About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Voiko korianteria olla liikaa?


Jos olisin palannut kesälaitumilta vaikka 3. luokan pulpettia kuluttamaan kuten Urho9v., olisin saanut kirjoittaa aineen Kesän jännittävin päivä. Paljoakaan miettimättä olisin valikoinut elokuisen päivän, jonka vietin kuvausstudiolla yhdessä Liemessä-Jennin ja Hellan ja viinilasin välissä - Johannan kanssa 10 hengen kuvausporukan hääriessä ympärillämme.

Tunnelma oli, näennäisrennon ulkomuotomme ehkä harhaanjohtaessa, sydän-kurkussa-pamppailevan-jännittävä. Olimme lupautuneet kaikki vuorollamme kokkaamaan lempireseptimme kameroiden edessä, ja ettei homma tuntuisi liian helpolta niin tekisimme sen englanninkielellä.  Jännitystä olisi ollut varmaan tarpeeksi, vaikka olisin kameroiden edessä esittänyt koulun kuusijuhlien tapaan puuta. Nyt  oli oltava keskipisteessä. Jiihaa!

Joku kaikkitietävä taho oli pökännyt sormensa siis nimiemme kohdalla tutkiessaan listaa suomalaisista ruokabloggaajista. Epäilemme kriteereiksi yhteensointuvia nimiä. Lupauduimme kuitenkin rohkeasti Fiskarsin uudistuneen keittiömalliston kunniaksi tehtyihin kansainväliseen levitykseen meneviin videoihin, nimitykseksi saimme Fiskars Ruokalähettiläs 2013- tittelin.



Onneksi teimme työtä huippuammattilaisten kanssa. On uskomatonta mitä leikkauspöydällä saadaan aikaan. Olin  päivän viimeinen ja pääsin ilokseni näkemään myös tyttöjen kuvaukset.
Olimme itse valinneet reseptit ja saimme puhua miten ja kuinka halusimme, käsikirjoitusta ei siis ollut. Naiselliseen tapaan garderope tuotti lieviä ongelmia ja vähän meikkikin. Jokainen kuvasi 20 minuutin kokkauspätkän kahteen kertaan, tyyliin ensimmäisellä kerralla kuvattiin kokkaajaa, toisella ruokaa. Tuosta materiaalista sitten synnytettiin 3-5 min. videopätkä, joka tullaan linkkaamaan  Fiskarsin kansainvälisille facesivuille  kaiken maailman möllättäväksi. Nyt löydät sen jo minkä tahansa maan Fiskarssivuilta etulehden You-tube-linkin kautta.

Meitä ohjeistettiin, että ei pidä  ressata keksiikö puhumista, sanoo vaan lauseen silloin tällöin, tiivistettynä paketista tulee kuitenkin hyvä jatkumo. No JOKU ei kai osaa olla puhumatta . Minä päästelin taukoamatta koko kuvausajan (oon videolla välillä aivan hengästynyt)! Tiimi oli superkannustava ja sain ihanaa palautetta, jonka olen kätkenyt sydämeeni (unohtivat kuulemma olevansa kuvauksissa ja katsovansa ihan oikeaa ruokaohjelmaa, saivat vinkkejä ja kaikkea...) Toisaalta kyllä sitten sanottiin, että hmmm, tämäpä onkin haasteellinen pätkä laittaa leikkauspöydälle.

Uberselkokielinen puhetyyli juontaa kai opetusajoilta, karmivaa on kuulla omaavansa äksentin "can't quite put my finger on what it is".
No, toisaalta, onhan tämä kaikki melko sympaattista ja melko rohkeaakin. Joka tapauksessa olen iloinen kun lähdin mukaan. Kyllähän tämmösiä tekis.

Eli tässä se nyt on, Ta-daa! Nanna valmistaa mustapapukeittoa ja chorizo-quesadillojaja (videolta löytyy myös yhteys otsikkoon).



Annan Johannan ja Jennin julkaista omat videonsa ennen kuin linkkaan heidät tänne. Olemme kukin tahollamme jo ehtineet julkaista videomme naamakirjan sivuilla heti kun saimme luvan.
Ihastuttavien ja kauniiden naisten Jennin (suorastaan hehkuu fotogeneettisyyttä) ja (söpönlämpöisen) Johannan kanssa oli hieno kokemus tehdä tätä projektia.

