About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Kun koolla on väliä


Oppitunti pohjalaista logiikkaa, joka perustuu siis suuri on kaunista- teesiin: jos suklaapikkuleipä, sellainen amerikkalainen chocolate chip cookie, on koukuttavan hyvää aivan tavallisen kokoisena, niin sen täytyy olla vielä 24x parempaa jos parin tusinan taikinasta leivotaankin vaan yksi jättimäinen pikkuleipä. Ja niin muuten onkin!


Paistaminen tapahtuu kätevästi ikisuosikissa eli valurautapannussa ja siitä sujuu tarjoilukin trendikkään rustiikkisesti.  Käy hienosti kahvipöytään, mutta on valtava menestys kaikissa ikäluokissa, kun se tuodaan pöytään jälkiruuan osassa, kaverinaan reilu paketti vaniljajäätelöä. Lisäksi aivan mieletöntä lohturuokaa, tätä ei voi tehdä meillä usein koska kylmän maidon kanssa rapea suklainen keksisiivu
koukuttaa niin, että taisin tehdä tästä selvää, pieni pala kerrallaan, vuorokaudessa. Mikä taas voi johtaa syvällisiin riitoihin 8-vuotiaan jälkikasvun kanssa; kellään muulla ei kai ole näin kauheaa äitiä, joka a) yksin ja b) salaisesti syö herkut.



Jättikokoinen suklaakeksi valurautapannulla


  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1/2 tl suolaa
  • 75g pehmeää voita
  • 1 dl sokeria
  • 2 dl fariinisokeria
  • 1 iso muna
  • 2 tl vaniljajauhetta
  • 180g suklaata rouhittuna, ainakin


Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
Vahdota sokerit ja voi pehmeäksi vaaleaksi vaahdoksi. 
Lisää vanilja ja vatkaa muna joukkoon. Yhdistä loput kuiva-
aineet keskenään suklaata lukuunottamatta, ja lisää ne 
taikinaan. Sekoita lopuksi joukkoon rouhittu suklaa.

Kumoa taikina voideltuun valurautapataan ja anna paistua n. 
40 minuuttia. Jäähdytä ennen nauttimista. Älä ylipaista 
korpuksi!


Ja niinkuin sanottu, yllättävän äkkiä jäljellä on vaan muistot.





31 kommenttia:

  1. No älä nyyt, ei kai se niin paha ole, jos kerta vain yhden keksi syö.

    Mutta, mikä loistava idea, tän mä kyllä vouhkin! Mulla on uusi söpö pannukin, johon tän voisi tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säpäs sen sanoit Riikka, kyllähän nyt sentään YHDEN pikkuleivän voi itselleen suoda silloin tällöin.

      No niin, ihania kuvia odotellessa, siis!

      Poista
  2. Suuri on kaunista, mahtava idea ja ei kyllä meilläkään kovin kauaa pannussa vanhenisi :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitäpaitsi vielä yksinkertaisempaa on tehdä yks iso kun monta pientä.

      Poista
  3. Olen minä Ameriikassa nähnyt isoja pikkuleipiä, mutten NOIN isoja! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...well... kyllähän niillä Texasin suunnalla on yritystä...
      pohjalaasena kyllä sanottava, että eihän tua ny erikoosen suuri oo...

      Poista
  4. Kyllä nyt ollaan nerokkuuden alkulähteillä! Jäikö jättikeksi vähän pehmeäksi keskeltä vai oliko läpeensä rapeeta? Mä voisin leipasta tällaisen itselleni synttärikakun sijaan, ihana idea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei se varsin pehmeä ole, mutta cookiemaisen tapaan keskeltä sellainen chewy, pikkusen siis sanoisinko sitkeä. Paistamisessa se on hiukan hankala, valuraudassa kun paistuu vielä uunissa ottamisenkin jälkeen tehokkaasti, mutta siitä tämä on hyvä, että vaikka meniskin vähän yli ja jokapuolelta rapsakaksi, niin silti on hyvää.

      Tosi kiva aikuisen synttärikakku, erilainen. Tai sitten viet sinne näytelmäpiiriin....

      Poista
  5. Ny pitää kyllä jostakin hommata valurautaanen pannu jotta saa tälläästä herkkua teherä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja sellaanen on muutenkin hyvä olla olemas!

      Poista
  6. ihan mahtava idea kyllä tätä täytyy kokeilla jo heti tänään tai viimeistään huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en mä voi tietysti tästä ideasta ihan vaan omaa kunniaa ottaa, kyllä ne amerikkalaiset on ollu taas esillä paljon ennen mua, mutta nyt vasta tajusin, sosiologian termin "mielipidejohtaja" ( henkilöitä jotka seuraavat aktiivisesti tapahtumia ja välittävät niitä omalle ryhmälleen)

      http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/226141-seinajokelaisbloggarista-tuli-mielipidejohtaja

      Poista
  7. Kukaan muu ei voisi keksiä tällaista isontalon pikkuleipää kuin Nanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;D, pitääskö tämä nyt korjata, että minä tai amerikkalaaset?

      Olis ollu muuten mainio otsikko, Isontalon pikkuleipä, nyt harmittaa kun en hoksannu itte.

      Poista
  8. Tällä pikkuleivällä jopa minun makeanhimo voisi olla edes hetken kurissa. Ei voi olla muuta kuin hyvää!

    VastaaPoista
  9. Jotenkin en usko, että kaikki maailman äidit ovat varustettuja järjettömällä itsehillinnällä ja itsekurilla, mutta sinänsä tuo argumentin on pakko olla tehokas, koska se säilyy käytössä vuosikymmenestä toiseen. Muistan itsekin käyttäneeni lukuisia kertoja - en tosin pikkuleipäasioissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja sitten on myös "kaikki muut" lapset, jotka saa tehdä vaikka mitä ja joille ostetaan kailli maailman tavarat....

      Poista
  10. Onko tätä mahdollista tehä ihan normi kakku vuuassa tai jossain muussa,kun ei tuollaista pannu löydy:/ ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poistelin kommenttejasi tuosta alempaa kun noli tullut niin moneen kertaan.

      Mutta vastauksena: en ole kokeillut, mutta kokeile sinä. Varmaan onnistuu esim täytekakku tai piirakkavuuassakin, paistoaika saattaa hiukan vaihdella materiaalin mukaan.

      Voisi tälläisen tehdä varmasti myös ihan uuninpellillä leivinpaperin päällä, kaadat vain taikinan kasaksi ja levität hiukan ympyrän muotoon.

      Poista
  11. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. Voi Nannuska noita sun juttujas. �� Nyt kun herkkulakkoa on takana viikko,voin sieluni silmin kuvitella syöväni tuollasen pienen keksykän issekseni,salaa....
    T.Lady-Lehtonen

    VastaaPoista