About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Bologna; ei vieläkään juoden vol II



Slow food- yhdistyksen opas suosittele keskustan laidalta pientä 29 paikkaista Osteria Bottegaa.

Osteriassa valmistetaan rakkaudella aitoa emilialaista ruokaa. Paikka täyttyi hetki saapumisemme jälkeen ja pöydät täyttyivät välittömästi edellisten lähdettyä. Italialaiset tuntuvat pitävän ravintolaan jonottamista ihan asiaankuuluvana. Hyvin koruttomasti ja lähes skandinaavisesti sisustettu paikka on toiminut muistaakseni 8 vuotta ja ennen tätä omistajalla oli 2 Michelinin tähden ravintola vaimonsa kanssa.


Salissa hääri kielitaitoinen rouva, itse isäntä ja nuori apupoika, keittiön puolella oli kuulemma saman verran väkeä. Ensimmäinen paikka muuten, jossa olen ollut, jossa käsilaukulleni tuotiin oma matala pallinsa, vaikkei se mikään Prada olekaan.

Antipasteissa on jokaisella lihalla oma annoksensa, mutta saimme pyydettäessä yhdistelmän, johon oli laitettu culatelloa, Parman kinkkua, mortadellaa ja pancettaa, joka oli muuten isännän tekemää. lautasella oli myös parmesania ja melonia. Kaikki mielettömän makuisia. Meitä ohjeistettiin myös syömisjärjestyksessä, ensin siis culatello, joka on käsittääkseni näistä arvokkain, sitten prosciutto ja muulla järjestyksellä ei sitten niin väliä.


 Niinkuin huomaatte, me emme malttaneet olla syömättä aina koko helahoitoa läpi, Rouva suositteli minulle  Tortellini in brodo di capone , joka on yksi perinteisistä annoksista, joista ravintola on kuuluisa. Eivät pettäneet. Kuinka yksinkertainen voi olla näin hyvää?
Sen sijaan IsoHoon Tortellini di ricotta, burro& salvia  oli jostain syystä käsittämättömän kuiva annos ja me kun odotimme niin sitä salviavoita... onneksi IsoHoon annos oli vain puolikas, jonka hän sai kun epäili vatsansa vetävyyttä.

Pääruuaksi tilasimme Costoletta di vitella in osso alla Petroniane,sekin maakunnan perinteistä avotulella valmistettua, parmankinkulla ja parmesanilla päällystettyä ohueksi nuijittua vasikkaa. 

Jonka kanssa pohjalainen otti tietenkin perunaa.

 
Jälkiruuaksi otin la Zuppa Inglesen, jota olin halunnut maistaa aina Master Chef italianjakson katsottuani. Ei ollut ihan minun juttuni.
IsoHoon sambucca ja espresso taisivat laskea paremmin.
Lysti kustansi viineineen 98 euroa ollen matkamme kallein illallinen, mutta laatu ja palvelu ovat hyvinkin sydämellisen suosituksen arvoiset, huolimatta kuivista tortellineista ja jälkkärijärkytyksestä.


Olin tehnyt päätöksen, että jätän kaikki michelintähtiravintolat (joita Bolognassa on käsittäkseni useita) yms. väliin, ihan syystä, että en ollut ehtinyt tehdä "kotitöitä". Jotain twistiä halusin kokeilla minäkin ja löysimmekin Bologna -lehden artikkelin avulla, ihan hotellimme kulmilla (Tre Vecchi, voin suositella, loistava sijainti via dell'Indipendenzalla, kohtuuhinnat, tosi siisti...ja varsinkin jos tykkäät, että kaikki televisionraameista lähtien on maalattu kultamaalilla ;D) aika tuoreen ravintolan E' Cucina Leopardi joka on TV-kokki Cesare Marrettin uusin. Lehdessä luki "eccentric" TV Chef ja mietin mitä sillä mahtoivat tarkoittaa. Nyt kotona googlailin hiukan ja käykääpä ihmeessä kurkkaamassa herran kuvia! Tuon kalakuvan jälkeen olisi saattanut käydä kuin Riikalle Tsukijin kalatorilla...