Hienoa oli myös kokkailla Fiskarsin välineillä, tuo uus juustoraastin on aivan pop, samoin kuin kokoonmenevä lävikkökin.

On vielä mainittava, että näin äiti-ihmiselle uskomaton ja yllättävä lisäbonus tästä kaikesta oli se vilpitön onni ja ylpeys, joka loisti Urho9v:n naamasta: " Mun äiti on juutupes!" Että älkää ihmetelkö jos videon katsojia demografisesti tarkasteltuna löytyy yllättävä piikki eteläpohjalaisten 7-10 vuotiaiden poikien kohdalla.

yhteistyössä Fiskars


  

47 kommenttia:

  1. Oi, tämä oli IHANA! Olit niin luonteva ja kokkasit kameran edessä tosi näpsäkkäästi. Jännitystä en ollenkaan huomannut.
    Mistäs pohjalaanen on moisen englannin oppinut, wau?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Omenaminttu!
      ...ja mitä mei pohojammaalla osattaas.... :)
      No oikiasti, olen käynyt amerikkalaista koulua vuoden Saudeissa ja vuodenMichiganissa ja onhan sitä tullut oikein opiskeltuakin ja jopa muille opetettua. Mutta on sitä järkyttävä itte kuunnella. Eikä kai kukaan nuan hitahasti puhu normaalisti?

      Poista
  2. Opetusfilmissä juuri noin!

    VastaaPoista
  3. Olipa ihana video! Juuri tälläisiä rauhallisia ja luentevia mutta pilkettä silmäkulmassa olevia videoita tykkään katsoa! Ja tiedoksi vaan, niin Fiskarsin riistasakset on ihan parhaat.

    VastaaPoista
  4. Hyvä Nanna! Nostan hattua teille kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...ikään nähäny sua hattu pääs.... ;D

      Poista
  5. Jo olit hyvä!!! Kohta sulla on oma ohojelma töllössä, ootahan vain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. saattaapi olla, että sitä joutuu oottamaan tovin jos toisenkin. Mutta täällä mä oon, kotona, jos joku haluaa tulla hakemahan!

      Poista
  6. Vastaukset
    1. No tunneskaala ailahtelee häpeästä onneen ja ylpeyteen

      Poista
  7. Ja siis mikä tärkeintä, kynnet ja pavut on sävy sävyyn. Go Nanna!

    VastaaPoista
  8. Me just tuosta aksentista sun veljes kanssa keskusteltiin. Sun veljes mielestä sulla on brittiaksentti. Mun mielestä sulla on epämääräinen aksentti: tarkalla korvalla kuunnellen suomi, toisinaan häivähdys brittiä, mutta enimmäkseen mikälie-aksentti, josta ei oikein voi päätellä, että mistä olet kotoisin. Ainoastaan sen, että englanti ei ole ensimmäinen kielesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin oon tuon epämääräisen kannalla ja toivoisin, ettei kansallisuuttani heti pystyisi sen perusteella tunnistamaan. Omaa suurinta kansanhuviani kun on päätellä juuri ihmisten alkuperää äksentin perusteella. Olen yrittänyt pitää neutraalin äksentin, vaikka jos alan puhua ameriikkaa niin ärrät kyllä rollaa aika lujaa. Yliopistolla aikoinaan kaikki opettajat oli brittejä ja ihailin niiden puhetapaa, sen takia kai olen hävittänyt tuota ameriikanäksenttiä tietoisesti. Mutta en minä sinne brittiaksentin puolelle ole vielä kyllä yltänyt, paitsi ehkä pelleillessäni.

      Poista
  9. Ja ei, korianteria ei voi olla liikaa.

