan oman shöun televiisiossa. Vaikka Akselin mielestä ilmeisesti hänen pitäisi hoitaa kokkausosuus siinä ;) Onpas harmi, ettei riittänyt väkeä lakeuksilla ruokamessuille. Teillähän on siellä lähituottajia ja muuta kiinnostavaa pilvin pimein. Olisivat varmasti käynnin väärtejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinon, tosi hyviä lähituottajia ja monenmoisia. Tänään just sain maistella Ilmajoen makkaramestarien ilmakuivattua kassleria. Oikein hyvää!

      Poista
  15. kolomen euron hinthan myivät (katos, osataan sitä meillä tuolla pohojosessaki!) ? onpas harmi jos tuohon messu-ura tyssää. Kuulostavat varsin onnistuneilta bakkanaaleilta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta lappilaisten hoo luulostaa kuitenkin eriltä. Rakastan niitä novelleja Rosa Liksomin Tyhjän tien paratiisiti-kirjassa.

      Poista
  16. Loysin tanne blogiin kun etsin kaneliassien reseptia ja hyvaltahan tuo naytti. Lisaksi innostuin oikein toden teolla kun huomasin etta Seinajoella ollaan oltu messuilla (oma kaupunki aina paras kaupunki) ja loppuhuipennus tuli kun esittelin brasilialaiselle miehelleni etta loysin chili-kanelibrowniesien ohjeen ja toisella melkein silmat tippui paasta innostuksesta. Jaansiis tanne resepteja metsastamaan,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kuinka hauskaa. Riensin oitis blogiisi ja siellähän sitä juttua riittää. Jännittävää elämää, josta me keskiverto-perheenäidit tyydytään enää vain haaveilemaan. Terveisiä siis täältä Seinäjoelta. Ollaan kuulolla!

      Poista
  17. Ihana Nanna! Nyt sitten sitä ohjetta kylmäsavustuksesta kattilassa blogiin ja pian. Ja tiedäthän, että kun joku ovi sulkeutuu niin toinen aukeaa :) Ihanaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä samaa sinne hellan ja viinilasin väliin. Kiitos tsempistä!

      Poista