Illallisvaraus ei onnistunut ihan vuorokauden varoitusajalla, mutta kehottivat tulemaan lounaalle 12.30. Hyvä niin sillä puolituntia myöhemmin ei paikkoja enää ollut. Johtui varmaan erinomaisesta ruuasta ja loistavasta hinnasta. Antipasti, primi, secondi, dolci ja espressot + viinit ja vedet kahdelta kustansivat yhteensä 40 euroa.  Menussa oli muutama vaihtoehto, jotka tarjoilija suullisesti esitti.
paikka oli lofttyyppinen, henkilökunta nuorta ja epävirallista, meininki reippaan rentoa. Oli pakko kertoa, että olin palkintomatkalla ja nehän heti luuli, että oon joku suuri cheffi! sanoin kyllä vaatimattomasti, että ihan amatööri vaan...


 Alkuun Mozzarellaa ja melonia, sekä viikonlopun paras leipäanti, focaccia.


Loistavat pastat molemmilla; IsoHoolla alla Norma eli munakoisolla ja mulla ricottaraviolit, joissa nyt sitten oli sitä voita reilummin ja ihana hernepyre.


 Arvatkaa kenen pääruoka oli sitä kalaa? LOL!


Minä halusin artisokkaa ja kanaa.


Jälkkärinä hedelmiä


tai suklaa Fondant.





Tämä kevyen lounaan jälkeen menimme ihan kevyelle illalliselle. Broccaindosso on jälleen pieni osteria, jossa sinua syötetään kunnes sanot, että nyt riittää. Konsepti sekin. Mitään kylttiä ravintolaan ei ole, kunhan on aukko vain muurissa. Tänne oli löytänyt myös Pata puolisoineen, oli hauska lukea heidänkin kokemuksiaan. Paikassa ei siis ole ruokalistaa, vaan -jälleen italiaksi- tiedustellaan juotko, valkoista, punaista vai kuohuvaa ja vesi kuplilla vai ilman. Sitten aletaan kantaa pöytään alkupaloja, jos nyt laskuissa pysyin niin sortteja oli 9.

 mm. perunaparmesanipyrettä pekonilla, friteerattua zucchinia, parman kinkkua, ricottaa ja hunajaa, salaattia, mozzarellaa, salciciaa, kasvisterriiniä paprikakastikkeella, jotain munakoisosta...
Kaikkia kun maistat, niin alkaa olla jo täysi olo.
 Sanoin, että ei kyllä jakseta kovin paljon pastaa, joten tarjoilija sanoi tuovansa vain kahta, lasagnea ja tortellinia. Lasagnekin oli aivan superhyvää, siinä oli nyt tietysti sitä kuuluisaa ragúta eli meikäläisittäin bolognese kastiketta, joka muuten nautitaan aina tagliatellen kera (ellei siis lasagnessa) ja joka ei ole ollenkaan sellaista tomaattista kuin me luulemme. Mutta hyvää on.

Seuraavaksi oli aika skipata pääruuat, ei vain pysty, niitäkin olis saanu maistella 5-6 eri lajia. Jällkkäriksi tuotiin suklaakakun palasia, iso kulhollinen mansikoita ja mascarponevaahtoa.

...niin ja amarettosuklaavanukasta ja suklaasalamia ja tuulihattuja ja suklaakastiketta...

Olihan kokemus! Suosittelen, mutta en tiedä millä mahalla sinne menisi. Vaikka ruokalistaa ja sitä kautta hintatietoja ei saa nähtäväksi, ei tarvitse jännittää. Koko tämä komeus maksoi kahdelta viineineen 60euroa. Jos olisimme syöneet myös lihat, käsittääkseni 10 per nuppi enemmän.