    VastaaPoista
  10. Näkivätkö silmäni oikein? Sauvasekoittimena sinulla oli tuossa kuvauksessa kunnon Pamix? Tuli mieleeni vain kun Oravan mumma osti tuollaisen sekoittimen 1970-luvulla ja se oli kova peli siihen aikaan. Muistatko sinä sitä mummolasta? Se oli tosi kestävä, mutta vanhuuttaan siitä moottori simahti. Nykyaikana nuo Pamixi-sauvasekoittimet ovat aika hintavia. Joten seuraavaksi sitten Pamix-kuvauksiin. T. Mimma-tätisi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä nyt Pamixin muistan. Siitähän puhuttiin aina nimellä!

      Mutta kuvauksis olin kyllä niin pyörryksis, etten hoksannu merkkiä kattoa, sen vaan, että se ei oikeesti soveltunu siihen mitä olin tekemäs, ainakaan tuos korkias lasis, mutta pelkäsin, että kattilasta roiskuu.

      Poista
    2. Mulla oli sellainen vanha Pamix,seitkyluvun mallia. Perin mummolta.Viime vuonna simahti ja nyt on uusi sellainen...

      Poista
    3. Saa nähdä kestääkö uudet Pamixit vielä yhtä kauan kuin edeltäjänsä....

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Loistava kokki ja filmi...pohojammaan Nigella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Nanna vaan... livelähetys on sitte taas herkkumessuilla, että tervetuloa!

      Poista
  13. Sehän sujui tosi hienosti!! Kiva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiittää kannustuksesta. Jokainen kommentti on tärkeä näin arassa asiassa!

      Poista
  14. Ihana Nanna! Tosi hieno video :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä sitä ittensä löytää paikoista joista ei olis uskonu....

      Poista
  15. Vau mahtava juttu! Juu korianteria ei koskaan voi olla liikaa(just postasin ohjeesta jossa sellaista on;D)
    Ja onnea uudelle lähettiläälle!

    VastaaPoista
  16. Nyt katselin videon,olit ihanan luonteva ja kuin joku pro!
    Mä muuten ostin tuon juustoraastimen nyt kesällä,olin ihan unohtanut sen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael. Juu älä unohda tuota raastinta, niitä on muuten 2:lla eri terävaihtoehdolla. Tekee jotenkin unelmankevyttä juustoraastettakin ja tuo kolmioksi kääntyminen on kätevä. Isokapasiteettinen pikkuraastin ja hintakin on sopiva. Lemppari.

      Poista
  17. Jeesh! Olette aivan erinomainen kaikella tavalla hyvä ruokakuningatar.

    VastaaPoista
  18. We are very moved by your eloquent words.
    (voinko mä käyttää vielä hymiöitä? :) )

    VastaaPoista
  19. Hienosti meni! Pää asia ettet pönöttänyt - tuskin kyllä osaatkaan.

    Lävikkö on mustakin jo nyt ihan super kokoontaittuvuudessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla olis kyllä jo keskivartaloedellytykset pönöttämiseenkin! :)

      Poista
  20. Loistava video ja ihan olit ittes (paitsi normaalisti taridat puhua vähän nopeempaan tahtiin ;)).
    Katoin videon heti, kun laitoit sen faceen, täydessä bussissa. Napit korvilla lisäsin puhelimen volaa eikä äänen voimakkuudelle tapahtunut juuri mitään. Sitten huomasin, että nappien johto oli irti ja äänet tuli kaiuttimesta. Puolet bussissa olijoista sai siis myös kuulla videon alun ja minä osakseni vähän paheksuvia katseita :).

    VastaaPoista
  21. Tänne Italiaankin pitäisi saada tuollaisia telkkarikokkeja! Vaadin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan niillä jo tosi hyviä. Se ykskin Cesare, jonka ravintolassa mä kävin taannoin syömässä....
      http://cesaremarretti.com/erotic-pink/

      Poista
  22. Oi Nanna! Oli ihanaa nähdä taannoin ja miten upealta näytät videolla. Me <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ittehän ei oo koskaan tyytyväinen (myös siskoni löyti paljon arvosteltavaa), mutta oon mä aivan happy.
      Oli tosiaan hauska tutustua, vaikka pikaisestikin.

      Poista
  23. Olet niin ihanan symppis ja tosi hyvin vedit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack, Kira! Kannustusta ja tukea ei voi koskaan saada liikaa.

      Poista