About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Löydetty. MURUNEN.


Kahvila Murunen. Sijaitsee Sotkamossa, torin laidalla. Löytö ennen koulun alkuja suoritetulta pikaiselta Katinkullan lomalta. Taannoisen Helsingin kahvilaturneen jälkimainingeissa oli vallan ihastuttavaa tupsahtaa ovesta sisään keskellä Sotkamon kirkonkylää ja löytää itsensä  aivan unelmien kahvilamaailman keskeltä.

Trendikäs sisustus, vaaleat koivukalusteet yhdistettynä mustaan ja paikassa myynnissä olevat pirteät lastenvaate yms. tuotteet toivat kahvilan avaruuteen mielenkiintoista väriä. Siistiä ja kivaa.

Puitteet siis erittäin OK.

Palvelu erittäin OK.
Paikan (toinen?)omistaja Kalle oli paikalla, kohteli jokaista asiakasta niin iloisen myyvästi, että varmasti jokaiselle löytyivät mieluisat tuotteet.

Ja ne tuotteet. eRITtäin OK. Harvoin näkee noin laajaa ja houkuttelevaa tarjontaa sekä suolaista, että makeaa. Kalle kertoi, että yhtenä ajatuksena on ollut tarjota asiakkaille oikein makujen ilotulitus. Esimerkiksi perjantaisin heille saapuu omien leipomusten lisäksi tuotteita yhdeksältä eri lähiseudun pientuottajalta. Murunen haluaa suosia lähituottajia valikoimissaan ja valikoi parhailta tuottajilta sen, mitä kukin parhaiten taitaa tehdä. Matkaan tarttui meilläkin aivan jumalaista ruislimppua.


Harmittaa, kun en ehtinyt/jaksanut testata mitään suolaista tarjottavaa, yleensä otan mieluummin niitä, tänään kuitenkin minulla ja lapsilla oli herkutteluhetki. Maitotyttö istui ihan Hiljaa ;), siis hyvinkin epätyypillisesti, kun sai ahertaa herkullisen Maatalon jäätelön kimpussa.


Urho8v. valitsi peruskorvapuustin ja kaakaon. Ja voi, siinä kaakaossa oli vaahtokarkkeja päällä ja sekös sulatti Urhon8v sydämen. Poikasi nimesi kahvilan Parhaimmaksi-missä-ikinä-käynyt ja se on paljon se, koska meillä on kantakahvila myös Seinäjoella, jonka Berliininmunkki-kanta-asiakas Urho on.Ja sitten me vielä juotiin lopuksi yhdet vastapuristetut appelsiinimehut Urhon kanssa.

Ja minä. En muista enää oliko se suklaakakku tupla, tripla vai peräti kvartetti, mutta sen minä otin latteni kaveriksi.


En tiiä, mutta  kun se loma oli vähän semmonen ja tämmönen, kun sattui aivan mielettömän kylmä ja sateinen viikko ja idiootti-äiteellä ei ollut lapsilleen kuin kesätamineita mukana ja aikas paljon sitten vietettiin alkuperäissuunnitelmista poiketen mökissä sisätiloissa, paitsi muut aikuiset jotka golffasi, niin Murunen kyllä suorastaan oli se suuri valopilkku tässä lomassa meikäläiselle.

Poiketkaa ehdottomasti jos Katinkultailette. Minä täällä vaan mietin Murusen suhteen, ihan niiden Jenni Vartiasen laulun sanojen mukaisesti...että lähempänä mua ois hän!

PS. ja kai kaikille selvesi, että erittäin OK on enemmän kuin erittäin OK!

17 kommenttia:

  1. Vielä sitä tahtoisin tarkistaa, että oliko siis varmasti käymisen arvoinen? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tuosta irtosi aamun toistaiseksi parhaat naurut!

      Poista
    2. Hahaha...Joskus näistä mun arvosteluista tulee todellakin ylistyksiä. Ehkä myös siitä syystä, että jos käyn jossain kamalassa paikassa, niin en ole alkanut sitä täällä levittelemään. Eli sitten kun käyn kivassa ja haluan siitä kirjoittaa, niin väkisin menee näin.

      Poista
    3. Näytti kyllä kuvauksesi perusteella tosi kivalta paikalta:)

      Poista
  2. Uuh mikä mustikkapulla tuossa yhdessä kuvassa. Veikkaan, että ois maistunu mullekin. Niin ja mä oon kyllä kans sitä mieltä, että kun hehkuttaa niin hehkuttaa sitten kunnolla :).

    p.s. Sun blogi voittais ihan satavarmasti jonkun awardin, jos kategoria olis "rehehellisin blogi" ;). En kyllä muissakaan kategorioissa menestystä epäile...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Marja, kuinka suloisesti sanottu p.s. <3.
      ...en nyt siitä rehehehellisyydestä tiedä, mutta ehkä oon vähän suorapuheinen ja avoin ;)

      Poista
  3. Kyllä maar mää tykkään tuosta Urhosta. Jaetaan rakkaus berliininmunkkeihinkin - sitähän ei kukaan aikuinen foodie tunnusta, mutta ne on niin parhaita.

    Onpas kyllä reherehellisti ihan mahtavan oloinen paikka. Ilahdun joka kerta tällaisista paikoista, jos ne löytyy (anteeksi sotkamolaiset, mutta sallikaa tämä osa suvustani on sieltä) korpikuusen kannon alta. Se tarkoittaa nimittäin, että suomalainen ruokakulttuuri ihan oikeasti kehittyy. Tämän ottaisin mieluusti tuohon meidän naapuriin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Urho on <3 ! Näin niinkun äidin puolueettomana mielipiteenä....

      Itseasiassa ainut kummallinen juttu Murusessa on, että se sijaitsee Sotkamossa, mutta ehkä se ristiriita vaan nostaakin sitä. Siis itsekin pikkupaikan kasvattina, en osaa kuvitella vaikka Kauhavalla moista paikkaa.

      Poista
  4. Minäkin pidän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urhosta, Murusesta vai molemmista ;) ?

      Poista
  5. Murunen on mahtava! Kaikki palaset on kohdallaan :)

    VastaaPoista
  6. Samaa mieltä - simply best in fin!

    VastaaPoista
  7. Mä melkein lähden täältä Uudeltamaalta tuon suklaakakun perään Sotkamoon.
    Ja ottaisin kyllä tuon pullankin!

    Hieno juttu, että tällaista löytyy Sysi-Suomestakin ja hyvä, että ne joku meille raportoi. :)

    VastaaPoista
  8. Mahtava vinkki, kiitos tästä! (Mikä tuo seinäjokinen paikka on? Onko se erittäin ok myös?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku Paussi. Erilainen, mutta erittäin OK.

      Poista
  9. Ja minä olen tuolla kuvassa :D :D

    VastaaPoista