About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Isoolla kirkolla syömäs: Farang


Pääsiäistä edeltävänä lauantaina matkasin illansuussa Helsinkiin sunnuntain ruokavalokuvauskurssia varten. Yövyin ystäväni Virpin perheen luona Vantaan puolella ja olimmekin suunnitelleet, että olisi kiva käydä syömässä jossakin ihanassa paikassa. Minä tietoviisaana pohjalaisena (joka ei ole käynyt ainoassakaan Helsingin ravintolassa), latasin Virpille pitkän toivomuslistan (MuruMottiOloJuuriGajinFarangDemoLuomoFarougeetc), tietäen kyllä, että pöydän saaminen voi olla kiven alla just niistä paikoista joihin eniten mielimme.

Virpi onnistu saamaan peruutuspöydän kahdelle Farangista ja olin todella täpinöissäni. Siellä on näemmä viime aikoina käynyt moni muukin, mutta aivan syystä, menkää vaan kaikki muutkin. Oli nautinnollista alusta loppuun. Jopa siihen pisteeseen, että  annokset tuntuivat niin loppuun hiotuilta ja tarjoilu täydellisen tehokkaalta, asiantuntevalta mutta kuitenkin rennolta, että melkein alkoi harmittaa, että eihän tässä saa mistään kiinni, täydellisyyttä täydellidyyden perään. MELKEIN ärsyttävää. Onneksi viimeinen tarjoilija nissetyttö jälkiruoka-astiat pois kerätessään ja pöytää puhdistaessaan siivosi kaikki riisinjyvät syliini. Pelastit päivän!

Aasialaiset maut ovat tuttuja juttuja ja mieluisia, kuitenkin Farang onnistui yllättämään kauniilla esillepanolla sekä yllätyksellisilläkin raaka-aineilla.Valitsimme maistelumenun (59€), sen vasikanposkisen vasikanposken takia ja saimme nauttia visuaalisesta, makuhermoja kutkuttavasta parituntisesta. Paikan akustiikka on kyllä aika mieletön, täyden ravintolasalin puheensorina on lähes huumaava. istuin selkä"yleisöön" päin, (eli naama kohti seinää) kehdatakseni kuvata paremmin ja Virpi joutuikin sanomaan mulle, että "älä huuda! Kaikki katsoo meitä..."

Kerran se maalaanen vaan pääsöö isoolle kirkolle....

CHA PLU LEHTEÄ JA SAVUSTETTUA ANKERIASTA
paahdettua pähkinää, merileväkaviaaria



Pippurikasvin lehti oli uusi, aromaattinen tuttavuus, annos huikaisevan kaunis ja sorminsyötävä, lehdellä suuhun taiteiltu (ihan näppärästi) suupala lupaus suuresta tulevaisuudesta.


HAMACHI SASHIMI VIETNAMILAISITTAIN
aasialaisia yrttejä, mustariisietikka dressing




Keltapyrstöpiikkimakrilli (?) - voiko se olla näin hyvää?

Kaikkia annokset tarjoiltiin aina yhteiseltä vadilta, josta saimme itse annostella omalle lautaselle. Pöytään tuotiin myös kulhollinen riisiä. Annoksia tarjoiltiin aasialaisen tyypillisesti epätasaiseen tahtiin ilman mitään "onko ruokailuvälineesi kello viiden asennossa?"- jäykistelyä. Odottaa emme koskaan joutuneet, tehokas ja huoehtivainen, alati vaihtuva tarjoilijakolonna onnistui tehokkaasta tahdistaan huolimatta luomaan illuusion kiireettömyydestä. Ruokailuvälineinä thaityyliin lusikka ja haarukka. Haarukkaahan on epähienoa pistää suuhun, mutta kyllähän siinä lusikoimisessa totuttelemista on suomitytölle.



PEHMEÄKUORISTA TASKURAPUA
vihreää mangoa, minttua, karamellisoitua pähkinää, vihreä ‘nahm jim’




Ihanan rapsakka, silti keveäkuorteinen pehmeä taskurapu omenaisen vihreän mangon kera. Salaatti täynnä rouskuvaa pintaa, vie kielen mennessään... milläs nyt maistellaan....