Kiitos kun jaksoitte "ruokailla" kanssani, taisin vähän innostua, ehkä jokaista leivänsiivua ei tarvitsisi selittää näin perinpohjin.


Näkeehän nuo kuvistakin (sunnuntai-lounas).!

Tää on se joka ei yrittänyt pussata mua!


29 kommenttia:

  1. Iso-Hoo näyttää ihan charmantilta italiaanolta. Ootte te ihmiset ainakin syöneet ja hyvin olettekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (luetaanko tua, että vanhalta italialaaselta...;D)
      Viisastuneena siitä kun 19-vuotiaana istuskelin Roomassa Espanjalaisilla portailla, eikä saanut hetken rauhaa, vannoin, että seuraavan kerran otan oman kotigigolon mukaan :)

      ...tai luulen,että näin muutaman vuoden vanhempana taitaisin saada istua rauhassa muutenkin...

      Poista
  2. Oi, Italia.
    Myönnän, jos en olisi täällä Patonkimaassa, niin iskisi iso kateus ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja italiassa on kyllä noin niinkun yleensä ottaen sairaan huonoa leipää, että pojot sinnepäin!

      Poista
  3. Iso-H tosiaankin näyttää kuin alkuasukas tuossa kuvassa.Ja hih,olivatpa ne Cesaren kuvat aika hmmm...erikoiset;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...juu, Italiassa on vissiin aika paljon tv.kokkeja, ilmeisesti pitää erottua jotenkin...onneksi meillä ei vielä ihan näin kovettua menoa... mietippä esim Jyrki Sukulaa vastaavissa kuvissa. En ehkä söisi enää koskaan.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Omaan postaukseesi viitaten; printtaa päiväkodin tädeille lahjaksi kivat julisteet vaikka kahvihuoneeseen!

      ;D

      Poista
  5. Ai kauheeta! Olen sanaton. Onneksi tällä viikolla on tullut syötyä jo useamman kerran kalaa, voi viettää rauhassa ensi viikon kalatonta...

    Vuorotellen vilkkuu verkkokalvoilla tuo kalakuva ja sitten ajatus Jyrki Sukulasta...

    VastaaPoista
  6. Broccaindosso!! Mietittiinkin millaista illallisella olisi, kun lounaallakin vaan virtasi herkkuja pöytään yksi toisensa jälkeen. Hauskaa lukea teidän kokemuksia siis!

    Keittiön ote ei tosiaan ole kevyimmästä päästä, tyyli on traditionaalinen eli maalaisruoka. Me jaetaan usein alkupaloja ja pastoja kahden tai jopa kolmen kesken, ei tunnu olevan ongelma ainakaan rustiikkisemmissa ravintoloissa.

    Ollapa tuollaisia hinta-laatusuhteen ravintoloita Suomessakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, missään ei tuntunut mikään jakaminen tai puolitus ongelmalta. Suomessa kyllä ei kehtaa edes kysyä...

      Poista
  7. Katoin ensin että Anthony Bourdainko se siinä viimeisessä kuvassa dallailee.
    Yllättävän perinteistä ruokaa tuo kalamies ravintolassaan tarjoaa, olisin kuvista päätellen odottanut jotain vähän enemmän... no, "eccentric".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä jokaisella itseään kunnioittavalla ruokabloggarilla täytyy olla oma koti-Anthony!

      ...juu, mutta aika kiintyneitä tuntuvat olevan perinteisiinsä, nämä rajutkin tapaukset.

      Poista
  8. Oivoi, täydellisen kuuloista taas kerran! Hauska tuo viimeisen ravintolan konsepti, kiva saada sokkona kaikenlaista herkullista eteensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mutta kun ei ne hennot sääret kestäneet enempää ja sekös harmittaa....

      Poista
  9. Ihan tässä meni pää pyörälle kaikista noista herkuista. Tuollainen Broccaindosso olisi hauska kokea. Jotenkin mahtava aivan mahtava idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä sanon sulle vaan yhden sanan. Tai siis kaks.
      Mene Bolognaan.

