About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Kilttejä mukuloota


Jos omat kersat jopa joulun alla välistä tuhmaaloovat, samaa ei voi sanoa näistä koiraystäväni Raijan penkistä kaivetuista maa-artisokka kaunokaisista. Nehän taipuvat kiltisti vaikka miksi. Ja varsinkin nyt kun tajusin, ettei nätä kirjaimellisesti moniulotteisia tyyppejä ole laisin pakko kuoria, päinvastoin, kuoret vaan tuovat intensiteettiä makuun. Hyvä pesu harjalla ja se on siinä. Sosekeitossa ei mitään ongelmaa ja näin paahdettuna kuori on yksinkertaisesti lisäbonusta. Ja että tämänkin asian tajusin vasta, kun luin kanssabloggajieni, joilla on taito uudelleen maustaa näkökulma kuin näkökulma, postauksia tässä syksyn mittaan. (aina upeat Sillä Sipuli ja Siskot kokkaa).


Nämä veijarit löysivät  tiensä uuniimme jo tuossa marraskuun puolella, mutta koska edellisen postauksen keitto innoitti muutaman kommentin tästä kuorimattomuudesta, niin ajattelin, että postaus olisi paikallaan. Tämä on muuten ehkä pikkuisen käänteinen Blogireality, kyseessä on nimittäin ihan tavallinen tiistai-ilta, kun ei ollut keritty ruokakauppaan sitten edellisviikonlopun ja ihmettelin mitä laitan ruuaksi. Jääkaapissa oli siis ystäväni tuomia maa-artisokkia, puolikas aurajuusto, ja pakkasessa härän entrecóte.

Oli kyllä pakko avata tiistaille myös viinipullo!(meillä yleensä vain viikonloppuvieraille)


Paahdetut maa-artisokat

Maa-artisokkia
öljyä
suolaa
pippuria
savupaprikaa

Pese mukulat hulellisesti ja puolita ne. Asettele ne uunivadille, pirskottele reilulla kädellä öljyä ja sirottele päälle haluamasi mausteet. Anna paahtua 200 asteessa uunissa n. parikymmentä minuuttia. Halutaan pikkuisen väriä ja napakka kypsyys. Maa-artisokka kuitenkin hiukan bataatin tavoin (en saa niitä ranskikisia onnistumaan?) mössääntyy helposti, jos se menee ylikypsäksi.

Entrecóte

Olin leikannut välikyljyksen pakkaseen jo valmiiksi pihveiksi. Siispä sulaneet ja huoneenlämmössä huilineet biffit kuumalle pannulle voiöljyseokseen. Paista molemmilta puolilta haluamaasi kypsyyteen, Medium on hyvä. Entrecóte on justiinsa sellainen viharakkaussuhde pihvi (sopii siis hyvin esim hääpäivä-illalliselle), Siinä oleva rasva maustaa sen upean maukkaaksi, mutta samalla suuhun voi tulla myös ikäviä jänteikkäitä "välipaloja". Henk kohtaisesti olen ratkaissut tämän ongelman sillä, että käytän aina superterävää pihviveistä syödessäni ja leikkaan suosista heti ne vähäkin epämääräiset välikohdat pois, enkä ota niitä suuhuni purkaksi. Hiukan voi lautaselle jäädä siis tavaraa, mutta maku on hyvä ja säästyy siltä yökkimisefektiltä, jonka minä ainakin herkästi saan epämääräisestä palasta (toivottavasti kellekkään ei jää traumaa tästä paljastuksesta).


Sinihomejuusto-rosepippurimaustevoi

100 g pehmeää voita
50g sinihomejuustoa
1 rkl kokonaisia rosepippureita morttelissa hiukan survottuna

Koko muu ruuanvalmistus kesti siis noin puoli tuntia, mutta maustevoista kannattaa aloittaa, että se ehtii jähmettyä. Survo siis kaikki ainekset sekaisin ja muotoile voipaperin avulla rullaksi ja kääri folioon tai kelmuun ja pistä pakkaseen pikajähmettymiseen.

Rakastan maustevoita pihvin kanssa, huomattavasti enemmän kuin kastikkeita. luultavasti koska ne ovat yksinkertaisia valmistaa, silti muutamasta ainesosasta saa herkullisen lopputuloksen. Tämän voin mulle vinkkasi herkkumessuilla Sara (La Fountain) ja tämä olikin tosi herkkua.

Sitten vaan tämä annoksista yksinkertaisin lautaselle:



Ettei nyt näytä niin lohduttomalta tuo annos niin valehtelen paljastan, että annoksen jälkeen nautittiin, kenties johonkin ksekieurooppalaiseen tapaan?, tiukka vihersalaatti.

Tää oli nyt sitä arjen juhlaa...


13 kommenttia:

  1. Onko maa-artisokka sama kuin tobinambour, ainakin näyttää yhtä muhkuraíselta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onpa hyvinkin ja englanniksi siis Jerusalem artichoke, vaikka artisokan kanssahan tämä kasvi ei le sukua vaan kuuluu auringonkukkien heimoon, josta todisteena jopa kolmimetriset kukkavarret keltaisine kukkineen. Ni!

      Poista
  2. Minunkin pitää kokeilla tuota paahtamista, olen vain keittoihin käyttänyt noita luonteikkaita mukuloita.

    VastaaPoista
  3. Samoista lähteistä löysin tuon kuorineen paahtamisen ja jo vain lähti kulkemaan! Nyt vielä kun sais omasta maasta, tänä vuonna eivät vielä ehtineet..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei munkaan keriinny, vaikka laitoin maahan jo viime suoden syksyllä.

      Poista
  4. Ai tuollain vaan kuorineen uuniinkiin. Mahtavaa!

    VastaaPoista
  5. Siis aivan mielettömän upea annos! Maa-artisokat ovat niin hyviä ihan miten tahansa valmistettuina, mutta melkein kallistuisin uunissa paahtamisen puoleen. Mahani yhtyy kehuihin murisemalla -> lounaan tekoon siis!

    PS: viinipullo arki-iltana on just hyvä juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta ei sekään kyllä kokonaan menny, vaikka olikin hyvä aussie shiraz, Coralook. Mun uus lemppari all around viini.

      Poista
  6. Maa-artisokasta puheen ollen. Tämä rapsakka vesilillutettu versio on ihan loistava! (linkki jos sallit) http://sillasipuli.blogspot.fi/2010/12/maa-artisokka-muikunmadilla-ja.html

    Onko sinulla vinksuja entterin leikkaamiseen? Jukka aina tuskailee kun kokeilee kokonaisesta palasta leikata pihvejä.

    VastaaPoista
  7. Maa-artisokka on ihanaa! Mä tykkään siitä myös paahdettuna,mutta maustettuna hunajalla ja chilillä.

    VastaaPoista
  8. Paahtaja täälläkin! Ne ovat niin ihania, ja parasta just se, ettei tartte kuoria vaan tutustuttaa heidät vain harjaan ja veteen. Nams! Erinomainen lisäkevaihtelu tulee näistä.

    VastaaPoista