RAPEAA POSSUA, PALMUSOKERIKARAMELLIA
haudutettua, rapeaksi paistettua possua, karamellia, riisiviinietikkaa




Todellakin juuri niin hyvää kuin kaikki väittävät. Todellakin. Todellakin. TODELLAKIN.


THAI-ROTI LEIPÄÄ, ‘SOUTHERN STYLE’ CURRYA MORNING GLORY, RAPEAA ”SUOLA&PIPPURI” TOFUA
vesikrassia, rapeakuoriseksi paistettua silken tofua



Leivälle sai joko  valella tulista currya, jota pystyi pehmentää kookoskermalla, tai kulhoon oli sallittua dipata suoraankin, opasti tarjoilija. Vähä niinkuin seurasta riippuen.


Emme ole kumpikaan  Virpin kanssa mitenkään sinut Tofun kanssa, tai emme ole koskaan saaneet erikoisen hyvää, tässäkin annoksessa parasta oli aromaattinen liemi ja paksoi ja oi korianteria.... Ja iiiiihana kippo.


VASIKANPOSKEA ‘SEREMBAN’
pitkään haudutettua vasikanposkea, aromaattinen chililiemi, minttu-itusalaattia, nuudeleita



Se sulaa suuhun, kuinkas muutenkaan. Upea kookosliemi ja rapsakka salaatti pinnalla innoittivat minua myös pääsiäisen ajan kokkailussa. Pysykää kanavalla, perästä kuuluu...


THAI JASMIINIRIISIÄ ‘HOLA HOLA 3′
thai-tyyliin marinoituja hedelmiä, sokerihernettä, limeä, vanilja-kookoskermalientä, persikka-litsisorbettia



Kuulkaas, se sokeriherne on aika hassunkurisen hyvä tässä jälkkärissä. Kuva ei tee annoksen kauneudella aivan oikeutta. Tarjoilija nimittäin kaatoi kookosliemen annokseen pöydässä ja taisi vähän hulahtaa (HOLAhtaa?). (taisi olla se riisityttö) Mutta oikein inhottava tätä oli syödä. Ihan vaan siksi, että tiesi, että tähän tämä päättyy.

Ruokajuomana läpi menuun joimme kumpainenkin alkoholitonta olutta, koska sovimme, että on kivempi autoilla kotiin ja minä olen niin joviaali ystävä. Vai onko se lojaali se sana jota haen? 
(Note to self:: Karta sivistyssanoja)

Mutta olut on kyllä aasialaisten makujen ystävä. Kertakaikkiaan. Niin olen näemmä minäkin.

Voiko ylenmääräisestä kehumisesta sairastua? Tai lukija saada allergisen kohtauksen? Mutta niinkuin sanoin, paha on lähteä moittimaan kun ei mitään keksi.

Hammastikutkin oli laitettu wc:een puolelle. Inhoan hampaiden kaivelua pöydässä tai käytettyjä tikkuja lautasen reunalla, mutta kun sitä itsekunkin on suoritettava, varsinkin näiden pehmeiksi hautuneiden lihojen yhteydessä, on paikka mitä mainioin. (WC siis).

Olipa hienoa! Haluu takas!

16 kommenttia:

  1. Hyvä lista eli lakeuksilla on todella perehdytty tähän ison kirkon ravintolatarjontaan.

    Tätä on blogien lukeminen parhaimmillaan. Minullekin tuli oikein hyvä mieli, kun teillä oli niin onnistunut ilta - ja lisäksi vielä vesi kielelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No väkisinkin tässä perehtyy kun niin sanotusti "seuraa alaa". Itsestä tuntuu, että onko vähän"elitistinen" lista, ne parhaimmat paikallisten salaisuudet tietysti puuttuvat... Pitäsi aina laittaa ylös kun lukee jostakin ravintolakäynnistä blogissa. Mutta toisaalta en oo laiskuttani laittanu, kun niin harvoin täältä niihin pääsen.

      Poista
  2. Minä kans, minä kans! Sauvajyväsen kanssa aiotaan treffata kesäkuussa ja silloin mennään, jos pöytä saadaan:) Pitää sitten lukea vielä tämä postaus uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyökää nyt päivä lukkoon ajoissa ja sitten heti pöytävaraus vetämään! Ei tuu paniikki kuten meinas tulla meille.