      Poista
  10. (äh Anna ehti ensin, mutta siitä huolimatta) MITÄ? Anthony Bourdainko ei suostunu SUA pussaamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...ei taaskaan mua ymmärretty arvostaa... MINÄ olisin kyllä pussannu!

      Poista
  11. Voi ähky sentään :) Mun haaveissa on kyllä joskus tehdä joku samantyyppinen turnee mutta jollain sopivan innokkaalla likkaporukalla. Vähäkö olis päheetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olis. Ei tarttis murehtia pussaamista!

      Poista


  12. Vehreä tonnikala-raejuustosalaatti reseptit

    Ainekset 1 tlk tonnikalaa vedessä 200 g/purkki raejuustoa (rasvaa max 1.5) puolikas iso paprika (tai yksi pieni) 1 keräsalaatti 1 suolakurkku 1/2 pieni Sipuli mustapippuria tuoretta persiljaa Ohjeet Sekoita tonnikala ja raejuusto. Mausta seos mustapippurilla ja persiljalla. Jätä hetkeksi maustumaan. Pilko sillä aikaa sipuli, paprika, salaatti ja suolakurkku. Sekoita ainekset...

    VastaaPoista
  13. Vastaukset
    1. ..välis täytyy ehkä röyhtäistä....

      Poista
  14. Voi kiesus sua Nanna! Toi setti oli nälkää täynnä. Kaikki ok muuten?

    VastaaPoista
  15. Surullisia uutisia Broccaindossosta. Varasimme pöydän teidän ja Ripaus tryffeliä-blogin hehkutusten vuoksi ja odotimme paljon. Suuri pettymys ja ruoka täysin mitäänsanomatonta. Ravintolassa oli nykyään ruokaista ja hämmennyimme jo vähän tästä - otimme kuitenkin alkupala setin yhdelle (jaoimme sen ja oli riittävä) sekä pastaa, toiselle ravioleja salvialla ja minulle passatellia parsall ja pavuilla. Alkupalat olivat haaleita ja mauttomia, selvästikään eivät olleet tuoreita, vaan aiemmin tehtyjä ja pikaisesti lämmitettyjä. Oli polentaa, quichea ja vihreää salaattia, parmigiano melazanea... Mutta selvästi kaikki olivat jääkaapista, eikä samana päivänä tehty. Leipäkin oli selvästi edellispäiväistä. Pastat sitten... Molemmat uhkuivat voita (luulin käyttäväni paljon voita, kermaa jne ruoanlaitossa, mutta erehdyin - passatellilautaselleni jäi keltaista voisulaa ja paljon). En voi sanon kuvailla tätä pettymystä, teidän kuvat ja kuvaus illasta olivat NIIN erilaisia kuin meillä ollut illallinen, joka oli yksi reissun huonoimmista. Surullista. :( Lie kai sanomattakin selvää, että sen rasvasetin jälkeen ei enää jälkiruoka maistunut ja oli parempi palata hotellille. Onneksi Bolognasta sai mm ihanaa pizzaa (lähipizzeriassamme halvimmat 2-3 euroa, siis koko pizza!) ja pari muuta kivaa trattoriaa löytyi. Myös lounas Cucina Leopardissa oli todella kiva elämys. Sääli, halusin tosiaan niin pitää tuosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ooh, todellakin. Kuulostaa aivan eri ravintolalta. Mitä ihmettä on tapahtunut?

      No kiva, että Cucina Leopardi otti ja upposi, ei mene aivan meikäläisenkään uskottavuus. :)

      Onneksi tosiaan Bolognassa on satoja ravintoloita mistä valita, mutta harmittaahan se jos kohdalle sattuu pettymys ja vielä kun joku on sitä suositellut! Kiva kun jaoit tämän!

      Poista