      Poista
    2. Pöytä on varattu, varmistus tuli tänään :)

      Minä olin viikko sitten (tai jotain) siellä syömässä, ja oli todella positiivinen kokemus. Niin positiivinen että halusin heti mennä uudestaan.

      Ja nyt on niin huimat kokemukset loistavasta lähiruuasta ettei tosikaan, jää kaikki muu vähään aikaan kokemani paikat (Farang mukaanlukien) taakse. Tuusulan Krapinhoviin pitää päästä uudestaan ja mahdollisimman pian.

      Poista
    3. Krapinhovi, Tuusula. Listalle. :)

      Poista
  3. Oi, minäkin tykkäsin paikasta kovasti! Onneksi otit kuvia (hyviä sellaisia) ja kirjoittamastasi olen kaikesta samaa mieltä :) Vaikkakin maistelumenu oli vähän erilainen tammikuussa. Itsellä jäi bloggaamatta asiasta, kun kuvasin vain kännykälläni, ja kuvista tuli niin pimeitä, etteivät olisi tehneet oikeutta ruoalle tai paikalle. Minäkin menen uudestaan - heti kun pääsen taas firman laskuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, kyllä, että muillakin on superpositiivisia kokemuksia, aloin jo epäillä, että menee jalat vaan niin helposti alta kun ei täältä maakunnasta tuu lähdettyä ikinä minnekään. (oikiasti oon kyllä aika kova arvostelemaan....)

      Poista
  4. Näyttääpä hyvältä! Kerran olen itsekin tuolla syönyt, mutta siitä on jo aikaa. Pitäis mennä kyllä uudelleen.

    Seuraavan kerran kun tuut isoolle kirkolle niin ilmoottele vähän etukäteen tulostas, jos vaikka saataisiin jonkinmoinen miitti kasaan :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika harvoin noita pyrähdyksiä on, ja nytkin oli tiukka aikataulu kun vuorokauden sisällä piti käydä kurssi 8 h, syödä ja vielä nukkuakkin ja siirtyillä paikasta toiseen. Mutta kiitos pidän mielessä, olisi niin moneen hauska tutustua.

      Sitä omaa meetinkiäkin olen suunnitellut, näyttää siltä, että menen "kesätöihin" vapaan viikonlopun löytäminen tuntuu vaikealta...

      Poista
  5. Olihan kiva lukea Farangista, muistui omatkin syömiset mieleen, kun vierailtiin samassa paikassa pari vuotta sitten. Aika paljon oli menussa vielä samoja juttuja. Silloinkaan se tofu ei meistä ollut mitenkään erityistä, muusta kyllä tykättiin kovasti kanssa. Jälkkäri jäi varsinkin mieleen, oli niin ihanan raikas. Ja se Farangin leidipoi-drinkki on muuten hyvä! Muuten join kanssa olutta. Pitääkin nyt heti kaivaa Farang-keittokirja esiin ja katsella mitä kaikkea sieltä löytyisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei kotiäitibudjetti antanut enää myöten keittokirjalle, olisin kyllä niiiinhalunnut sen.

      Poista
  6. Olen syönyt tismalleen saman menun pari vuotta sitten, aika jännä että se on edelleen muuttumattomana, mutta miksi muuttaa täydellistä. Noi taskuravut ja rapsakka possu oli kyllä ikimuistoisia. Mulla on myös Farang-kirja mutta toistaiseksi se on jäänyt vain luku- ja kuolausasteelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että menestyy, kun avaa Tukhomassakin syksyllä.(samalla menullä ;)?)

      Poista
  7. Farang on aivan upea. Kävin siellä ensimmäistä kertaa viime syksynä Gaijinin testauksen jälkeen ja olin myyty :)

    annemi

    http://www.lily.fi/palsta/52-weeks-deliciousness

    VastaaPoista
  8. Meillä on sokeriherneen siemeniä sattuneesta syystä menossa maahan tänä vuonna. Hieno homma että teilläkin oli onnistunut ilta!

    VastaaPoista